Alalusatian kieli

Alalusatian kieli
oma nimi	dolnoserbska rěc, dolnoserbšćina
Maat	Saksa
Alueet	Alalätäkkö ( Brandenburg )
Sääntelyorganisaatio	Alalusatian kielikomissio
Kaiuttimien kokonaismäärä	6860 (2007) [1]
Tila	katoava ( ehdottomasti uhanalainen ) [2]
Luokitus
Kategoria	Euraasian kielet
indoeurooppalainen perhe Slaavilainen haara Länsi-slaavilainen ryhmä Lusatian alaryhmä
Kirjoittaminen	latina ( alalusatian aakkoset )
Kielikoodit
ISO 639-1	—
ISO 639-2	dsb
ISO 639-3	dsb
WALS	srl
Etnologi	dsb
ELCat	4109
IETF	dsb
Glottolog	lowe1385
Wikipedia tällä kielellä

Ala-Lusatian kieli (myös vendin kieli ; omat nimet: dolnoserbska rěc , dolnoserbšćina ) on yksi kahdesta lusatian, muuten lusatian serbien , kirjallisesta kielestä, joka on yleinen Ala-Lusatian historiallisella alueella Brandenburgissa Itä - Saksassa . Se kuuluu länsislaavilaisten kielten lusatian alaryhmään [3] [4] . Alalusatian kielen puhujamäärä on 6860 henkilöä (2007) [1] .

Alalusatian kieli yhdessä ylälusatian kanssa paljastaa heille yhteisiä piirteitä, ja siinä on myös kaikki länsislaavilaiset kielelliset piirteet. Lisäksi yksi osa ominaisuuksista yhdistää lusatian lechitic-alaryhmän kieliin , toinen tšekki-slovakian alaryhmän kieliin [5] . Alalusatsia eroaa ylälusatsiasta kaikilla kielijärjestelmän tasoilla : fonetiikassa ( konsonanttien g räjähdysmuodostelman leviäminen ; affrikaatin č yhteensopivuus kovettuneen vihellyksen kanssa c ; p : n , t :n , k :n muuttuminen kiinteäksi š : ksi ; ć :n muutos , ʒ́ frikatiiviseksi pehmeäksi sibilantiksi ś , ź ), morfologiassa (makauksen esiintyminen ; aorististen ja epätäydellisten muotojen puute murteissa ) ja sanastossa ( bom "puu"; twarc "puuseppä"; gluka "onnellisuus" jne. vastakohtana vastaava ylälusatian štom , ćěsla , zbožo ) [6] . Alalusatian kirjallisuuden normin muodostumiseen vaikutti suuresti ylälusatian kieli, toisin kuin ylälusatian kieli, alalusatian kieli on vähemmän normalisoitua ja tiukasti kodifioitua, jolle on ominaista epävakaus ja suurempi vaihtelevuus [7] .

Alalusatian kielen puhujien määrä vähenee jatkuvasti, sitä puhuvat äidinkielenä (murremuodoissa) pääasiassa vanhemman lusatian sukupolven edustajat Cottbusin ympäristössä , nuorempi ja keski sukupolvi puhuvat vain oppinutta kirjallisuutta. kieli, heidän äidinkielensä on saksa [1] [8] . Assimilaatioprosessi Alalaustiassa on saavuttanut sen tason, että voidaan puhua uhkasta alalusatian kielen olemassaololle [9] .

Alalusatian murteita ovat: East Cotbus, East Peitz, East Spremberg, West Cotbus, West Peitz, West Spremberg, Gubin, Spreewald ja muut murteet [10] [11] .

Latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjoitus luotiin 1500-luvulla [6] . Ensimmäisen kielen kieliopin kirjoitti vuonna 1650 luterilainen pastori Yang Hoinan [12] . Kirjallisen kielen säätelijä on alalusatian kielikomissio , joka toimii tällä hetkellä lusatian kulttuuri - ja koulutusyhdistyksen " Matica Serbian " [ 13 ] alaisuudessa .

Tietoja nimestä

Lusatian kielten yleinen nimi - serbšćina , serbski "serbia" - on johdettu serbi- luzhitilaisen etnisen ryhmän omanimestä serbja / serbi "serbit" (yksikössä maskuliininen serbi ). Lusatian serbikielten erottamiseksi toisistaan ​​määritellään niiden alueellinen sijainti suhteessa toisiinsa: "alempi" ( dolnoserbšćina , dolnoserbska rěc "alempi serbi") ja "ylempi" ( hornjoserbšćina , hornjoserbska rěč "ylempi serbi"). Alalusatian nimen muunnelmat muilla kielillä (saksalaisten vokaalien kanssa saksalainen  Sorben ): eng.  alasorbi , saksa  Niedersorbisch , fr.  le bas-sorabe . Venäjän kielitieteen perinteissä Lusatian serbien nimet yhdistetään Lusatian serbien asutusalueeseen - Luzhitsan alueeseen. Samanlaisia ​​muunnelmia nimestä löytyy myös muilta kieliltä: englanti.  Lusitialainen , saksalainen  Lausitzisch . Aikaisemmin yleinen nimi "Vendian" tunnetaan myös: saksa.  wendiläinen , fr.  le wende [14] . Tällä hetkellä saksalaista nimeä Wendisch "Vendian", joka on synonyymi kielinimelle "Sorbian" Sorbisch , käytetään yhä useammin erottamaan alasorbin ja yläsorbin kieli. Alasorbin ja yläsorbin puhujat , joilla on sama itsenimitys ( serbski ), erottavat kielensä saksan avulla. Nykyään termiä Wendisch käytetään pääasiassa alasorbien kielen yhteydessä ja sorbischia  käytetään pääasiassa yläsorbien kielen suhteen. Useimmiten alalusatian serbit vaativat sanan lingvonim Wendisch [15] käyttöä .

Ensimmäistä kertaa sana serbski on kirjattu M. Yakubican alalusatialaiseen " Uuteen testamenttiin ", joka on peräisin vuodelta 1548 [16] .

Luokitus

Slaavilaiset ovat eri aikoina esittäneet kolme näkemystä lusatian paikasta muiden slaavilaisten kielten joukossa [17] . Lusatilaiset kuuluvat tšekkiläiseen alaryhmään , siirtyvät lähemmäksi lechittiläisiä kieliä tai erottuvat itsenäisenä länsislaavilaisten kielten alaryhmänä. Ensimmäisen näkökulman esitti A. Schleicher . Toista S. Ramultia tuki sitten F. Lorenz . Kolmannen näkökulman esitti A. Muka , joka kutsui lusatian kieliä sillaksi puolasta tšekkiin . Alalusatian on lähempänä puolaa, ja vastaavasti ylälusatia on lähempänä tšekkiä [18] . I. A. Baudouin de Courtenay mainitsi ensimmäisenä erityisen läheisyyden lechittiläisiin kieliin , tätä mieltä ovat myös V. Tashitsky , Z. Stieber , E. Nalepa . Tämän kannan perusteluina lähes identtiset tulokset metateesista lechittiläisten ja lusatian kielten sujuvasta puhumisesta, sama *TṛT- ryhmien kehitys , siirtymä *e > *o , *ṛ' > *ṛ , *ḷ' > *ḷ ennen kovat hammaskonsonantit , vahvat palatalisaatiokonsonantit ennen etuvokaalia [19] .

Z. Stieber kutsuu alalusatsialaista kieltä olennaisesti lekittiläiseksi [18] , mutta panee merkille seuraavat alalusatian ominaisuudet, jotka tuovat sen lähemmäksi puolaa [20] :

• sileät metateesitulokset;
• tavujen virtaavien konsonanttien kohtalo ;
• ensimmäisen tavun painon viivästyminen (puolan kielessä toissijainen painotus) ;
• vokaali kohtalo *o ;
• supistettujen vokaalien kohtalo ;
• yhdistelmän *xy säilyminen muuttuessaan *ky > ki , *gy > gi ;
• suhisevien konsonanttien š ja ž kovettuminen ;
• saman pehmeiden konsonanttien järjestelmän läsnäolo ;
• vokaalin pituuden säilyttäminen vain uuden akuutin alla .

Puolalaisen kielitieteilijän E. Nalepan mukaan lusatian kielet kuuluivat alun perin slaavilaisten kielten luoteisryhmään yhdessä lekittiläisten kielten kanssa, mikä selittää niiden läheisyyden. Tutkijan mukaan puolan kielen suurempi samankaltaisuus alalaustian kuin ylälaustian kanssa johtuu siitä, että ylälaustia , toisin kuin alalausi , oli pitkään tšekkiläisen vaikutuksen alainen [21] . Tällä hetkellä näkemys lusatian kielistä erillisenä länsislaavilaisen ryhmän alaryhmänä on yleisin [4] .

Alalusatsia voidaan pitää itsenäisenä länsislaavilaisena kielenä ja muunnelmana yhden serballusatian kielen kirjallisesta normista. G. Schuster-Shevts puolustaa johdonmukaisimmin näiden kahden kielen riippumattomuutta : hänen julkaisuissaan todetaan, että alalusatian ja ylälusatian idioomit olivat erilaisia, vaikkakin suhteellisen läheisiä kieliä alusta alkaen, sen perustamisesta lähtien. heimomurteet; nämä kielet ovat edelleen erillisiä nykyaikaisissa kirjallisissa muodoissa [18] . G. Faska ja useimmat muut lusatian serbikielimiehet tunnustavat yhden lusatian serbikielen olemassaolon, joka muodostaa jatkuvan murrejatkumouksen alalusatian, ylälusatian ja siirtymämurteilla niiden välillä, joita edustaa kaksi kirjallista kieltä [22] [23] .

Kysymys protolusatian kielen olemassaolosta liittyy suoraan kysymykseen serbolusatian kielialueen yhtenäisyydestä. Sellaiset slaavilaisten kielten tutkijat, kuten esimerkiksi Z. Stieber, L. V. Shcherba ja O. N. Trubatšov , uskovat, että molemmat lusatian kielet olivat olemassa toisistaan ​​riippumatta, kunnes niiden puhujat asettuivat nykyaikaiselle alueelle, jossa proto-ala Lusatian ja proto-ylälusatian murret alueet erotettiin toisistaan ​​soiden ja metsien kaistaleella [24] . Muut slaavilaiset, erityisesti A. A. Shakhmatov , väittävät molempia lusatian kieliä kattavien lukuisten innovaatioiden perusteella, että proto-lusatian kieli oli mitä todennäköisimmin olemassa [25] .

Linguogeography

Laji ja runsaus

Alalaustiaa puhutaan historiallisella Ala-Lusatian alueella Itä-Saksassa pienellä alueella Cottbusin kaupungin ympärillä . Saksan nykyaikaisen hallinnollis-aluejaon mukaan alalusatian puhujien asutusalueet sijaitsevat Brandenburgin liittovaltion kaakkoisosassa.

7. heinäkuuta 1994 annetun "Lusatian serbien / Brandenburgin vendien oikeuksia koskevan lain" mukaisesti Brandenburgin serbolussialaisten asutusalue , jossa lusatsialaisten serbien kulttuurisen ja kielellisen perinteen jatkuvuus on säilynyt tähän päivään asti ja alalusatian kielen oikeudet tarjotaan [26] , sisältää:

• Cottbusin vapaa kaupunki ( Cottbus / Chóśebuz );

sekä useita kuntia kolmen piirin alueella :

• Spree-Neisen alue ( 22 kunnasta 30:stä): Briesen ( Briesen / Brjazyna ), Burg ( Burg / Bórkowy ), Dissen-Striesow ( Dissen-Striesow / Dešno-Strjažow ), Drachhausen ( Drachhausen / Hochoza ) , Drebkau ( Drebkau / Drjowk ), Drehnow / Drjenow , Felixsee ( Felixsee / Feliksowy jazor ) - vain Bloischdorfin paikkakunta ( Bloischdorf / Błobošojce ) , Forst ( Forst / Baršć ) - vain Horno ( Horno / Rogow ), Guhrow ( Guhrow / Góry ), Heinersbrück ( Heinersbrück / Móst ), Hornow-Wadelsdorf ( Hornow-Wadelsdorf / Lěšće -Zakrjejc ), Jenschwalde ( Jänschwalde / Janšojce ), Kolkwitz ( Kolkwitz ) , Schrow - Pecoj ( ), / Gołkoj ( Peco Schmogrow - Fehrow / Smogorjow-Prjawoz ), Spremberg ( Spremberg / Grodk ), Torni ( Tauer / Turjej ), Taichland ( Teichland / Gatojce ), Turnow-Prailak ( Turnow-Preilack / Turnow-Pśiłuk ), Veltsov ( Welzow ) / - Wjelcej ainoa paikkakunta Proshim ( Proschim / Prožym ), Verbena ( Werben / Wjerbno ) ja Wiesengrund (Wiesengrund / Łukoj ) ce) - vain Mattendorfin paikkakunta ( Mattendorf / Matyjojce );
• Dahme-Spreewaldin alue ( 3 kunnasta 37:stä): Bilegure -Bielen ( Byhleguhre-Byhlen / Běła Góra-Bělin ), Neu Zauche ( Neu Zauche / Nowa Niwa ) ja Straupitz ( Straupitz / Tšupc );
• Ylä-Spreewald-Lausitzin alue ( 2 kuntaa 25:stä): Lübbenau ( Lubbenau / Lubnjow ) ja Vetschau ( Vetschau / Wětošow ).

Alalusatian kielen puhujien kokonaismääräksi arvioidaan eri lähteiden mukaan 6,4-8 tuhatta ihmistä, joista suurin osa on vanhuksia. On todennäköistä, että kieltä aktiivisesti käyttävien äidinkielenään puhuvien määrä on vielä pienempi. Ethnologuen mukaan vuonna 2007 puhujia oli 6 860 [ 1] . Serboluzhitsky-instituutin vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan Ala-laustiassa äidinkielenään puhuvien määrä on noin 6 400–7 000 ihmistä [27] . Kirjassa " Maailman kielet. Slaavilaiset kielet " 2005, on todettu, että alalusatian kieltä puhuvien ihmisten määrä on enintään 8 tuhatta ihmistä, joista vain kolme tuhatta (useimmiten yli 70-vuotiaita) on kotoisin murremuodossa [28] .

Sosiolingvistinen tieto

Osana serbalien kielialuetta alalusatsia tunnustetaan Saksassa virallisesti alkuperäisen vähemmistön kieleksi ja sillä on oikeus valtion tukeen. Lusatian serbien oikeudet käyttää äidinkieltään ja kehittää kulttuuriaan on vahvistettu Saksan yhdistymissopimuksen 35:ssä artiklassa ja 14:ssä merkissä sekä lisäksi perustuslaissa ja alalusatsialaisten oikeuksia koskevassa laissa. Lusatian serbit" Brandenburgin liittovaltiossa [27] .

7. heinäkuuta 1994 annetun lain "Lusatian serbien / wendien oikeuksista Brandenburgissa" §:ssä 8 sanotaan serbolusukaanien kieltä [26] :

(1) Osavaltio tunnustaa lusatian kielet, erityisesti alalusatian, hengellisen ja kulttuurisen rikkautensa ilmentymäksi ja suhtautuu myönteisesti niiden käyttöön. Sen käyttö on ilmaista. Sen suullista ja kirjallista käyttöä julkisessa elämässä suojellaan ja kannustetaan.
(2) Jokaisella naisella ja jokaisella asukkaalla on alkuperäisen asuinalueella oikeus käyttää alasorbin kieltä valtion viranomaisissa, sen valvonnassa olevissa yhdistyksissä, julkisoikeudellisissa laitoksissa ja säätiöissä sekä kunnissa. hallinnot ja yhteisöjen yhdistykset. Hänen tämän oikeuden käyttämisellä on samat seuraukset kuin saksan kielen käytöllä. Alasorbin kielellä jätettyihin hakemuksiin vastataan ja niitä koskevat päätökset voidaan antaa alasorbin kielellä. Asukas tai asukas ei vastaa siitä aiheutuvista kuluista tai muista menetyksistä.

Alkuperäinen teksti  (saksa)[ näytäpiilottaa] (1) Das Land erkennt die sorbischen/wendischen Sprachen, insbesondere das Niedersorbische, als Ausdruck des geistigen und kulturellen Reichtums des Landes an und ermutigt zu ihrem Gebrauch. Ihr Gebrauch ist frei. Ihre Anwendung in Wort und Schrift im öffentlichen Leben wird geschützt und gefördert.
(2) Im angestammten Siedlungsgebiet hat jede Einwohnerin und jeder Einwohner das Recht sich bei Behörden des Landes Macht sie oder von diesem Recht Gebrauch, hat dies dieselben Wirkungen, als würde sie oder er sich der deutschen Sprache bedienen. In niedersorbischer Sprache vorgetragene Anliegen können in niedersorbischer Sprache beantwortet und entschieden werden. Kostenbelastungen oder sonstige Nachteile dürfen der Einwohnerin oder dem Einwohner hieraus nicht entstehen.

Laki julistaa alalusatian kielen vapaan käytön tasavertaiseksi saksan kanssa, takaa Brandenburgin viranomaisten tuen alalusatian kielen tieteelliselle tutkimukselle, takaa serbollusatsialaisten asutusalueella asuville lapsille oikeus opiskella äidinkieltään esikouluissa ja kouluissa. Lain mukaan viranomaiset tarjoavat koulutusta ja jatkokoulutusta alalusatian kielen opettajille, asentavat kaksikielisiä kylttejä hallinnollisten ja julkisten laitosten ja organisaatioiden rakennuksiin, katujen, teiden, aukioiden, siltojen ja asuinkylttien kylteihin, tukevat tiedotusvälineitä. julkaistu alalusatsiaksi [26] .

Kielellinen tilanne alalaustian kielen levinneisyydessä on monessa suhteessa samanlainen kuin ylälaustian kielialueen tilanne: sille on ominaista historiallisesti vakiintunut suuntaus vahvistaa vuorovaikutusta ja laajentaa yhteyksiä serbalien edustajien välillä. Lusatian ja saksalainen väestö. Kahden serbolusuzhit-kielialueen kansojen välisten kieltenvälisten yhteyksien seurauksena serbolusuzhit kehittivät kaksikielisyyden 1900-luvun alkuun mennessä. Täydellisen saksalais-serbian kaksikielisyyden tilanteessa koko 1900-luvun ajan serbi-lusatian kieli korvattiin vähitellen saksalla, tapahtui siirtyminen saksalaiseen yksikielisyyteen, ja tämän prosessin tulokset ovat havaittavissa Ala-Lausiassa, jossa on seka-saksa- Serbian Lusatian väestö. Saksan kielen vallitessa kaikilla kommunikaation aloilla alalusatian kieli käytännössä lakkasi siirtymästä vanhemmalta sukupolvelta nuoremmalle [22] [27] [29] .

Jos Ylä-Lusatian katolisilla alueilla lusatian serbien kieltä puhuvat kaikkien lusatian serbolien sukupolvien edustajat ja lisäksi saksalainen väestö puhuu (passiivisesti tai jopa aktiivisesti) lusatia, niin Ala-Lausitiassa ja protestanttisilla alueilla Lusatiassa. Ylä-Lausitsia, lusatian serbin puhujat ovat vähemmistönä, ja pääasiallinen viestintäväline on saksa, Saksan valtionkieli, eivätkä saksalaiset puhu serbiaa. Näiden alueiden vanhempi ja keskimmäinen lusatian serbien sukupolvi puhuvat sujuvasti sekä lusatian serbia että saksaa (ilman serbialaista lusatian aksenttia). Lusatian kielessä saksalainen vaikutus ilmenee kaikilla kielijärjestelmän tasoilla. Nuorempi sukupolvi ei puhu serbiaa ollenkaan tai vain vähän, myös passiivisesti [27] [30] . Lehdistön tuntemus Alalaustian serbien keskuudessa on rajallista, serbilaista kirjallisuutta ei käytännössä tunneta, saksaa käytetään työssä tai vuorotellen saksaa ja alalusatiaa, harvat osaa lukea alalaustiaa, jumalanpalveluksia ei pidetä pitkään aikaan. Alalusatian pääpuhujat ovat maaseudun asukkaita, jotka puhuvat kieltä pääasiassa murteellisessa muodossa. Kirjallista kieltä käyttävät muutamat kaupungin tai maaseudun älymystön edustajat, jotka ovat oppineet kielen koulussa. Saksan kieli häiritsee yhä enemmän alalusatsia [31] .

Alalusatian kielen pääasiallinen sovellusalue tällä hetkellä on jokapäiväinen kommunikointi perheessä, ystävien ja tuttujen kanssa, perhelomalla, joskus (saksan kielen ohella) työympäristössä, virallisten ja liikesuhteiden aikana (pääasiassa serbilaisten lusatian järjestöjen tapahtumien aikana), kirkossa. Kaikilla muilla viestintäaloilla serboluzhichanit käyttävät saksan kieltä, jota he osaavat kaikilla tyylitasoilla (sekä kirjallisella kielellä että usein paikallisilla murteilla) [32] .

Ilmoittaja Ala-Lausiasta,
syntynyt 1970

Koulussa minulla ei ollut lusatsia, mutta minulla on lusatsialaisia ​​esi-isiä isäni puolelta, mikä tarkoittaa, että olen kotoisin Spreewaldista, jossa isovanhempani puhuivat lusatsia kanssani, mutta minä ymmärsin kielen vain passiivisesti. Halusin ymmärtää paremmin kielellisiä juuriani tältä puolelta .

Alalusatian kielelle tyypillinen tilanne myöhemmällä iällä opetettaessa on sen käsitys esi-isiensä kielenä: joko oman perheen kielenä menneisyydessä tai oman kotiseudun kielenä [ 33] . Ilmoittaja Ala-Lusatiasta,
syntynyt 1968

Nämä tyypilliset talonpojan elämälle tärkeät asiat, ehkä kerron sinulle paremmin alasorbiaksi, koska olen oppinut ne tällä kielellä. Mutta ekologiasta tai matematiikasta on luultavasti helpompi puhua saksaksi .

Lusatiasta slaavilaisena talonpoika-alueena (tässä tapauksessa) perustuen kyky kuvata luontoa ja maaseutuelämää ihanteellisesti johtuu Ala-Lusatian alueesta [33] .

Alalusatian kieli on olemassa useissa muodoissa: kirjallisen kielen kirjoitettuna muotona, kirjallisen kielen suullisena muotona, puhuttuna ylialueellisena muotona, murteiden läheisyydessä, jota käytetään myös yksityisessä kirjeenvaihdossa, sekä paikallisina murteina. Kirjallista kieltä puhuvat pääosin serbilaustialaisen älymystön edustajat, suurin osa jäljellä olevista alalusatian puhujista puhuu kieltä murremuodossa. Kirjallisella normilla ei historiallisista syistä ole alalusatsialaisia ​​murteita yhdistävä rooli. Sillä ei koskaan ollut virallista asemaa, sitä käytettiin harvoin koulutuksessa, sitä käytettiin aina rajoitetusti, lisäksi kirjallisuuden normi on luonteeltaan konservatiivinen, se poikkesi melko voimakkaasti murteista purististen suuntausten ja uudestisyntymisen halun vuoksi. Slaavistuminen menneisyydessä sekä ylälusatian kielen vaikutuksen alaisena. Kirjallisen kielen arvostuksen kasvu sodan jälkeisenä aikana sen käyttöalueiden laajentumisen seurauksena ei vaikuttanut merkittävästi kielitilanteen muutokseen. Suurin osa kirjallisen kielen puhujista asuu Cottbusissa, Ala-Lusatian kulttuurikeskuksessa, kun taas osa alalusatialaisesta älymystöstä puhuu myös ylälusatiaa. Kirjallisen normin (kirjallisen ja suullisen) aktiivista käyttöä Cottbusissa tukee sen toiminta Serbian Lusatian poliittisissa, tieteellisissä ja kulttuurisissa järjestöissä, tiedotusvälineissä - viralliset puheet, tieteellisten julkaisujen, sanoma- ja aikakauslehtien julkaiseminen, radio- ja televisio-ohjelmien julkaiseminen. Kirjallinen kieli suullisessa ja kirjallisessa muodossa on kaikkien sukupolvien älymystön omistuksessa. Ei ole harvinaista, että nuorempi sukupolvi oppii alasorbiaa kirjallisessa muodossa toisena kielenä (saksa on heidän äidinkielensä). Puhutun kielen kehittyminen johtuu tarpeesta epäviralliseen kommunikointiin eri murteita käyttävien alueiden edustajien välillä, se on spontaani suullinen kieli, jossa on erilainen määrä murreelementtejä. Pääasiallinen viestintäväline maaseudulla on murteet, joita puhuvat pääasiassa vanhemman lusatian sukupolven. Murteet ovat vaikuttaneet voimakkaasti saksan kielestä, koska ne ovat yksinomaan suullista viestintää, niillä ei ole tiukkoja normeja ja ne toimivat aina arvostetumman ja tyylillisesti kehittyneen saksan rinnalla. Murteet katoavat suhteellisen nopeasti, erityisesti Ala-Lusatian itäisillä alueilla, koska murteet eivät välity serboluzhichanien nuoremmalle sukupolvelle [34] .

Alemman Luzhitskyn elvyttämiseksi Vitai - ohjelma on otettu käyttöön joissakin Luzhitsan päiväkodeissa . Tämän ohjelman pääasiallinen toteutustapa on lasten jatkuva uppoutuminen serbian kielen ympäristöön. Alalaustian kielellä ei ole kouluopetusta, joissakin kouluissa on otettu käyttöön saksalais-serbialainen sekalainen lusatsia, useammin alalusatsia opetetaan kouluissa vain oppiaineena.

Ilmoittaja Ala-Lausiasta,
syntynyt 1970

Nämä ovat kaksi eri aluetta - puhumme alalusatiaa (Niedersorbisch), ja siellä on yksi työntekijä, hän on 63-vuotias, puhumme saksaa hänen kanssaan, kadulla saksaksi, kylissä, vanhusten kanssa - lusatsia (sorbisch) ), järjestöistä tuttujen ihmisten kanssa - heidän kanssaan myös Sorbischissa .

Tällä hetkellä käsitys lusatilaisista kielistä, mukaan lukien alalusatsialainen, on kehittymässä kieliksi, jotka palvelevat lusatian kulttuurin toimintapiiriä sen "korkeassa" ilmenemismuodossa (tieteellisissä ja oppilaitoksissa, ammattitaiteessa) ja ruohonjuuritasolla (kansanlaulu- ja tanssiryhmissä, kansallisten juhlapäivien aikana) [33] .

Tällä hetkellä monet tutkijat panevat merkille, että alalusatian kieli on sukupuuton partaalla, minkä osoittavat väestötiedot, joiden mukaan suurin osa aktiivisista alalusatian puhujista on iäkkäitä ihmisiä [9] . Alasorbin puhujien määrän laskusuuntaus pysyy ennallaan. Erityisesti UNESCO sisällytti molemmat lusatian kielet "uhanalaisten kielten atlasiin" [2] . Alalusatia pidetään usein kielenä, jolla on "lupa" tulla kuulluksi erityisissä lusatilaisissa instituutioissa (Cottbusin serbolusatian talo ja museo, painetut ja sähköiset lusatian tiedotusvälineet, koulut, Witaj-kielikeskus, kirkko). Se toimii yhä harvemmin puhekielenä, jokapäiväisenä, epävirallisena jokapäiväisen viestinnän kielenä [27] . Samanaikaisesti Serbollusatsialaiset itse, jotka asuvat Ala-Lusatiassa, pitävät mahdollisuutta säilyttää alalaustian kieli epätodennäköisenä [15] . Lusatian paikallisväestössä, useimmiten saksalaisten keskuudessa, uskotaan laajalti, että serbolusatian kieli ja kulttuuri säilyvät vain laajan taloudellisen tuen ansiosta. Esimerkiksi vanhemmat lähettävät lapsensa kaksikielisiin päiväkodeihin ja kouluihin, jotka ovat yleensä paremmin varusteltuja tai tarjoavat enemmän mahdollisuuksia kuin saksalaiset [35] .

Kaiken kaikkiaan serbolusatian ihmiset huomauttavat, että erot ala- ja ylälusatian kielten välillä vaikeuttavat puhujien välistä kommunikointia, mutta ajatus yhden serballusatian kielen luomisesta tässä vaiheessa on julistettu keinotekoiseksi. Objektiivinen syy, joka estää serbi-lužitialaisen etnisen ryhmän yhtenäisyyden ja yhden kielen luomisen, on ala- ja ylälusatialaisten hallinnollis-alueellinen hajanaisuus. Kysymykset lusatian kielen ja kulttuurin kehityksestä ovat Brandenburgin ja Saksin viranomaisten lainkäyttövallan alaisia, joita ohjaavat vain alueensa serbolussialaiset. Erityisesti "Laki lusatian serbien / vendien oikeuksista Brandenburgissa" korostaa, että puhumme "serbian lusatian kielestä ja erityisesti alalusatian kielestä". Ensinnäkin he keskittyvät omaan alueeseensa ja serbi-Lužitskin joukkotiedotusvälineisiin. Serbolussilaiset itse pitävät kahden serbolussin kielen kirjallisen muodon olemassaoloa luonnollisena ja objektiivisena. Jokaista kieliä edustaa kulttuurinen rikkaus, jonka pienen slaavilaisen kansan edustajat onnistuivat säilyttämään. Siksi serbi-luzhilaiset uskovat, että molempia kieliä on tuettava. Usein Ylä-Lusatian serbien joukossa olevat aktivistit osallistuvat alalusatian kielen opiskelua ja popularisointia koskevien hankkeiden luomiseen ja toteuttamiseen [36] .

• Kaksikieliset katukyltit Cottbusissa

• Kaksikielinen rantakyltti Cottbusissa

• Luzhitskin alakoulun rakennus Cottbusissa

• Kaksikielinen kyltti hallintotoimistossa Lübbenissä

• Kaksikielinen vaalijuliste Cottbusin kadulla

• Alasorbin kielellä julkaistun sanomalehden nimen muotoilu Nowy Casnik

Murteet

A. Mukan laatiman murreluokituksen mukaan alalusatian alueelle kuuluvat seuraavat murteet [11] [38] :

• East Cotbusin murre;
• Itä-Paic murre;
• Itä-Sprembergin murre;
• West Cotbusin murre;
• Länsi Paic murre;
• Länsi-Sprembergin murre;
• Guban murre;
• Zharovsky murre;
• Beskov-Shtorkov murre;
• Spreewaldin murre.

G. Schuster-Shevetsin kirjassa esitellyn lusatian murreiden dialektologisen kartan mukaan alalusatian murrealue sisältää kolme murretta [37] :

• Vetshovskin murre (N.-Lud. wětošojska narěc , saksaksi  Vetschauer Dialekt );
• Itä-Cottbusin murre (N.-Lud. pódwjacorna chóśebuska narěc , saksaksi  Westlicher Cottbuser Dialekt );
• Länsi-Cottbusin murre (N.-Lud. pódzajtšna chóśebuska narěc , saksaksi  Östlicher Cottbuser Dialekt ).

Kirjoittaminen

Nykyaikainen alalusatian aakkosto sisältää 36 kirjainta [39] :

Ei. Kirje Nimi Ääni ( MFA ) yksi A a a [ a ] 2 Bb bej [ b ] 3 c c cej [ t͡s ] neljä Č č cej [ t͡ʃ ] 5 Ć ć Cej [t͡ɕ] 6 D d päivä [ d ] 7 Dź dź dźej [d͡ʑ] kahdeksan e e ej [ ɛ ] 9 Ě ě Et [ e ] kymmenen F f ef [ f ] yksitoista G g gej [ g ] 12 HH ha [ ɦ ] 13 Chch cha [ x ] neljätoista minä i i [ minä ] viisitoista Jj jot [ j ] 16 Kk ka [ k ] 17 £ ł el [u̯] kahdeksantoista l l el [ l ]

Ei. Kirje Nimi Ääni ( MFA ) 19 M m em [ m ] kaksikymmentä N n fi [ n ] 21 Ń ń ejn [ ɲ ] 22 O o o [ ɔ ] 23 o o [ o ] 24 Pp pej [ p ] 25 R r er [ r ] 26 Ŕŕ ejŕ [ rʲ ] 27 S s es [ s ] 28 Š š es [ ʃ ] 29 Ś ś Sej [ ɕ ] kolmekymmentä T t tej [ t ] 31 U u u [ u ] 32 W w wej [u̯] 33 V v y [ ɨ ] 34 Zz zet [ z ] 35 Ž Ž Zet [ ʒ ] 36 Ź ź źej [ʑ]

Kirjaimia Qq, Vv, Xx käytetään vain vieraissa erisnimissä [40] .

Diakriittisiä kirjaimia (ŕ, ź, ś, ž, š, ě) ja digrafeja (dź ja ch) käytetään välittämään useita alasorbian kielen ääniä.

Konsonanttien pehmeyttä ei näytetä kirjallisesti, jos niitä seuraa kirjaimet ě ja i , ennen kaikkia muita vokaalien pehmeys ilmoitetaan kirjaimella j ( mjod "hunaja", pjas "koira"), muissa asennoissa - kirjaimella akuutin merkki (´) [41] .

Grafeemi ó poistettiin alalusatian aakkosista vuonna 1952, mutta palasi takaisin vuonna 2007 [42] .

Kielen historia

Lukutaitoa edeltävä aika

Nykyaikaiset alalusatsialaiset murteet muodostuivat protoslaavilaisten murteiden pohjalta, joiden puhujat valtasivat 6.-7. vuosisatojen mennessä laajoja alueita slaavilaisen kielialueen läntisellä reuna-alueella - Elben keskijuoksulla Oderista idässä Saale lännessä [ 4 ] . Saksan kielen leviämisen varhainen alkaminen johti siihen, että merkittävällä osalla vanhaa lusatsialaista aluetta slaavilaiset murteet assimiloituivat . Tähän asti vain pieni osa muinaisten serbi-lusatian murteiden levinneisyydestä on säilynyt - Luzhitsky-heimon asutuksen alueella - alalusatian murteita  ja Milchan-heimon asutuksen alueella .  - Ylälusatsialaiset murteet [18] .

Serboluzhichansilla ei koskaan ollut omaa valtiollisuutta. Lusatian serbien heimojen liitto vastusti pitkään Saksan hyökkäystä ja jopa lähti hyökkäykseen tunkeutuen frankkien maihin ja tuhoamalla ne. Siitä huolimatta 10. vuosisadalla Serboluzhitsky-heimojen liitto lopulta kukistettiin, ja slaavilaiset olivat saksalaisten vallan alla [46] . 1000-luvun lopusta lähtien, koko vuosituhannen, serbi-lužitialainen kielialue on ollut tiettyjen saksankielisten osavaltioiden tai niiden erilaisten hallinnollis-alueyksiköiden rajoissa. Tämä seikka oli tärkein syy Serboluzhitsky-väestön asteittaiseen saksalaistumiseen . Germanisaatio ilmeni Lausatiassa eri aikoina vaihtelevalla intensiteetillä, ja toisinaan sillä oli sekä luonnollista että väkivaltaista luonnetta. Seurauksena oli lusatian serbien murteiden käyttöalueen kaventuminen käytettäväksi pääasiassa jokapäiväisessä suullisessa viestinnässä, serbi-lusatian asteittainen syrjäytyminen saksan kielellä kaupungeista maaseudulle, serbi-lusatian alueen pienentyminen. lähes täydelliseen katoamiseensa tähän mennessä [47] .

1200-1400-luvuilla merkittäviä muutoksia Lusatian serbien etno-lingvistisessä kartassa johtuivat sisäisen kolonisaation aika. Saksalaiset siirtokunnat loivat uusia siirtokuntia, serbol-luzhichanit joutuivat vähemmistöön saksankielisessä väestössä ja menettivät vähitellen äidinkielensä sulautuen saksan. Serbalien kielialue pieneni huomattavasti, ja monet slaavilaiset alueet, mukaan lukien useat Ala-Lausitian reuna-alueet, muuttuivat saksankielisiksi. Saksan kieltä puhui kaupunkiväestö, kun taas lusatian murteilla kommunikointi tapahtui pääasiassa kylissä. Samaan aikaan väestönkasvu ja uusien siirtokuntien muodostuminen varsinkin 1200-luvulla johtivat tiiviin kielellisen Serboluzhitsi-alueen muodostumiseen nykyaikaisten ala- ja ylälusatialaisten sisällä [48] .

1500-luvulle saakka Ala-Lusatian maaseutuväestö oli lähes kokonaan lusatsialaisia ​​serbejä, mutta vasta uskonpuhdistuksen jälkeen lusatian serbien asteittainen väheneminen ja saksalaisten lisääntyminen alkoivat havaita. Saksalais-serbialainen lusatian kaksikielisyys levisi tietyillä Ala-laustian alueilla, kaupungeissa ja kylissä eri tavoin. Prosessi eteni nopeammin reuna-alueilla, hitaammin Cottbusin ympäristössä. Lisäksi serbi-lužitialainen väestö saksaistui nopeasti kaupungeissa, jonkin verran hitaammin kaupungin laitamilla ja vielä hitaammin kylissä. Lusatian serbien murteet olivat 1700-luvun loppuun asti talonpoikaisväestön pääasiallinen viestintäväline, saksa oli vain toinen kieli kylissä . 1500-luvun puoliväliin saakka sorbilaisten lusatian murteiden tehtävät rajoittuivat suulliseen viestintään, pääasiassa perheen sisällä, niitä käytettiin rajoitetusti tuomioistuimissa (todistamiseen, mutta niiden äänitys tehtiin saksaksi), kirkossa. käytäntö (tulkkattaessa saksasta sorbi-lusatian kieleen) ja osoitettaessa viranomaisia ​​väestölle [49] .

Kirjoituskausi

Ensimmäiset alalusatilaisen kirjoitusten muistomerkit ilmestyivät 1500-luvulla, uskonpuhdistuksen aikakaudella. Uudistetun kirkon oli käännettävä liturgiset kirjat seurakuntalaisten ymmärrettävälle kielelle. Ensimmäiset käännökset tehtiin useilla sorbi-lusatian alueilla paikallisen kirkon tarpeita varten paikallisilla sorbi-lusatian murteilla. Saksan kielen hallitsevan aseman kaikilla kaupunkielämän aloilla, Lusatian maaseutuväestön yleisen lukutaidottomuuden ja murreerojaon vuoksi (muilla murteilla kirjoittaneet kirjailijat eivät hyväksyneet käännöksiä toisella serbiläismurteella). tekstejä ei käytetty laajasti. Erot historiallisissa edellytyksissä lusatian serbikielen eri murteiden kehittymiselle, tietyn serbi-lusatian alueen taloudellisessa ja poliittisessa merkityksessä, eri Saksan feodaalisten hallintoyksiköiden viranomaisten asenteessa serbi-lusatian kieleen, puute Lusatian serbien yhdestä kulttuurikeskuksesta, yhtenäisestä maallisesta ja kirkollisesta auktoriteetista, yhtenäisestä kouluopetusjärjestelmästä, saksalaisen väestön valta-asemasta kaupungeissa ja muut syyt estivät serbi-lužitialaisten etno-kielellistä integraatiota. Seurauksena oli, että esikirjallisella kaudella (1500-luvulta 1600-luvun jälkipuoliskolle) ylialueellisten kielellisten muotojen puuttuessa kirkkokirjoitus alkoi kehittyä itsenäisesti Ala- ja Ylä-Lusatiassa. Ala-Lusatian kirjoitusten kehityksen piirre oli ensimmäisten serbolaustialaisten tekstien ilmestyminen Ala-Lusatian keskustaan, vaan sen laitamille. Lower Puddlen pohjoisosassa tehdyt käännökset ilmestyivät edelleen 30-vuotisen sodan aiheuttaman tauon jälkeen vuosina 1650-1660. Mutta Brandenburgin vaaliruhtinaskunnan määräyksestä kaikki alalusatiankieliset kirjat ja käsikirjoitukset joko takavarikoitiin tai tuhottiin. Serbiaksi lusatian kielellä palvominen oli kiellettyä. Näin ollen Ala-Lusatian pohjoisosaan muodostuva serbolushanien kulttuurinen keskus lakkasi olemasta, edellytykset alalusatilaisen kirjallisen kielen syntymiselle Ala-Lusatian pohjoisilla alueilla poistettiin [50] .

1600-luvun viimeisinä vuosikymmeninä alalusatilaisen kirjallisuuden kehityksessä ja alalusatilaisen kirjallisen kielen muodostumisessa alkoi uusi vaihe, joka liittyi kulttuurikeskuksen muodostumiseen Cottbusin alueella Ala-Lusatian alueella ( Alueen saksalainen väkiluku oli vain 10-15 % koko väestöstä). Serbolussin kieli oli pääasiallinen suullisen kommunikoinnin väline alueella (ensisijaisesti maaseutuväestölle), sitä käytettiin jo liturgian kielenä ja 1700-luvulla sitä alettiin käyttää opetuksessa kyläkouluissa. 1600-luvun lopulla ja koko 1700-luvun ajan Cottbusissa ja sen ympäristössä paikallisten pappien, sekä serbolussin että saksan, toiminnan ansiosta syntyi kirkon tekstien käännöksiä alalusatsiaksi. Vähitellen Cottbusin murteesta tulee esimerkillinen muille Ala-Lusatian alueille. Samanaikaisesti politiikka serbalien kielen suhteen ei ollut tänä aikana sama Ala-Lusatian eri alueilla: jos Cottbusin läheisyydessä serbolussia ei joutunut vainon kohteeksi, niin muualla maan alueella. Ala-Lausitsia, sen hävittämispolitiikkaa noudatettiin johdonmukaisesti [51] .

Alalusatian kirjallisuuden normin muodostumisen alkamisena pidetään pappi G. Fabriciuksen aloitteesta Martti Lutherin katekismuksen (1706) ja Uuden testamentin (1709) käännösten julkaisemista. Näiden käännösten perustana oli Kochebuzin (Cotbusin) murre. Vuonna 1796 J. B. Fritso käänsi siihen myös Vanhan testamentin . 1600-luvulla yritettiin luoda kirjoitusta myös Cottbusin alueella, erityisesti J. Hoynan , käsinkirjoitetun kieliopin kirjoittaja. Mutta viranomaisten määräyksestä monet Serboluzhitsky-käsikirjoitukset tuhottiin, kuten muilla Ala-Lusatian alueilla, ei vain Brandenburgissa, vaan myös Saxonissa. Jotkut säilyneistä varhaisista teksteistä julkaistiin 1800- ja 1900-luvuilla. J. Fabriciuksen Uuden testamentin uusintapainosten ansiosta Kochebuzin murre, jota käännöksen kirjoittaja kutsui kirjallisen kielen tehtäviin sopivimmaksi ("tyylikkäimmäksi ja tarkimmaksi") levisi muuallakin Ala-Lusatia [52] .

Alalusatian kirjoitetun kielen olemassaolon ensimmäisessä vaiheessa sen sanastoa edusti pääasiassa kirkon terminologia (ilmaisen kirjallisuuden puuttuessa), alalusatsiassa oli lukuisia saksalaisia ​​lainauksia ja jälkipapereita saksan kielestä, hybridimuotoja. sanamuodostuksessa, mukaan lukien saksalaiset ja serbolilaiset lusatian morfeemit, muilla slaavilaisilla kielillä ei ollut vaikutusta, oli ominaista oikeinkirjoituksen epävakaus ja yksittäisten muotojen ja ilmiöiden kiinnittyminen [53] .

Vuodesta 1815 lähtien Ala-Lusatiasta tuli Wienin kongressin päätöksellä osa Preussin Brandenburgin maakunnan Frankfurtin hallintoaluetta. Ala-Lausisialaisten poliittinen tilanne oli epäsuotuisampi kuin ylä-laustialaisilla, koska Preussin viranomaiset tukivat slaavilaisten kansojen sulautumista, toisin kuin Saksin viranomaiset, joihin Ylä-Lausitsia osoittautui. Alalaustian kirjakielen pääasiallinen käyttöalue 1800-luvulla oli serbilaislausilaisen yhteisön kirkkoelämä, osittain koulu- ja kotielämä, alalussialaista kirjakieltä käytti aktiivisesti vain pieni osa paikallista älymystöä. Rajoitettu käyttöala, käytön puute maallisessa kirjoituksessa sekä serbi-lužitilaisen väestön enemmistön lukutaidottomuus johtivat asteittaiseen eroon kirjoitetun kielen ja suullisen kansanpuheen välillä. Tämä tapahtui myös siksi, että serboluzhichanit käyttivät usein (perheviestinnän ja kirkon ulkopuolella) saksan kieltä [54] .

Kielitilanteen muutokset Lausatiassa havaittiin 1800-luvun puolivälissä alkaneen kansallisen heräämisen aikana. Syntyvä kansanliike asetti tavoitteekseen lusatian serbikansalaisuuden säilyttämisen, serbi-lusatian kielen laajan levittämisen, sen kehittämisen, parantamisen ja tasavertaisten oikeuksien antamisen saksan kielen kanssa. Serboluzhichanit perustavat erilaisia ​​kulttuuri- ja tiedeseuroja, mukaan lukien Matitsan , julkaisevat sanomalehtiä ja kirjoja äidinkielellään ja edistävät julkisen koulutuksen kehittämistä. Toisaalta kansallisliikkeen nousun ja serbolushanien yhteiskunnallisen toiminnan ansiosta arvovalta vahvistuu ja serbolusuzhkien kielen käyttöalueet laajenevat, toisaalta saksalaistumisen olosuhteissa, kun serbolussialaiset pakotettiin opettelemaan saksaa (koulussa, armeijassa, protestanttisissa kirkkoyhteisöissä), hyvin kaksikielisyys levisi nopeasti ja lusatian serbikielen puhujien määrä alkoi vähitellen laskea, pääasiassa protestanttisilla ala- ja yläosilla. Lusatia (tiiviimpi katolisen uskon serbi-lusatian yhteiskunta säilytti tasaisesti äidinkielensä). Samanaikaisesti, toisin kuin suhteellisen aktiivisesti kehittyvä ylälusatian kieli, alalusatsialainen kirjallisuuskieli oli edelleen pääasiassa kirkkokirjallisuuden kieli. Maallinen kirjallisuus koostui pääosin 1860-luvulta lähtien ilmestyneiden ylälusatialaisten kirjailijoiden teosten käännöksistä. Preussin viranomaisten politiikka kansallisten vähemmistöjen suhteen johti siihen, että kirjankustannus Ala-Lausiassa käytännössä lakkasi kehittymästä, alalaustian kielen käyttöä kirkon elämässä rajoitettiin ja 1840-luvulta lähtien se kiellettiin Serbian lusatilaisissa kouluissa. . Serboluzhit-kansan yhtenäisen hallinnollisen ja kirkollisen auktoriteetin puute, yhtenäisen kouluopetusjärjestelmän puute, varhaisilla aikakausilla kehittyneet murreerot ja muut tekijät eivät edistäneet alalusatian ja yläosan yhdistymisprosessia. Lusatian kirjallisuuden normit. Siksi monet serballusatian kansallisliikkeen johtajat ymmärsivät jo 1800-luvulla, että näiden kahden kielen yhdistäminen oli tuskin mahdollista [55] .

Vuosina 1937-1945 Lusatian serbien kieli kiellettiin Saksassa, kaikki serbi-lusatian organisaatiot suljettiin, mukaan lukien niiden kustantamot ja painotalot, Lusatian serbien älymystön edustajia vainottiin. Serbolusatian kieli yritettiin korvata kokonaan saksalla jopa kotiviestinnässä. Kiellolla oli voimakkain vaikutus Serbian Lusatian alueen protestanttisiin alueisiin, mukaan lukien Ala-Lusatia, joka on täysin protestanttinen [56] .

Toisen maailmansodan jälkeen saksan kielen asemat vahvistuivat jälleen saksalaisten uudelleensijoittamisen seurauksena itäisiltä alueilta - Puolasta, Tšekin tasavallasta ja muista maista Lusatian maille. Osana DDR :tä serboluzhichanit eivät saaneet autonomiaa, ja lisäksi heidän asutusalueet osoittautuivat uuden valtion eri hallintoyksiköissä. Samaan aikaan serboluzhichanien kielet tunnustettiin oikeuksiltaan tasavertaisiksi saksan kanssa, niitä alettiin käyttää aktiivisemmin julkisessa elämässä ja jopa rajoitetussa määrin hallinnon toiminnassa. Serboluzhichaneille myönnettiin kulttuurinen autonomia, kouluja, joissa oli opetusta Serboluzhitskissa, pedagoginen instituutti , teatteri, kansanperinteen ryhmiä perustettiin, kansankulttuurin festivaali järjestettiin ja julkaisutoimintaa laajennettiin. Tästä huolimatta serballusatian kielen puhujien määrä jatkoi laskuaan sekä DDR:n aikana että myöhemmin yhdistyneessä Saksassa. Serboluzhichanit vaihtoivat ja vaihtavat edelleen saksaksi tilanteessa, jossa tämä kieli on ehdottoman dominoivassa mediassa, julkisessa elämässä, koulutuksessa, saksasta tulee pääkieli työvoiman muuton, teollisen kehityksen ja sekaavioliittojen syntymisen seurauksena. Näissä olosuhteissa muodostui kyliä, joissa oli sekaväestöä serbo-lusatsialais-saksalaisia, mukaan lukien Ala-Lusatia. Samanaikaisesti useilla Ala-Lausiatian alueilla serbalusatian kieli on nyt kadonnut tai sukupuuton partaalla [57] .

Vuodesta 1992 lähtien kuukausittaista televisio-ohjelmaa Łužyca on lähetetty alasorbiksi. Vuosina 1992–2003 sen tuotti Brandenburgin osavaltion yleisradioyhtiö ORB ja vuodesta 2003 RBB [58] . RBB-studio Cottbusissa tuottaa myös useita alasorbiankielisiä radio-ohjelmia [59] .

Historiallinen fonetiikka

Aivan kuten puolan ja tšekin kielessä, molemmat protoslaavilaiset pelkistetyt äänet ovat läpäisseet vahvan aseman lusatian kielissä vuonna [ 60] . Täysmuodostelman vokaalit, jotka olivat tavussa ennen pelkistettyä heikossa asennossa, pelkistettyjen putoamisen jälkeen, pidennettiin [61] . Ajan myötä vokaalien oppositio pituusaste-lyhyydellä katosi ja painotus kiinnitettiin ensimmäiseen tavuun ( protoslaavilaisen kielen painotus oli vapaa) [62] .

Nenävokaalit lusatian kielestä katosivat 1100-luvun jälkipuoliskolla E. Nalepan mukaan tšekkiläisen vaikutuksen alaisena [63] [64] .

Affrikaatti ʒ , kuten useimmissa muissakin slaavilaisissa kielissä, on yksinkertaistettu muotoon z : mjeza ( puolaksi miedza ) ("välillä") [65] .

Aivan kuten puolaksi ja alunperin kašubiksi , myös lusatian kielissä pehmeä hammas ť ja ď muuttuivat affrikaateiksi ć ja dź , vastaavasti [66] . Tämän siirtymän tulosten fonologisointi tapahtui jo 1200-luvulla [67] . Myöhemmin alasorbissa nämä affrikaatit menettivät lukkonsa: ć > ś , dź > ź paitsi hammasspiranttien jälkeen: rjeśaz "ketju", daś "anna", kosć "luu", źiwy "villi", měź "kupari", pozdźej "myöhemmin "(kanssa v.-lugs. rjećaz , dać , kosć , dźiwi , mjedź , pozdźe ). Tämä muutos tapahtui 1500-luvun puolivälissä läntisissä murteissa ja 100 vuotta myöhemmin itäisissä murteissa vaikuttamatta siirtymävaiheen keskusmurteisiin sekä Muzhakovsky- ja Slepyansky-murteisiin [68] .

Lusatian kielten pehmeät c' , z' , s' ovat kovettuneet. Jos niiden jälkeen oli ääni i , se muuttui y : ksi: ducy "menee", syła "voima", zyma "talvi" ( tšekin kielellä jdoucí , síla , zima ). Tämä muutos tapahtui oletettavasti 1400-luvun alussa. Samanlainen muutos (alalusatsiaksi, mutta ei ylälusatsiaksi) tapahtui 1500-luvun alussa pehmeillä č' , ž' , š' : kysty "puhdas", šyja "niska", žywy "elävä" ( V :n kanssa .-pud. čisty , šija , žiwy ) [69] .

1500-luvun puoliväliin mennessä č siirtyi kieleen c : cas "aika", pcoła "mehiläinen" ( v.-pud. čas , pčoła ). Muutos tapahtui kaikissa tapauksissa, paitsi päätteessä -učki ja spiranttien jälkeisessä paikassa. Lisäksi č löytyy lainasanoista ja onomatopoeettisesta sanastosta [70] .

Konsonanttien p , t , k jälkeisessä asemassa lusatian kielten äänet r ja r' siirtyivät ř :ksi ja ř':ksi [71] . Sitten alalusatiassa ř muuttui š :ksi ja ř ' ć :ksi (myöhemmin ś ): pšawy "oikea", tśi "kolme" [72] .

Kuten puolan kielessä, alasorbissa kova ł muuttui labiaali-labiaaliseksi ääneksi w (ensimmäiset kirjalliset todisteet ovat peräisin 1600-luvulta), ja pehmeä ľ , joka ei ollut ennen etuvokaalia, sai "eurooppalaisen" alveolaarinen artikulaatio (kuten saksaksi) [73] .

Ääni w lusatian kielissä putosi alkuryhmistä gw- ja xw- ( pra- slav *gvozdъ > gozd " kuiva metsä", protoslaavi *xvoščь > chošć " korte"), alun alussa. sana ennen konsonanttia ja myös konsonantin jälkeen ennen u . Oletettavasti tämä prosessi alkoi jo ennen 1200-lukua ja päättyi 1500-luvulle [74] . Pehmeästä w' :stä sanan keskellä intervokaalissa ja ennen konsonanttia sekä sanan lopussa tuli j : rukajca "käsine" ( puol . rękawica ), mužoju / mužeju "mies" ( puol . mężowi ), kšej "veri" ( puola .krew ) [75 ] .

Ääni e muuttui in - asetukseksi pehmeiden konsonanttien jälkeen ja ennen kovia: brjaza "koivu", kolaso ​​"pyörä", pjac "uuni", lažaś "makaa", pjas "koira" ( v.- pud. brěza , koleso , pjec , ležeć' , pos ). Tämä muutos valmistui 1600-luvun puoliväliin mennessä, eikä se vaikuttanut Muzhakovsky- ja Slepyansky-murteisiin [76] .

Kielelliset ominaisuudet

Fonetiikka ja fonologia

Vokaalit

Alalusatian kielessä on 7 vokaalifoneemia [77] :

Vokaali [ɨ] (kirjoitettu y ) on foneemin /i/ sijaintimuunnos kovien konsonanttien jälkeen (paitsi k ja g ) [78] .

Kirjallisessa alasorbissa foneemi [o] on vähitellen häviämässä ääntämisestä, ja sen tilalle tulee foneemi [ɔ] [79] .

Konsonantit

Alalusatian kielen konsonantit (foneemien paikka- ja valinnaiset muunnelmat otetaan suluissa) [80] :

Artikulaatiomenetelmä ↓	labiaalinen	labiodentaalinen	Alveolaarinen.	Postalv.	Alveopalat.	Chambers.	takakieli	Glott.
räjähtävä	p b pʲ bʲ		t d				kg _
nenän-	m mʲ		n nʲ				( ŋ )
Vapina			r rʲ
afrikkalaiset			t͡s ( d͡z )	t͡ʃ ( d͡ʒ )	t͡ɕ ( d͡ʑ )
frikatiivit		f ( fʲ ) ( v ) ( vʲ )	sz _	ʃ ʒ	ɕʑ _	( ç )	x	ɦ
Liikkuvat approksantit	u̯ u̯ʲ					j
Sivu			l ( lʲ )

Saksan kielen vaikutuksesta äidinkielenään puhuvien nuoremman sukupolven puheessa etukieli [r] voidaan korvata uvulaarilla [R]. Kuten saksassa, etuvokaalien [i] ja [e] jälkeen [x]:n sijaan lausutaan ääni [ç] ( saksa  ich-Laut ). Takakielinen [ŋ] on foneemin /n/ sijaintimuunnos ennen velaarikonsonantteja k ja g [81] .

Ääni [d͡ʑ] on allofoni foneemista /ʑ/ soinnillisten spiranttien [z] ja [ʒ] [80] [82] jälkeen . Vastaavasti [d͡z] on /z/:n allofoni, joka esiintyy soinnillisten spiranttien jälkeen ja myös yksittäisissä sanoissa (esim . łdza "tear") [83] . Foneemi /d͡ʒ/ on perifeerinen ja esiintyy vain muutamassa sanassa (esim. łdža "valhe") [84] .

Foneemi /lʲ/ esiintyy joissakin murteissa [85] .

Prosodia

Alalusatian kielen painoarvo on uloshengitys ja sijoittuu pääasiassa ensimmäiseen tavuun. Nelitavuisissa ja pidemmissä sanoissa ylimääräinen painotus kohdistuu toiseksi viimeiseen tavuun ( ˈspiwaˌjucy "laulu"). Yhdyssanoissa lisäpaino asetetaan toisen termin ensimmäiseen tavuun ( ˈdolnoˌserbski "alempi sorbi"). Joissakin lainaussanoissa painotus osuu samaan tavuun kuin lähdekielessä ( syyskuu "Syyskuu", prezidium "presidium") [86] .

Morfologia

Substantiivi

Alalusatian kielen substantiivilla on kielioppiluokkia sukupuoli (maskuliini, feminiininen, neutraali), numero (yksikkö, kaksois- ja monikko), kirjainkoko ja animaatio [87] .

Substantiivit hylätään kuudessa tapauksessa: nominatiivi , genitiivi , datiivi , akusatiivi , instrumentaali ja lokaali , ja niillä on myös vokatiivimuoto [88] .

Animaation - elottomuus - mukaan vain maskuliiniset sanat erotetaan. Elävissä substantiivien akusatiivin tapauksen muoto osuu yhteen genitiivin muodon kanssa (yksikössä ja duaalissa aina ja monikossa vain numeroiden ja pronominien my ja wy jälkeen ) [89] .

Naispuolisten substantiivien deklinaatioita on kolme: 1. sisältää substantiivit, joiden perusta on kova konsonantti ja pääte -a nimitystapauksessa, 2. - substantiivit, joiden perusta on pehmeä tai kovettunut (historiallisesti pehmeä) konsonantti ( c , s , z , š , ž ) ja pääte -a nominatiivissa, substantiivit, jotka päättyvät konsonantin muutokseen III :n mukaan .

Neuterissa sukupuolella erotetaan kaksi pääasiallista deklinaatiota: substantiivit, joiden perusta on kovassa konsonantissa, liitetään 1:nnelle, substantiivit, joiden perusta on velaarissa ( k , g , ch ), pehmeä tai kovettunut (historiallisesti pehmeä) konsonantti on määrätty II. Tarkastellaan erikseen substantiivit, joiden päätteet ovat -t-/-ś- ja -n- vinoissa tapauksissa [91] .

Maskuliinisille substantiiviille erotetaan kaksi deklinaatiota: substantiivit, joissa on varsi kovassa konsonantissa, kuuluvat ensimmäiseen, substantiivit, joilla on varsi velaarissa ( k , g , ch ), pehmeä tai kovettunut (historiallisesti pehmeä) konsonantti [92] 2 .

Feminiinisten ja neutraalien substantiivien käännös esimerkkinä sanoista głowa "pää", droga "tie", zemja "maa", duša "sielu", kosć "luu", rěc "kieli", słowo "sana", słyńco "aurinko" ", śele "vasikka", mě "nimi" [93] :

	Naisellinen						Neutraali sukupuoli
Kotelo ja numero	I käänne		II käänne		III deklinaatio		I käänne	II käänne
nimitysyksikkö. numeroita	glowa	droga	zemja	dusa	kosć	rec	slowo	slynco	Sele	minä
Vanhempainyksikkö numeroita	hehkuva	drogi	zemje	duse	kosci	rěcy	slowa	slynca	Seleśa	mjenja
Datiiviyksikkö numeroita	hehku	kuolla	Zemi	hämärä	kosci	rěcy	słowu / słowoju	slyńcu / slyńcoju	śeleśu / śeleśoju	mjenju / mjenjoju
Akusatiivinen yksikkö numeroita	glowu	drogu	zemju	dusu	kosć	rec	slowo	slynco	Sele	minä
luova yksikkö numeroita	glowu	drogu	zemju	dusu	koscu	recu	hidasta	slyncom	Selesim	mjenim
Paikallinen yksikkö numeroita	hehku	kuolla	Zemi	hämärä	kosci	rěcy	slowje	slyńcu	Selesu	mjenju
Nimellinen dv. numeroita	hehku	kuolla	Zemi	hämärä	kosci	rěcy	slowje	slyncy	Selesi	mjeni
Vanhemmat numeroita	hehkuu	dragowu	zemjowu	dusowu	Koscowu	recowu	slowowu	slyńcowu	Seleśowu	mjenjowu
Dative dv. numeroita	glowoma	drogoma	zemjoma	dusoma	kosćoma	recoma	slowoma	slyncoma	Seleśoma	mjenjoma
Akusatiivinen dv. numeroita	hehku	kuolla	Zemi	hämärä	kosci	rěcy	slowje	slyncy	Selesi	mjeni
Luova dv. numeroita	glowoma	drogoma	zemjoma	dusoma	kosćoma	recoma	slowoma	slyncoma	Seleśoma	mjenjoma
Paikallinen dv. numeroita	glowoma	drogoma	zemjoma	dusoma	kosćoma	recoma	slowoma	slyncoma	Seleśoma	mjenjoma
nimimerkki pl. numeroita	hehkuva	drogi	zemje	duse	kosci	rěcy	slowa	slynca	Seleśa	mjenja
Genitiivi pl. numeroita	hehkua	dragow	zemjow	dusow	kosćow, kosći	kertoa	hidasta, hidasta	slyńcow	Seleśow	mjenjow
Datiivi pl. numeroita	hehkua	drogam	zemjam	dusam	Koscam	recam	slowam	slyncam	SeleSam	mjenjam
Syyttely pl. numeroita	hehkuva	drogi	zemje	duse	kosci	rěcy	slowa	slynca	Seleśa	mjenja
Luova pl. numeroita	glowami	drogami	zemjami	dusami	koscami	recami	slowami	slynchami	Seleśami	mjenjami
Paikallinen pl. numeroita	hehkua	drogach	zemjach	dushach	kosćach	saada takaisin	slowach	slyncach	Seleśach	mjenjach

Maskuliinisten substantiivien käännökset sanojen klěb "leipä", kóńc "loppu", brjuch "vatsa", kowal "seppä" esimerkissä [94] :

Kotelo ja numero	I käänne	II käänne
nimitysyksikkö. numeroita	klEb	końc	bruch	kowal
Vanhempainyksikkö numeroita	kleba	końca	brjucha	kowala
Datiiviyksikkö numeroita	kleboju	końcoju	brjuchoju	kowaleju
Akusatiivinen yksikkö numeroita	klEb	końc	bruch	kowala
luova yksikkö numeroita	klEbom	końcom	brjuchom	kowalom
Paikallinen yksikkö numeroita	klEbje	końcu	brjuše / brjuchu	kowalu
Nimellinen dv. numeroita	kleba	końca	brjucha	kowala
Vanhemmat numeroita	klEbowu	końcowu	brjuchowu	kowalowu
Dative dv. numeroita	klEboma	końcoma	brjukooma	kowaloma
Akusatiivinen dv. numeroita	kleba	końca	brjucha	kowalowu
Luova dv. numeroita	klEboma	końcoma	brjukooma	kowaloma
Paikallinen dv. numeroita	klEboma	końcoma	brjukooma	kowaloma
nimimerkki pl. numeroita	kleby	końce	brjuchy	kowale
Genitiivi pl. numeroita	klEbow	końcow	brjuchow	kowalow
Datiivi pl. numeroita	klEbam	koncam	brjucham	kowalam
Syyttely pl. numeroita	kleby	konce	brjuchy	kowale, kowalow
Luova pl. numeroita	klEbami	końcami	brjuchami	kowalami
Paikallinen pl. numeroita	klebach	końcach	brjuchach	kowalach

Nimen adjektiivi

Adjektiivit on jaettu neljään luokkaan [95] :

• suhteellisen laadullinen, ilmaisee subjektiivista ominaisuutta: dobry "hyvä" , tähti "vanha", niski "matala";
• ehdottoman laadullinen, ilmaisee objektiivista ominaisuutta: běły "valkoinen", bosy "paljain jaloin", chory "sairas";
• suhteellinen, joka ilmaisee esineen laadun toisen esineen kautta: drjewjany "puinen", słomjany "olki", swinjecy "sianliha";
• omistava, ilmaisee kuulumista: nanowy "isät", sotśiny "sisaret".

Adjektiiveilla on kahdenlaisia ​​deklinaatioita - pehmeä (sisältää adjektiiveja, joiden kanta päättyy pehmeään konsonanttiin, samoin kuin k ja g ) ja kova (kaikki muut kuuluvat siihen) [96] .

Kiinteän tyypin adjektiivien käänne dobryn "hyvä" esimerkissä [97] :

tapaus		Yksittäinen			Kaksinkertainen	monikko
		maskuliini-	Neutraali sukupuoli	Naisellinen
Nominatiivi		dobry	dobre	dobra	dobrej	dobre
Genetiivi		dobrego	dobrego	dobreje	dobreju	dobrych
Datiivi		dobremu	dobremu	dobrej	dobryma	dobrym
Akkusatiivi	eloton	dobry	dobre	dobru	dobrej	dobre , dobrych
	suihku	dobrego			dobreju	dobrych
Instrumentaalinen		dobrym	dobrym	dobreju	dobryma	dobrymi
Paikallinen		dobrem	dobrem	dobrej	dobryma	dobrych

Pehmeiden adjektiivien käänne drogi "rakas" esimerkissä [98] :

tapaus		Yksittäinen			Kaksinkertainen	monikko
		maskuliini-	Neutraali sukupuoli	Naisellinen
Nominatiivi		drogi	droge	droga	drogej	droge
Genetiivi		drogego	drogego	drogeje	drogeju	drogich
Datiivi		drogemu	drogemu	drogej	drogima	drogim
Akkusatiivi	eloton	drogi	droge	drogu	drogej	droge
	suihku	drogego			drogeju	droge , drogich
Instrumentaalinen		drogim	drogim	drogeju	drogima	drogimi
Paikallinen		drogem	drogem	drogej	drogima	drogich

Puhekielessä ja -kirjallisuudessa loppuvokaalit voidaan jättää pois joissakin päätteissä: -esim . -ego sijaan (genitiivi maskuliininen ja neutraali), -ej sijaan -eje (feminiini genitiivi), -em sijaan -emu (datiivi maskuliini ja neutraali ). ), -ej sijaan -eju (naispuolinen instrumentaali) [99] .

Murteissa ja vanhoissa kirjallisissa muistomerkeissä maskuliinisen ja neutraalin sukupuolen yksikön -em paikallisen tapauksen pääte korvataan instrumentaalitapauksen -ym / -im -päätteellä [99] .

Komparatiiviset ja superlatiivimuodot muodostuvat vain suhteellisen kvalitatiivisista adjektiiveista. Vertailevan asteen muoto muodostetaan käyttämällä jälkiliitteitä -šy (jos varsi päättyy yhteen konsonanttiin) ja -(j)ejšy (varret, joissa on kaksi tai useampia konsonantteja): młody  - młodšy , nowy  - nowšy , mocny  - mocnjejšy , śopły  - śoplejšy . Samanaikaisesti jälkiliitteet -ki ja -oki hylätään ja konsonantit usein vuorottelevat pohjassa: daloki "kaukainen" - dalšy , bliski "lähellä" - blišy , śěžki "raskas" - śěšy , drogi "rakas" - droši . Jotkut vertailevan tutkinnon muodot on muodostettu suppeasti: wjeliki "iso" - wětšy , mały "pieni" - mjeńšy , dobry "hyvä" - lěpšy , zły "huono" - goršy , dłujki "pitkä" - dlejšy . Superlatiivimuoto muodostetaan lisäämällä vertailevaan muotoon etuliite nej- / nejž- . Synteettisen vertailuasteiden muodostusmenetelmän lisäksi on olemassa myös analyyttinen menetelmä, jossa vertailuasteen muoto muodostetaan lisäämällä positiiviseen adverbiin adverbi wěcej [100] .

Numerot

Numerot yhdestä kahteenkymmeneenyhteen [101] :

	määrällinen		Tavallinen	kollektiivinen
	animoitu	Eloton
yksi	jaden (m.), jadna (naaras), jadno (n.)		predny
2	dwa (m.), dwě (nainen, s. p.)		drugi	twoji
3	tsi	tśo	tśeśi	tšoji
neljä	styri	styrjo	sworthy	opetusta
5	peś	peso	pikkumainen	peśory
6	sesce	sesco	sesty	Sescery
7	sedym	sedymjo	sydymy	sedymory
kahdeksan	wosym	wosymjo	wosymy	hämärä
9	źewjeś	źewjeśo	źewjety	źewjeśory
kymmenen	źaseś	źaseśo	źasety	źaseśory
yksitoista	jadnasco		jadnastia	jadnascory
12	dwanasco		dwanasty
13	tśinasćo		tśinasty
neljätoista	styrnasco		tiukka
viisitoista	pěśnascćo		peśnasty
16	sesnace		Sesnaty
17	sedymnasco		sedymnastia
kahdeksantoista	wosymnasco		wosymnastia
19	źewjeśnascćo		źewjeśnasty
kaksikymmentä	dwaźasća		dwaźasty
21	jadenadwaźasća		jadenadwaźasty

Vaikka nykyaikaisessa kirjallisuudessa alalusatian yhdistelmänumerot välillä 21 - 99 muodostetaan saksalaisen mallin mukaan ( jadenadwaźasća kuten saksan  kielessä einundzwanzig , kirjaimellisesti "yksi ja kaksikymmentä"), alkuperäiset slaavilaiset muodot tyypistä dwaźasća a jaden "kaksikymmentä ja yksi” on säilynyt kirjallisissa muistomerkeissä ja joissakin murteissa [102] .

Numerot kolmestakymmenestä miljardiin [103] :

	määrällinen	Tavallinen
kolmekymmentä	tśiźasća	tśiźasty
40	styrźasća	styrźasty
viisikymmentä	pěśźaset	pěśźasety
60	šesćźaseset	šesćźasety
70	sedymźaset	sedymźasety
80	wosymźaset	wosymźasety
90	źewjeśźaset	źewjeśźasety
100	sto	tukkoinen
101	sto jaden	sto a prěni
200	dwě sćě	dwe stoty
300	tsi sta	tśi stoty
400	styri sta	styri stoty
500	pěś stow	pěś stoty
600	Sece stow	Sece stoty
700	sedym stow	sedym stoty
800	wosym seisoo	wosym stoty
900	źewjeś stow	źewjeś stoty
1000	tysac	tysacny
2000	dwa tysaca	dwe tysacny
3000	tsi tysace	tśi tysacny
4000	styri tysace	styri tysacny
5000	pěś tysac	pěś tysacny
1 000 000	miljoonaa	miljoonaa
2 000 000	dwa miliona
1 000 000 000	miliarda	miliardny

Puhekielessä käytetään alkuperäisen sto ja tysac sijasta germanismeja hundert (< saksan  hundert "sata") ja towzynt (< saksan  tausend "tuhat") [102] .

Numeron "yksi" käänne [104] :

tapaus		Yksittäinen			monikko
		maskuliini-	Neutraali sukupuoli	Naisellinen
Nominatiivi		Jaden	jadno	jadna	jade
Genetiivi		jadnogo		jadneje	jadnych
Datiivi		jadnomu		jadnej	jadnym
Akkusatiivi	eloton	Jaden	jadno	jadnu	jade
	suihku	jadnogo
Instrumentaalinen		jadnym		jadneju	jadnymi
Paikallinen		jednom		jadnej	jadnych

Numeroiden "kaksi", "kolme", ​​"neljä" käännös [104] :

tapaus		Kaksi		Kolme		Neljä
		maskuliini-	Keskimmäinen ja naisellinen	Maskuliininen (yksikkö)	Maskuliininen (eloton), neutraali ja feminiininen	Maskuliininen (yksikkö)	Maskuliininen (eloton), neutraali ja feminiininen
Nominatiivi		dwa	dwe	tśo	tsi	styrjo	styri
Genetiivi		dwejoch	dweju	tśoch	tśich	styrjoch	styrich
Datiivi		dwejom	dwEma	tśom	tśim	styrjom	styrim
Akkusatiivi	eloton	dwa	dwe	tśoch	tsi	styrjoch	styri
	suihku	dweju
Instrumentaalinen		dwEma		tśomi	tśimi	styrjomi	styrimi
Paikallinen		dwEma		tśoch	tśich	styrjoch	styrich

Pronomini

Ensimmäisen ja toisen persoonan persoonapronominien käänne [105] :

tapaus	Ensimmäinen henkilö				toinen henkilö
	minä		Me	Me kaksi	Sinä		Sinä	te kaksi
	ilman tekosyytä	preposition jälkeen			ilman tekosyytä	preposition jälkeen
Nominatiivi	ja		minun	mej	ty		wy	wej
Genetiivi	mje	mnjo / mnje	meille	naju	Niin, tebje	tebje	oli	waju
Datiivi	minä	mnjo / mnje	nam	nama	Niin, tebje	tebje	wam	wama
Akkusatiivi	minä	mnjo / mnje	meille	naju	Niin, tebje	tebje	oli	waju
Instrumentaalinen		mnu	nami	nama		tobu / tebu	wami	wama
Paikallinen		mnjo / mnje	meille	nama		tebje	oli	wama

Kolmannen persoonan persoonapronominien käänne [106] :

tapaus		Yksittäinen						Kaksinkertainen		monikko
		maskuliini-		Neutraali sukupuoli		Naisellinen
		ilman tekosyytä	preposition jälkeen	ilman tekosyytä	preposition jälkeen	ilman tekosyytä	preposition jälkeen	ilman tekosyytä	preposition jälkeen	ilman tekosyytä	preposition jälkeen
Nominatiivi		voitti		wono		voitti		wonej		woni
Genetiivi		jogo	njogo	jogo	njogo	jeje	njeje	jeju	njeju	jich	ei mitään
Datiivi		jomu	njomu	jomu	njomu	jej	njej	jima	nima	Jim	nim
Akkusatiivi	eloton	Jen	njen	jo	njo	ju	nju	jej	njej	je	nje
	suihku	jogo	njogo					jeju	njeju	jich	ei mitään
Instrumentaalinen			nim		nim		njeju		nima		nimi
Paikallinen			njom		njom		njej		nima		ei mitään

Verbi

Alalusatian kielessä erotetaan sellaiset verbin luokat kuin jännitys , mieliala , aspekti , ääni , henkilö , numero ja sukupuoli [107] .

Aika

Literary Lower Lusatian aikamuotojärjestelmä koostuu nykyisestä ja tulevasta aikamuodosta, perfect , pluperfect , aorist ja imperfect . Kuitenkin jo 1800-luvulla aoristi, epätäydellinen ja pluperfekt alkoivat kadota elävästä puheesta, ja tällä hetkellä se on jäämässä pois käytöstä myös kirjallisessa kielessä [108] .

Nykymuodossa on neljä konjugaatiota (on -o- / -jo- , -i- , -a- ja -j- ), joissa on 13 alatyyppiä [109] .

Verbien konjugaatio kielessä -o- / -jo- esimerkkinä sanoista studowaś "tutkimaan", wuknuś "opettaa", piś "juoda", chromjeś "ontua", braś "ottaa", sypaś " ottaa" kaada", njasć "kantaa" [110] :

kasvot ja numerot	kirjoitan	II tyyppi	III tyyppi	IV tyyppi	V tyyppi	VI tyyppi	VII tyyppi
Yksikön 1. persoona numeroita	studuju / studjom	wuknu / wuknjom	piju / pijom	chromjeju / chromjejom	bjeru / bjerjom	sypju / sypjom	njasu / njasom
Yksikön 2. persoona numeroita	studujos	wuknjos	pijos	chromjejos	bjerjos	sypjos	njasoš
Yksikön 3. persoona numeroita	opiskella	wuknjo	pijo	chromjejo	bjerjo	sypjo	njaso
1. henkilö dv. numeroita	studojomej	wuknjomej	pijomej	chromjejomej	bjerjomej	sypjomej	njasomej
2. persoonan dv. numeroita	studujotej	wuknjotej	pijotej	chromjejotej	bjerjotej	sypjotej	njasotej
3. persoonan dv. numeroita	studujotej	wuknjotej	pijotej	chromjejotej	bjerjotej	sypjotej	njasotej
1. henkilö pl. numeroita	opiskelun iloa	wuknjomy	pijomy	chromjejomy	bjerjomy	sypjomia	njasomy
2. henkilö pl. numeroita	studujoso	wuknjoso	pijoso	chromjejoso	bjerjoso	sypjoso	njasośo
3. henkilö pl. numeroita	studiju	wuknu	piju	chromjeju	bjeru	sypju	njasu

Tyyppi I sisältää verbit, joiden infinitiivissä on pääte -owa- (esilläolomuodossa se muuttuu muotoon -uj- ), tyyppi II - ja -nu- infinitiivissä. Tyyppi III sisältää yksitavuiset verbit, joiden infinitiivivarsi päättyy vokaaliin, tyyppi IV sisältää monitavuiset verbit, joiden infinitiivivarsi päättyy -(j)e- , ja V sisältää kaksitavuiset verbit, joiden infinitiivivarsi päättyy -a- . Tyyppi VI sisältää verbit, joiden yksitavuinen varsi päättyy -a- tai -ě- , ja tyyppi VII sisältää verbit, joiden yksitavuinen varsi päättyy konsonanttiin [111] . Pääte -om yksikön 1. persoonassa vallitsee idän murteissa ja Vetoshin murteissa, mutta se tunkeutuu aktiivisesti myös kirjalliseen alalusatiaan [109] .

Verbien konjugaatio -i- , -a- ja -j- sanoissa sejźeś "istu", licyś "count", źěłaś "do", stojaś "seiso" [112] :

kasvot ja numerot	päällä -i-		on -a-	päällä -j-
Yksikön 1. persoona numeroita	sejuim	lycym	źělam	stojm
Yksikön 2. persoona numeroita	sejźis	licys	źěłas	stojs
Yksikön 3. persoona numeroita	seijui	licy	źěla	stoj
1. henkilö dv. numeroita	sejźimej	licymej	źěłamej	stojmej
2. persoonan dv. numeroita	sejźitej	licytej	źělatej	stojtej
3. persoonan dv. numeroita	sejźitej	licytej	źělatej	stojtej
1. henkilö pl. numeroita	sejumy	licymy	źělamy	stojmy
2. henkilö pl. numeroita	sejźiśo	licyśo	źělaśo	stojśo
3. henkilö pl. numeroita	sejue	täitä	źělaju	stoje

Kielessä -i- on kolme tyyppistä konjugaatiota : infinitiivien kanssa -iś / -yś , -aś ja -eś ). -j- -tyypissä erotetaan kaksi tyyppiä: ensimmäinen sisältää yksitavuisia verbejä, joiden infinitiivi- ja presenttivarsi päättyy -j- , toinen sisältää kaksitavuisia verbejä, joiden infinitiivi on -a- ja nykyaikaa -j- [113] .

Epäsäännöllisten verbien konjugaatio sanoilla "olla", wěźeś "tietää", jěsć "syödä", měś "olla", kśěś "halua", jěś "mennä", hyś "mennä" [114] :

kasvot ja numerot	byś	wěźeś	jesć	měś	kśěś	jeś	hyś
Yksikön 1. persoona numeroita	som	wem	jem	äiti	cu/com	jědu / jěźom	du / źom
Yksikön 2. persoona numeroita	sy	wěš	jes	maš	cos	jěźos	źos
Yksikön 3. persoona numeroita	jo	me	jE	ma	co	jěźo	źo
1. henkilö dv. numeroita	smej	wemej	jěmej	mamej	comej	jěźomej	źomej
2. persoonan dv. numeroita	stej	westej	jEstej	matej	cotej	jěźotej	źotej
3. persoonan dv. numeroita	stej	westej	jEstej	matej	cotej	jěźotej	źotej
1. henkilö pl. numeroita	smy	wemy	jemy	äiti	komeaa	jěźomy	iloinen
2. henkilö pl. numeroita	sćo	wěscćo	jesćo	maso	cośo	jěźośo	źośo
3. henkilö pl. numeroita	su	wěźe	jěźe	maju	kśě / coju	jedu	du

Perfekti muodostetaan monimutkaisella tavalla: sen muodot koostuvat ł-partiipista ja apuverbistä byś nykymuodossa . Verbin piś "juo" konjugaatio täydellisessä [108] :

Kasvot	Yksittäinen			Dv. määrä	Mn. määrä
	maskuliini-	Naisellinen	Neutraali sukupuoli
1. henkilö	joku pilleri	som pila	*som pilo	smej piłej	smy pili
2. henkilö	sy pil	sy pila	*sy pilo	stej pilej	sćo pili
3. henkilö	jo pilleri	jo pila	jo pilo	stej pilej	su pili

Pluperfect muodostetaan samalla tavalla kuin täydellinen, mutta verbi byś on imperfektissä [115] .

Kirjallisessa alasorbissa aoristiset muodot muodostetaan perfektiivisistä verbeistä ja imperfekti imperfektiivisistä verbeistä [108] .

Verbien konjugaatio imperfektissä esimerkkinä sanoista kupowaś "osta", biś "beat", braś "ottaa", byś "olla" [116] :

kasvot ja numerot	kupowaś	biś	rintaliivit	byś
Yksikön 1. persoona numeroita	kupowach	bijach	bjerjech	bech
Yksikön 2. persoona numeroita	kupowaso	bijaso	bjerjeso	beso
Yksikön 3. persoona numeroita	kupowaso	bijaso	bjerjeso	beso
1. henkilö dv. numeroita	kupowachmej	bijachmej	bjerjechmej	bechmej
2. persoonan dv. numeroita	kupowastej	bijastej	bjerjestej	běstej
3. persoonan dv. numeroita	kupowastej	bijastej	bjerjestej	běstej
1. henkilö pl. numeroita	kupowachmy	bijachmy	bjerjechmy	bechmy
2. henkilö pl. numeroita	kupowašćo	bijašćo	bjerješćo	běšćo
3. henkilö pl. numeroita	kupowachu	bijachu	bjerjechu	bechu

Verbien konjugaatio aoristissa esimerkkinä sanoista rozbiś "break", wubraś "valitse" [117] :

kasvot ja numerot	rozbis	wubrat
Yksikön 1. persoona numeroita	rozbich	wubrach
Yksikön 2. persoona numeroita	rozby	wubra
Yksikön 3. persoona numeroita	rozby	wubra
1. henkilö dv. numeroita	rozbichmej	wubrachmej
2. persoonan dv. numeroita	rozbistej	wubrastej
3. persoonan dv. numeroita	rozbistej	wubrastej
1. henkilö pl. numeroita	rozbichmy	wubrachmy
2. henkilö pl. numeroita	rozbisce	wubrasce
3. henkilö pl. numeroita	rozbichu	wubrachu

Tulevaisuuden aikamuodot muodostetaan molempien verbeistä yhdistämällä erikoismuodot verbistä byś "olla" ja semanttisen verbin infinitiivi. Perfektiivisten verbien nykyajan muotoja voidaan käyttää myös tulevaisuuden merkityksessä. Avaruudessa liikkuvien verbeille tuleva aikamuoto voidaan muodostaa etuliitteellä po- , měś "olla" etuliite z- palvelee tätä tarkoitusta [118] .

Verbien konjugointi tulevassa aikamuodossa sanojen pisaś "kirjoittaa", hyś "mennä" ja měś "olla" esimerkissä [118] :

kasvot ja numerot	pisaś	hyś	měś
Yksikön 1. persoona numeroita	budu / buźom pisaś	pojdu / pojźom	změju / změjom
Yksikön 2. persoona numeroita	bukoš pisaś	pojukos	zmEjos
Yksikön 3. persoona numeroita	buźo pisaś	pojuo	zmejo
1. henkilö dv. numeroita	buźomej pisaś	pojźomej	zmEjomej
2. persoonan dv. numeroita	buźotej pisaś	pojźotej	změjotej
3. persoonan dv. numeroita	buźotej pisaś	pojźotej	změjotej
1. henkilö pl. numeroita	buźomy pisaś	pojźomy	změjomy
2. henkilö pl. numeroita	buźośo pisaś	pojźośo	zmEjośo
3. henkilö pl. numeroita	budu pisaś	pojdu	změju

Murteissa , puhekielessä alasorbissa ja joskus kirjallisissa teoksissa verbin byś , -u- tulevassa aikamuodossa : bdu / bźom "minä tahdon", bźoš "sinä tulet", bźo "hän tulee", bźomej "me tulemme" olla yhdessä", bźotej "olet yhdessä", bźotej "he ovat yhdessä", bźomy "me tulemme olemaan", bźośo "olet", bdu "he tulevat olemaan" [119] .

taipumuksia

Alalusatian kielessä on kolme tunnelmaa: indikatiivinen , subjunktiivi ja imperatiivi [120] .

Subjunktiiviset mielialamuodot koostuvat ł-partiipista ja partikkelista : jěł sanalla "menisi", pśišeł sanalla "tulisi" [121] .

Yksikön 2. persoonan imperatiivin muodot muodostetaan nykyajan varresta lisäämällä loppu -i tai pehmentämällä varren loppukonsonantti (johon liittyy usein konsonanttien vuorottelua): bjeru "ottaa" - bjeŕ "ottaa" , pjaku "paista" - pjac " peki gnu "bed" - gni "rot". Kaikki muut muodot muodostetaan yksikön 2. persoonalta lisäämällä päätteet -mej (1. persoona kaksois), -tej (2. persoona kaksois) , -my ( monikon 1. persoona), -śo / -ćo (monikon 2. persoona) [122 ] .

Ei-henkilökohtaiset lomakkeet

Infinitiivi muodostetaan käyttämällä jälkiliitteitä -ś (suurin osa verbeistä), -ć (spiranttien jälkeen: njasć "kanna", lězć "kiipeä") ja -c (varret, jotka päättyvät k ja g : pjac "uuni", wlac "raahaa", moc "voitella" [123] .

Supinin ilmaisin on pääte -t ​​: Źinsa wjacor pójźomy rejtowat "Tänä iltana mennään tanssimaan" [123] [124] .

Aktiivinen partisiippi muodostetaan nykyajan varresta käyttämällä päätteitä -uc- ja -ec- sekä yleispätteitä: piju "juoma" > pijucy "juomo", pijuca " juomo", pijuce "juomo"; täit "count" > licecy "counting", liceca "counting", lice "counting". Nimitysyksikön maskuliinimuodossa sitä käytetään myös gerundina: Stupjecy do domu, wiźešo wona, až se pali "Kun hän astui sisään taloon, hän näki, että se oli tulessa" [125] .

Passiivinen partisiippi muodostetaan infinitiivin varresta jälkiliitteiden -t- ​​(useille yksitavuisille verbeille) ja -n- sekä yleispäteillä: biś "beat" > bity "beaten", bita "hakattu", purra "hakattu"; pisaś "kirjoittaa" > pisany "kirjoitettu", pisana "kirjoitettu", pisane "kirjoitettu" [126] .

Adverbit

Adverbit muodostetaan adjektiiveista käyttämällä päätteitä -e (edellisen konsonantin pehmeneminen), -o ja -ski : głupy "tyhmä" > głupje , kšuty "kova, tiukka" > kšuśe , drogi "kallis" > drogo , suchy " kuiva" > sucho , serbski "lusatian" > serbski , nimski "saksa" > nimski . Doublettimuotoja voidaan muodostaa joistakin adjektiiveista: twardy "kova" > twarźe , twardo , gładki "sileä" > gładce , gładko [127] .

Vertaileva aste muodostetaan lisäämällä varteen pääte -ej (usein edellisen konsonantin vuorotellen): głupje "tyhmä" > głupjej , sucho "kuiva" > sušej , drogo "kallis" > drošej . Liitteet -oki ja -ki hylätään : daloko "far" > dalej "smooth", gładko > gładšej . Adverbeistä derje "hyvä" ja zlě "paha" muodostetaan suppeasti vertailevia muotoja: lěpjej ja gorjej (harvemmin zlej ). Superlatiivi muodostetaan lisäämällä komparatiiviseen muotoon etuliite nej- (joskus nejž- ) [128] .

Prepositiot

Prepositiot jaetaan ensisijaiseen ja toissijaiseen. Ensisijaiset prepositiot eivät korreloi muiden puheen osien kanssa. Toissijaiset prepositiot tulivat muista puheen osista. Prepositiota käytetään kaikissa tapauksissa paitsi nominatiivissa ja vokatiivissa, useimmiten genitiivissä [129] .

Syntaksi

Sanajärjestys on ilmainen, perusjärjestys on SOV . Käytetään runkorakenteita, jotka ovat kuitenkin vähemmän yleisiä kuin ylä-lusatsissa [130] .

Sanasto

Pitkän (yli 1000 vuoden) kontaktin seurauksena saksan kielellä alalusatsia lainasi suuren määrän germanismeja, ja murrepuheessa niiden määrä on suurempi kuin kirjallisessa kielessä. Samanaikaisesti alalusatian tärkein leksikaalinen kokoonpano on edelleen slaavilainen. Kirjallinen alalusatilainen suvaitsee germanismeja enemmän kuin kirjallinen ylälusatilainen. Germanismien lisäksi kirjallinen kieli sisältää pienen osan lainauksia muista slaavilaisista kielistä, pääsääntöisesti tšekin kielestä [131] .

Opiskeluhistoria

Alalusatian kielen murteiden tutkimus alkaa 1800-luvulla. Ensimmäistä kertaa alalusatian kielen luokituksen laati A. Muka , jossa korostettiin 8 murretta ja 5 osaadverbiä alalusatian alueella [132] . Myöhemmin P. Wirth, Z. Stieber ja muut tutkijat tutkivat 1930-luvulla dialektologiaa, mukaan lukien alalusatian alueen kielimaantiedettä. Laaja-alainen tutkimus alalusatian murteista oli heidän tutkimuksensa valmisteluprosessissa serbalusatian kielen kartaston kokoamista varten, joka valmistui vuonna 1966 [133] . Historiallisen dialektologian alan tutkimuksia, erityisesti alalusatian muistomerkkien murrepiirteitä, julkaisivat M. Gornik, A. Muka, A. Leskin, Z. Stieber, G. Schuster-Shevets, M. Radlovsky [134] .

Yksi ensimmäisistä merkittävistä alasorbien kielen historiaa koskevista teoksista oli A. Mukan Historische und vergleichende Laut- und Formenlehre der niedersorbischen Sprache vuodelta 1891.

Ya. B. Fritso , P. Yanash , M. I. Ermakova ja muut tutkijat suorittivat alalusatian fonetiikan ja kieliopin tutkimuksen.

Esimerkkiteksti

Mato Kosyk "W cuzej zemi"

Alkuperäinen

Käännös

Ako mějach kšute spodki skońcnje pod nogoma raz a pon zwignuch swoje lodki, ab kraj pśedrogował zas, zacuwach bźez wědobnja, až how njejo domizna: běch źe w cuzej zemi. Ak běch pytnuł rězne zuki pijanego yankeea grozecego z rjagom ruki wšomu, což se pśibliža, zacuwach bźez wědobnja, až how njejo domizna: źěch po cuzej zemi. Ak mě dachu noclěg prědny w napolnjonej gospoźe, źož mnjo pśimje carnak bědny z naźeju na pjenjeze, zacuwach bźez wědobnja, až how njejo domizna: budu źe w cuzej zemi. Lec se zemja cuza zdawa kenž mě kšuśe powita, glichlan wěm, až buźo pšawa moja nowa fryjota. zacuwach bźez wědobnja, lichy se wot spinanja miten w tej cuzej zemi

Maan taivaanvahvuus jalkojesi alla Lopulta ilmestyi. Ja kerättyään omaisuutensa, Olen taas matkalla, Vähitellen tunne: Tämä ei ole minun kotimaani Olen nyt vieraassa maassa. Ja kuulla huminaa Jenkki, humalassa, Uhkailijoiden nyrkki saapuvat tänne, Tunsin sielussani: Tämä ei ole minun kotimaani Kävelin vieraassa maassa. Ja kun he antoivat minulle yöpymispaikan Täytetyssä tavernassa Aivan köyhien pimeyden vieressä Joka haaveilee rikkaudesta Tunsin sielussani: Tämä ei ole minun kotimaani Aion asua vieraassa maassa. Ja vaikka se näyttää vieraalta Maa, joka toivottaa tervetulleeksi Vieras, tulee olemaan todellinen Uusi vapauteni. Tunsin sielussani: Täällä minua ei suuteta, Täällä vieraassa maassa.

Katso myös

• Meidän
• Stempel, Christian Friedrich  - runoilija ja kääntäjä antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden klassikoiden ala-lusatian kielelle.

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 Lewis, M. Paul, Gary F. Simons, Charles D. Fennig: Sorbi , Ala. Saksan kieli  (englanti) . Etnologi: Maailman kielet (18. painos) . Dallas: S.I.L. International (2015). Haettu 23. marraskuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. lokakuuta 2015.  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
2. ↑ 12 Mediapalvelut . Unescon maailman kielten atlas vaarassa  . UNESCO (1995-2010). Haettu 21. heinäkuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 27. kesäkuuta 2012.  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
3. ↑ Ermakova M. I. , Nedoluzhko A. Yu. Länsi-slaavilaiset kielet. Serboluzhitsky-kieli // Maailman kielet . slaavilaiset kielet . - M .: Academia , 2005. - S. 309-310. — ISBN 5-87444-216-2 .
4. ↑ 1 2 3 Shirokova A. G. Länsi-slaavilaiset kielet // Kielellinen tietosanakirja / Päätoimittaja V. N. Yartseva . - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja , 1990. - 685 s. — ISBN 5-85270-031-2 .
5. ↑ Ench G. , Nedoluzhko A. Yu., Skorvid S. S. Serboluzhitsky kieli . - s. 1-2. – 28 s.  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
6. ↑ 1 2 Trofimovich K. K. Luzhitsky-kieli // Kielellinen tietosanakirja / Päätoimittaja V. N. Jartseva . - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja , 1990. - 685 s. — ISBN 5-85270-031-2 .
7. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 164. - 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
8. ↑ Skorvid S. S. Serboluzhitsky (Serboluzhitsky) ja ruteenilaiset (rusinalaiset) kielet: niiden vertailevan historiallisen ja synkronisen yhteisyyden ongelmaan // Slaavilaisten kielten tutkimus vertailevan historiallisen ja vertailevan kielitieteen perinteiden mukaisesti. Kansainvälisen konferenssin tiedotusmateriaalit ja tiivistelmät. - M . : Moskovan yliopiston kustantamo , 2001. - S. 112. - 110-115 s. — ISBN 5-211-04448-7 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
9. ↑ 1 2 Ermakova M. I. Saksalais-serbollusatian häiriöiden erityispiirteet serbollusatian murreissa // Slavic Dialectology -tutkimukset. Slaavilaiset murteet kielikontaktitilanteessa (entinen ja nykyinen). - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 2008. - Nro 13 . - S. 183 . - ISBN 978-5-7576-0217-2 .
10. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 13. - 175 s. — ISBN 3-8253-0417-5 .
11. ↑ 1 2 Kalnyn L. E. Äänimurreerojen typologia alalusatian kielessä / Päätoimittaja, vastaava jäsen. Neuvostoliiton tiedeakatemia R. I. Avanesov . - M .: Tiede , 1967. - S. 13-14. - 250 s.
12. ↑ Ench G. , Nedoluzhko A. Yu., Skorvid S. S. Serboluzhitsky kieli . - s. 9. - 28 s.  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
13. ↑ Witajće k nam. Delnjoserbska rěčna komisija  (alempi palvelu)  (linkki ei saavutettavissa) . Maśica serbia . Haettu 29. joulukuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 23. lokakuuta 2012.  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
14. ↑ Ermakova M. I. , Nedoluzhko A. Yu. Länsi-slaavilaiset kielet. Serboluzhitsky-kieli // Maailman kielet . slaavilaiset kielet . - M .: Academia , 2005. - S. 309-310. — ISBN 5-87444-216-2 .
15. ↑ 1 2 Bogomolova T. S. Lusatian kielten toiminta nykyisessä vaiheessa etnisen aktivisoinnin yhteydessä // XXXX kansainvälisen filologisen konferenssin julkaisuja. Yleinen kielitiede (14.-19. maaliskuuta 2011) / Toim. Toimittaja N. A. Slepokurova. - Pietari. : Pietarin osavaltion yliopiston filologinen tiedekunta , 2011. - s. 13. - 54 s.  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)
16. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 18. - ISBN 3-8253-0417-5 .
17. ↑ Taszycki W. Stanowisko języka łużyckiego // Symbolae grammaticae in honorem J. Rozwadowski. - 1928. - T. II . - S. 127 .
18. ↑ 1 2 3 4 Shuster-Shevts G. Lusatian serbien kieli ja sen paikka slaavilaisten kielten perheessä // " Kielitieteen ongelmat ", nro 6. - M . : " Nauka ", 1976. - S. 70. - 70-86 s. .  (Käytetty: 22. syyskuuta 2012)
19. ↑ Taszycki W. Stanowisko języka łużyckiego // Symbolae grammaticae in honorem J. Rozwadowski. - 1928. - T. II . - S. 128-135 .
20. ↑ Stieber Z. Stosunki pokrewieństwa języków łużyckich // Biblioteka Ludu Słowiańskiego. - 1934. - T. A , nro 1 . - S. 91 .
21. ↑ Nalepa J. Słowiańszczyzna północno-zachodnia. — Państwowe Wydawnictwo Naukowe . - Poznań, 1968. - S. 272-273.
22. ↑ 1 2 Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 151. - 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
23. ↑ Skorvid S. S. Serboluzhitsky (Serboluzhitsky) ja ruteenilaiset (rusinalaiset) kielet: niiden vertailevan historiallisen ja synkronisen yhteisyyden ongelmaan // Slaavilaisten kielten tutkimus vertailevan historiallisen ja vertailevan kielitieteen perinteiden mukaisesti. Kansainvälisen konferenssin tiedotusmateriaalit ja tiivistelmät. - M . : Moskovan yliopiston kustantamo , 2001. - S. 111. - 110-115 s. — ISBN 5-211-04448-7 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
24. ↑ Trubatšov O. N. Serbo-Lusatian kielten protoslaavilaisista leksikaalisista dialektismista // Serbo-Lusatian kielellinen kokoelma. - 1963. - S. 172 .
25. ↑ Popowska-Taborska H. Wczesne dzieje języków łużyckich w świetle leksyki // Z językowych dziejów Słowiańszczyzny. - 2004. - S. 168-169 .
26. ↑ 1 2 3 Gesetz über die Ausgestaltung der Rechte der Sorben/Wenden im Land Brandenburg (Sorben/Wenden-Gesetz - SWG)  (saksa) . Landesregierung Brandenburg (2015). Arkistoitu alkuperäisestä 1. lokakuuta 2015.  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
27. ↑ 1 2 3 4 5 Bogomolova T. S. Lusatian kielten toiminta nykyisessä vaiheessa etnisen aktivisoinnin yhteydessä // XXXX kansainvälisen filologisen konferenssin julkaisuja. Yleinen kielitiede (14.-19. maaliskuuta 2011) / Toim. Toimittaja N. A. Slepokurova. - Pietari. : Pietarin osavaltion yliopiston filologinen tiedekunta , 2011. - s. 10. - 54 s.  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)  (Hakupäivä: 21. heinäkuuta 2012)
28. ↑ Ermakova M. I. , Nedoluzhko A. Yu. Länsi-slaavilaiset kielet. Serboluzhitsky-kieli // Maailman kielet . slaavilaiset kielet . - M .: Academia , 2005. - S. 310. - ISBN 5-87444-216-2 .
29. ↑ Ermakova M. I. Saksalais-serbollusatian häiriön piirteet serbollusatian murreissa // Slaavilaisen dialektologian tutkimukset. Slaavilaiset murteet kielikontaktitilanteessa (entinen ja nykyinen). - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 2008. - Nro 13 . - S. 181 . - ISBN 978-5-7576-0217-2 .
30. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 160-161. — 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
31. ↑ Ermakova M. I. Saksalais-serbollusatian häiriön piirteet serbollusatian murreissa // Slaavilaisen dialektologian tutkimukset. Slaavilaiset murteet kielikontaktitilanteessa (entinen ja nykyinen). - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 2008. - Nro 13 . - S. 180-182 . - ISBN 978-5-7576-0217-2 .
32. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 161. - 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
33. ↑ 1 2 3 Bogomolova T. S. Lusatian kielten toiminta nykyisessä vaiheessa etnisen aktivisoinnin yhteydessä // XXXX kansainvälisen filologisen konferenssin julkaisuja. Yleinen kielitiede (14.-19. maaliskuuta 2011) / Toim. Toimittaja N. A. Slepokurova. - Pietari. : Pietarin osavaltion yliopiston filologinen tiedekunta , 2011. - s. 11. - 54 s.  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)
34. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 161-164. — 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
35. ↑ Bogomolova T. S. Lusatian kielten toiminta nykyisessä vaiheessa etnisen aktivisoinnin yhteydessä // XXXX kansainvälisen filologisen konferenssin julkaisut. Yleinen kielitiede (14.-19. maaliskuuta 2011) / Toim. Toimittaja N. A. Slepokurova. - Pietari. : Pietarin valtionyliopiston filologinen tiedekunta , 2011. - s. 12. - 54 s.  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)
36. ↑ Bogomolova T. S. Lusatian kielten toiminta nykyisessä vaiheessa etnisen aktivisoinnin yhteydessä // XXXX kansainvälisen filologisen konferenssin julkaisut. Yleinen kielitiede (14.-19. maaliskuuta 2011) / Toim. Toimittaja N. A. Slepokurova. - Pietari. : Pietarin valtionyliopiston filologinen tiedekunta , 2011. - S. 12-13. - 54 s.  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)
37. ↑ 1 2 Schuster-Shevts, Gints . Gramatika hornjoserbskeje rěče. - Budyšin: Ludowe nakładnistwo Domowina, 1968. - T. 1. - S. 248-250. — 264 s.
38. ↑ Ermakova M. I. Fonetiikka, joka heijastuu serbollusatian kirjallisuuden varhaisten monumenttien grafiikkaan // Slaavilaisen dialektologian tutkimukset. 14: Slaavilaisten murteiden tutkimuksen foneettinen näkökulma / Kalnyn L. E. - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 2009. - S. 224. - 224-245 s. — ISBN 5-7576-0201-5 .
39. ↑ Stone G. Sorbian // Slaavilaiset kielet / Comrie B., Corbett G. - Lontoo, New York: Routledge, 1993. - P. 604-605.
40. ↑ Stone G. Sorbian // Slaavilaiset kielet/ Comrie B., Corbett G. - Lontoo, New York: Routledge, 1993. - s. 601.
41. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 22. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
42. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 30. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
43. ↑ Kartta artikkelista "Polabian slaavit". Polabian slaavit 8.-10. vuosisadalla . Suuri Neuvostoliiton tietosanakirja . Arkistoitu alkuperäisestä 2. kesäkuuta 2012.  (määrätön) (Käytetty: 22. syyskuuta 2012)
44. ↑ Polabian slaavit // Suuri Neuvostoliiton tietosanakirja / Ch. toim. A. M. Prokhorov . - 3. painos - M . : " Neuvostoliiton tietosanakirja ", 1969-1978. - V. 20.  (Hoitopäivä: 22. syyskuuta 2012)
45. ↑ Heiliges Römisches Reich 1000 . commons.wikimedia.org. Arkistoitu alkuperäisestä 27. syyskuuta 2012.  (määrätön) (Käytetty: 22. syyskuuta 2012)
46. ↑ Sedov V.V. Slaavit varhaiskeskiajalla . - M . : "Arkeologian rahasto", 1995. - S.  144 . — 416 s. — ISBN 5-87059-021-3 .
47. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 151-152. — 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
48. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 152. - 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
49. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 152-153. — 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
50. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 153-155. — 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
51. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 155. - 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
52. ↑ Ermakova M.I. Serbollusatian kirjallisten kielten normien kehittäminen kielitilanteen erityispiirteiden yhteydessä // Slaavilaisen diakroonisen sosiolingvistiikan ongelmat. Kirjallisen ja kielellisen normin dynamiikka / Päätoimittaja E. I. Demina. - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 1999. - s  . 113 . — 315 s. — ISBN 5-7576-0088-8 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
53. ↑ Ermakova M.I. Serbollusatian kirjallisten kielten normien kehittäminen kielitilanteen erityispiirteiden yhteydessä // Slaavilaisen diakroonisen sosiolingvistiikan ongelmat. Kirjallisen ja kielellisen normin dynamiikka / Päätoimittaja E. I. Demina. - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 1999. - s  . 109 . — 315 s. — ISBN 5-7576-0088-8 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
54. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 156. - 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
55. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 156-159. — 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
56. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 159-160. — 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
57. ↑ Ermakova M. I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 160. - 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
58. ↑ Łuzyca. Sorbisches aus der Lausitz. RBB. . Haettu 12. helmikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 18. heinäkuuta 2018. (määrätön)
59. ↑ Sorbisches-ohjelma. RBB radio. . Haettu 12. helmikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 11. lokakuuta 2017. (määrätön)
60. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - S. 59. - ISBN 3-8253-0417-5 .
61. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - S. 57. - ISBN 3-8253-0417-5 .
62. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 87-88. — ISBN 3-8253-0417-5 .
63. ↑ Nalepa J. Słowiańszczyzna północno-zachodnia. — Państwowe Wydawnictwo Naukowe. - Poznań, 1968. - S. 48.
64. ↑ Nalepa J. Słowiańszczyzna północno-zachodnia. — Państwowe Wydawnictwo Naukowe. - Poznań, 1968. - S. 257.
65. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 79-80. — ISBN 3-8253-0417-5 .
66. ↑ Nalepa J. Słowiańszczyzna północno-zachodnia. — Państwowe Wydawnictwo Naukowe. - Poznań, 1968. - S. 229-230.
67. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - S. 98. - ISBN 3-8253-0417-5 .
68. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 118-120. — ISBN 3-8253-0417-5 .
69. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 112-114. — ISBN 3-8253-0417-5 .
70. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - S. 115. - ISBN 3-8253-0417-5 .
71. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 105-109. — ISBN 3-8253-0417-5 .
72. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - S. 117. - ISBN 3-8253-0417-5 .
73. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 124-126. — ISBN 3-8253-0417-5 .
74. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 129-131. — ISBN 3-8253-0417-5 .
75. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - S. 133. - ISBN 3-8253-0417-5 .
76. ↑ Schaarschmidt G. Ylä- ja alasorbien historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - P. 134-135. — ISBN 3-8253-0417-5 .
77. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 12. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
78. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 15. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
79. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 13. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
80. ↑ 1 2 Stone G. Sorbian // Slaavilaiset kielet/ Comrie B., Corbett G. - Lontoo, New York: Routledge, 1993. - s. 605.
81. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 25. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
82. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 11. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
83. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 26. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
84. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 29. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
85. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 19. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
86. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 34-35. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
87. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 39. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
88. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 43. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
89. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 44. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
90. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 45-47. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
91. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 49-50. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
92. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 47-49. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
93. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 54-72. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
94. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 57-78. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
95. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 79-80. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
96. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 80-81. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
97. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 80. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
98. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 81. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
99. ↑ 1 2 Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 82. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
100. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 82-85. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
101. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 97-114. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
102. ↑ 1 2 Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 99. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
103. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 98, 113-114. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
104. ↑ 1 2 Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 100. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
105. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 120. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
106. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 121. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
107. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 218. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
108. ↑ 1 2 3 Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 275. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
109. ↑ 1 2 Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 233. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
110. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 235-236. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
111. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 239-245. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
112. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 237-238. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
113. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 245-247. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
114. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 247-249. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
115. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 274. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
116. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 278-281. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
117. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 279. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
118. ↑ 1 2 Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 281-282. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
119. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 249. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
120. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 287. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
121. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 289. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
122. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 291-295. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
123. ↑ 1 2 Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 296. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
124. ↑ Ermakova M. I. , Nedoluzhko A. Yu. Länsi-slaavilaiset kielet. Serboluzhitsky-kieli // Maailman kielet . slaavilaiset kielet . - M .: Academia , 2005. - S. 332. - ISBN 5-87444-216-2 .
125. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 297-300. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
126. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 302-303. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
127. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 88-89. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
128. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 90-91. — ISBN 978-80-246-1762-6 .
129. ↑ Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - S. 175. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
130. ↑ Stone G. Sorbian // Slaavilaiset kielet / Comrie B., Corbett G. - Lontoo, New York: Routledge, 1993. - P. 655-656.
131. ↑ Stone G. Sorbian // Slaavilaiset kielet/ Comrie B., Corbett G. - Lontoo, New York: Routledge, 1993. - s. 674.
132. ↑ Kalnyn L. E. Äänien murreerojen typologia alalusatian kielessä / Päätoimittaja, vastaava jäsen. Neuvostoliiton tiedeakatemia R. I. Avanesov . - M . : Nauka , 1967. - S. 4. - 250 s.
133. ↑ Michalk S. Serbo-Lusatian dialektologian tutkimustyötä // Kielitieteen kysymyksiä. — M .: Nauka , 1968. — S. 21.  (Käyttö: 27. heinäkuuta 2012)
134. ↑ Ermakova M. I. Serboluzhitsky-monumentit kirjallisuudesta ja serboluzhitskin kielen historiallisesta dialektologiasta // Otv. toim. GP Klepikova opiskelee slaavilaista dialektologiaa. Dialectologia Slavica. Kokoelma S. B. Bernshteinin 85-vuotispäivää varten. - M . : " Indrik " , 1995. - Nro 4 . - S. 88-89 . — ISBN 5-85759-028-0 .

Kirjallisuus

• Janaš P. Dolnosrbská mluvnice. - Praha: Karolinum, 2011. - ISBN 978-80-246-1762-6 .
• Schaarschmidt G. Ylempien ja alempien sorbien kielten historiallinen fonologia. - Heidelberg: Universitätsverlag C. Winter, 1997. - 175 s.
• Stone G. Sorbian // Slaavilaiset kielet. - Lontoo, New York: Routledge, 1993. - P. 593-685.
• Bogomolova T. S. Lusatian kielten toiminta nykyisessä vaiheessa etnisen aktivaation yhteydessä // XXXX kansainvälisen filologisen konferenssin julkaisut. Yleinen kielitiede (14.-19. maaliskuuta 2011) / Toim. Toimittaja N. A. Slepokurova. - Pietari. : Pietarin osavaltion yliopiston filologinen tiedekunta , 2011. - S. 9-15. - 54 s.  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)  (Hakupäivämäärä: 21. heinäkuuta 2012)
• Ench G. , Nedoluzhko A. Yu., Skorvid S. S. Serboluzhitsky kieli . - s. 1-2. – 28 s.  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
• Ermakova M.I. Serbolusan kielen toiminta // Kieli. Ethnos. Kulttuuri. - M . : " Nauka ", 1994. - S. 151-165. — 233 s. - ISBN 5-02-011187-2 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
• Ermakova M. I. Serbollusatian kirjallisten kielten normien kehitys kielitilanteen erityispiirteiden yhteydessä // Slaavilaisen diakroonisen sosiolingvistiikan ongelmat. Kirjallisen ja kielellisen normin dynamiikka / Päätoimittaja E. I. Demina. - M . : Venäjän tiedeakatemian slaavilaisten tutkimuksen instituutti , 1999. - S.  106 -142. — 315 s. — ISBN 5-7576-0088-8 .  (Käytetty: 21. heinäkuuta 2012)
• Ermakova M. I. , Nedoluzhko A. Yu. Länsi-slaavilaiset kielet. Serboluzhitsky-kieli // Maailman kielet . slaavilaiset kielet . - M .: Academia , 2005. - S. 309-347. — ISBN 5-87444-216-2 .

Linkit

• Slovník DolnoLužická Srbština ↔ Čeština (Matalusatian sanakirja)
• Zakłady dolnoserbskeje rěcy / Podstawy języka dolnołużyckiego
• Alasorbin kielen tekstikorpus
• Alalusatian-saksan sanakirjat
• Saksa-alasorbi-sanakirja
• Nowy Casnikin ala-lusatian painoksen verkkosivusto
• OLAC-resurssit alasorbien kielellä ja siitä

slaavilaiset kielet
proto- slaavi † ( protokieli )
itämainen	Vanha Novgorod † Vanha Pihkova † vanha venäläinen † vanha venäläinen † läntinen venäjä † Valko-Venäjän murteita Venäjän kieli murteita alueellisia vaihtoehtoja ukrainalainen murteita ruteenilainen murteita
Läntinen	Lechitic Polabian † Kiillottaa vanha puolalainen † keskipuola † murteita sleesialainen kašuulainen slovenia † murteita Lusatian Ylälusatsialainen Alempi Lusatian murteita tšekki-slovakki Tšekki vanha boheemi † knaaniitti † murteita Slovakian murteita
Eteläinen	Läntinen slaavilainen serbia † serbokroatia bosnialainen serbia kroatialainen montenegrolainen slovenialainen murteita itämainen vanha kirkkoslaavi † Kirkkoslaavilainen pois vedestä bulgarialainen murteita makedonialainen murteita
muu	kirjalliset mikrokielet yleisslaavilaiset kielet sekoitettu Aleutti-Mednovsky balachka meidän tapamme surzhik trasyanka mustalainen-serbia Pidgins sananlasku Kyakhta † russenorsk † Solombal English † Ussuri Hypoteettinen pannon slaavi † Dakoslavia † Mainskovenedian †
† - kuollut , jaettu tai vaihdettu kieliä