Zhuyin fuhao

Zhuyin fuhao ( kiina trad. 注音符號, ex. 注音符号, pinyin Zhùyīn Fúhào , kirjaimellisesti: "ääniä osoittavat merkit"), usein lyhennettynä zhuyin [1] tai bopomofo ㄆ tai bopomofo (ㄆ) Kiinan foneettisten aakkosten ensimmäiset kirjaimet , Taiwanin kansallinen foneettinen järjestelmä kiinan oppimiseen . Järjestelmä käyttää 37 erikoismerkkiä - 21 kiinan alkukonsonanteille , 13 diftongia ja loppusanaa (vokaalit tai "vokaali + n/ng" -yhdistelmät), 3mediaal , ja murteita varten voidaan lisätä kolme muuta merkkiä. Kuten japanilainen katakana , se koostuu hieroglyfien elementeistä ja välittää vieraiden sanojen äänen.

Historia

Wu Jinhangin johtama ääntämisen yhtenäistämiskomissio loi vuosina 1912–1913 guoin zimu ( kiina 國音字母, "kansalliset kirjaimet ääntämistä varten") tai zhuyin zimu ( kiina 注音字 sounds for de noting sounds) järjestelmän. ), joka perustui Zhang Binlinin pikakirjoitusjärjestelmään . Luonnoksen valmisteli 11. heinäkuuta 1913 Kiinan tasavallan kansallinen opetusministeriö , mutta se julkaistiin virallisesti vasta 23. marraskuuta 1918. Huhtikuussa 1930 Zhuyin Zimu nimettiin uudelleen Zhuyin Fuhaoksi . Vuoden 1949 jälkeen zhuyin on edelleen käytössä Taiwanissa , kun taas Kiinan kansantasavallassa latinalaisiin aakkosiin perustuvaa pinyin-transkriptiota (Hanyu pinyin) käytetään lähes yksinomaan .

Nykyään zhuyinia käytetään vain rajoitetusti Kiinassa. Joissakin Kiinan kansantasavallassa julkaistuissa arvovaltaisissa sanakirjoissa , esimerkiksi vuoden 2010 julkaisussa "Xiandai Hanyu Qidian" [2] , isojen tavujen transkriptio zhuyinilla on annettu (pinyinin päätranskription lisäksi). Joskus on uusintapainos vanhoista sanakirjoista käyttäen Zhuyin-kieltä (esimerkiksi Hanyu Cidian vuodelta 1937 painettiin uudelleen vuosina 1957 ja 1991) [3] .

Jopa Taiwanissa zhuyin on vähitellen menettämässä jalansijaa latinalaisille transkriptioille, joita käytetään laajalti esimerkiksi liikennemerkeissä. 1980-luvun puolivälissä Taiwanin opetusministeriö päätti siirtyä latinalaiseen transkriptioon MPS II , ja vuodesta 2002 lähtien pinyin tongyun on ollut laajalti käytössä ; sillä välin Taipein ja joidenkin muiden kaupunkien, joissa Kuomintang oli vahva, viranomaiset pitivät parempana mantereen hanyu pinyinia [4] . Pian Kuomintangin valtaan palautumisen jälkeen opetusministeriö päätti käyttää hanyu pinyinia standardina vuodesta 2009 alkaen [5] . Zhuyin on kuitenkin edelleen tärkein transkriptio, jota käytetään lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa Taiwanin peruskouluissa. Toisinaan taiwanilainen englanti vieraana kielenä opiskelijat ja heidän opettajansa käyttävät jopa zhuyin-kieltä - ei parhailla tuloksilla - osoittamaan englanninkielisten sanojen ääntämistä [6] [7] .

Taiwanissa zhuyin on edelleen suosittu tapa syöttää kiinankielistä tekstiä tietokoneeseen tai matkapuhelimeen. Kuten lehdistössä todettiin, BlackBerry - älypuhelinmalli , joka tukee vain tekstinsyöttöä pinyinin kautta , mutta ei zhuyinia, joka tuli myyntiin saarella vuonna 2007, osoittautui vähäiseksi kysytyksi, ja valmistaja lupasi tarjota tukea zhuyinille. tulevissa malleissa [8] .

Järjestelmän periaatteet

Zhuyin-aakkoset koostuu:

• 21 kirjainta, jotka on suunniteltu kirjoittamaan kaikki kiinan kirjallisen kielen tavujen alkukonsonantit ( alkukirjaimet )  : ㄅ (b/b), ㄆ (p/n), ㄋ (n/n) jne.
• 13 kirjainta, jotka on suunniteltu tallentamaan monia kiinalaisten tavujen päätteitä (vokaali tai vokaali + loppukonsonantti) , esim. ㄚ (a/a), ㄠ (ao/ao), ㄧ (i/u), ㄢ (an/an), ㄣ (en/en tai vain lopullinen n/n) jne.
• 3 kirjainta, jotka on suunniteltu kirjoittamaan alkukonsonantteja (alkukirjaimet), joita löytyy vain joistakin kiinalaisista murteista : 万 (v), 兀 (ng), 广 (gn).

Zhuyingissa ei ole erityisiä kirjaimia finaaleille -in (-yin) ja -ing (-ing), -un (-un), -ong (-un) tai finaalille, jossa on mediaali (lyhyt vokaali) ennen tavuvokaali "ja" (i), y (u) tai "yu" (ü)). Kaikki nämä finaalit on kirjoitettu kahdella kirjaimella: kirjaimella ㄧ (i), ㄨ (u) tai ㄩ (ü) sekä vastaavalla kirjaimella finaalin loppuosan osalta. Esimerkiksi ㄧㄣ (-in/-yin), ㄨㄢ (-uan/-uan) jne. Tämän tekniikan avulla voit tulla toimeen kirjainjoukolla (34 mandariinikiinalle, 37 murteelle), jotka ovat kooltaan verrattavissa latinalaisia ​​aakkosia tai kyrillisiä ja käytä tavallista näppäimistöä zhuyin-tekstin kirjoittamiseen.

Siten kiinalainen tavu voidaan kirjoittaa:

• yhdellä Zhuyin-kirjeellä:
  • tavut ilman alkukirjaimia , esim. ㄢ (an/an), ㄨ (wu/y);
  • tavut ㄓ (zhi/zhi), ㄔ (chi/chi), ㄖ (ri/zhi), ㄕ (shi/shi), ㄗ (zi/zi), ㄘ (ci/tsy), ㄙ (si/sy), jossa vokaali "sulautuu" sihisevän tai viheltävän konsonantin kanssa.
• kaksi zhuyin-kirjainta:
  • tavut, jotka koostuvat alkukirjaimista ja lopuista (ei mediaalia), esim. ㄏㄢ (han), ㄇㄡ (mou) jne.
  • tavut, kuten ㄧㄣ (in/-yin), ㄨㄢ (wan/wan) jne.
• kolme zhuyin-kirjainta:
  • tavut alku-, mediaal- ja loppusanalla , esim. ㄇㄧㄠ (miao/miao).
  • tavut, kuten ㄇㄧㄣ (min), ㄋㄨㄤ (nong) jne.

Täydellinen taulukko Zhuyin-tavuista ja niiden käännöksistä pinyiniksi ja muihin järjestelmiin on kohdassa Kiinan latinisointijärjestelmien vertailutaulukko .

Äänien merkintä

Äänet ilmaistaan ​​samalla tavalla kuin hanyu pinyin -järjestelmässä ensimmäistä ja vaaleaa sävyä lukuun ottamatta: ensimmäistä sävyä ei ilmaista, ja vaaleaa ilmaistaan ​​pisteellä.

Näppäimistö

Unicode

Zhuyin lisättiin Unicode -standardiin lokakuussa 1991, versiossa 1.0, jossa sille on allokoitu lohko U+3100-U+312F:

Syyskuussa 1999 lisättiin lisää merkkejä (Unicode-versio 3.0) "Bopomofo Extended" -lohkoon numeroilla U+31A0-U+31BF:

Muistiinpanot

1. ↑ Uutta ulkomaisessa kielitieteessä . - Ulkomaisen kirjallisuuden kustantamo, 1989. - S. 399.
2. ↑ 现代汉语词典 (Xiandai Hanyu Qidian)  (kiina) . - 5. painos (2005). - Peking: Shanu Yingshuguan, 2010. - ISBN 9787100043854 .
3. ↑ "汉语词典" ("Hanyu Cidian", "Kiinan sanakirja"). 中国大辞典编纂处编 (Kiinan sanakirjan kokoamishallinnon laatima). Beijing, Commercial Press, 1991. ISBN 7-100-01125-6 . Se on uusintapainos vuonna 1937 julkaistusta sanakirjasta.
4. ↑ Hanyu, Tongyong: vahvimpien selviytyminen? Kiinan posti, 02.01.2007
5. ↑ Hanyu Pinyin vakiojärjestelmäksi vuonna 2009 (Taipei Times, 18.9.2008)
6. ↑ MOE:n KK-fonetiikan kielto tuhoisa: Sun "Taipei Times", 18.02.2003
7. ↑ Opetussuunnitelma baari englannin opiskeluun "Taipei Times", 10.06.2001
8. ↑ BlackBerry kompastui sanoihin Taiwanissa (PC World, 27.02.2008)

Linkit

• 國語辭典 –  Interaktiivinen Guoyu (taiwanilainen standardikiina) sanakirja, joka sisältää Zhuyin-transkription. (Taiwanin opetusministeriö)