Gallo (kieli)

Gallo ( fr.  Le gallo ) on perinteinen romaaninen idiomi / kieli / murre , joka kehittyi kansankielisestä latinan kielestä Bretagnen ( Gallia ) niemimaalla . Nyky-Ranskassa se on säilynyt pääasiassa alueellisen kansanperinteen kielenä , vaikka vuodesta 1982 lähtien  sitä on opetettu valinnaisesti , viime aikoina on ilmestynyt myös Bretagnen monikielisiä ja jopa kolmikielisiä kirjoituksia ( ranska , bretoni ja gallo). Se jakautuu useisiin osamurteisiin ja siirtymämurteisiin .

Geneettinen luokitus ja kronologia

• indoeurooppalaiset kielet
  • Italian kielet
    • Romaaniset kielet
      • Mannerromaaniset kielet
        • Länsiromaaniset kielet
          • gallo-romaaniset kielet
            • öljykieli
              • gallo

Ominaisuudet

Gallolle on ominaista läheisyys elävälle kansanpuheelle kuin nykyranskan kielelle sekä voimakas kelttiläisen substraatin , mutta myös superstratumin vaikutus , koska se kehittyi Bretagnen niemimaan itäosassa puskurivyöhykkeellä mannerromaaninen alue ja niemimaan länsipuolella oleva keltti-bretonin erillisalue , jonne keltit saapuivat Britanniasta pakenneet Saksan hyökkäyksiä. Gallon kirjallinen muoto on rakennettu foneettiselle periaatteelle, diakriittisiä sanoja käytetään laajalti .

Esimerkkejä

• gallo: Naunnt tai Nàntt: (fr. Nantes ) ( Nantesin kaupunki )
• gallo: Paeï de Nàntt: (fr. Pays de Nantes ) (Nantesin alue)

Esimerkkiteksti gallossa runsaalla diakritiikillä

- "Horniy, j'an soe horniy dou cou-la!"
— "Qhi qé ni a corr, don??!????"
- Avizz! n'an vennla corr unn vnaeü a pâssae, pa" E yèll-si qé d'anségnae o son daï unn vouèliéy de gouéziaù qi taen a s'antt-pourgalae olmon la rabinn.
- "Masion! Touaé smaenn de tan mézae q'la ét a bouzae l'óréy… sein faï qé j'haùpi la maereriy e châq faï ét la meim draènn qé j'ouaï: "véir véir, je sóm pour, n'zan vynian j'alon n'z anchoui, sia sia terjou v'alaez n-n'yett dépouézónae… sonj tu ! Ni a pâ pu aùqhun a yett corr vneü a lvae dou naèi par iloe diq'astourr qé d'paï su mon jnouae, pa"
- "Grànt dizouz, fâlhit faezouz… ét d'domé châq faï, qi vie.. q'tu. ."
— "Véir, mein bougré j'va, mai, lou derssae l'paï dssuï l'ziae èz adlaïzi-la, pa…ét pouein la gouézriy qi va mnae l'monde tout-cóm e dam ét qi pouein mai m' jouqae olmon a faerr l'epaeurissâ ! Qhi faerr, don maùdit?!!?"

Adlaïdd taet fléy dou cou-la, dam… Ett-latt, qi mnae unn eta ruy de la "Motte Fablet" su le grànt Renn, taet béin d'amein d'amouaé, pamein. Yan mein dam astourr-si, ét degrignouzz cóm unn biqh qi vaï le lou q'o taet… e par le faet, le lou taet puto dou cou-la unn bèrnn de gouéziaù qi n'avaen souein q'a son paulhae q'a bizo unn gerouéy d'tan, de qa qi metae lèz pratiq a n'pouein chómae berouéy a bouae d'la goull aù-davàn de son eta-a-hann cóm de juss e d'béin antandeü. Dam, gernuch-a-gernaï, sti-la taet a s'dezacoursae...

"Je soe béin an peinn qhi q'il on q'i boueinn par iloe tout-cóm" q'o bernozi…

L'istouérr resti de meim e Adlaïdd taet tenàn a degrignae toutt sou ea faerr lèz pitiae pa' la, haùtt-ourr e bass-ourr, can q'c'ét q'unn siunn feü terouae atijéy sul lein' atijéy Hôtel-Dieu, l'opita qi se tiein a deüz qhulbutéy touaéz ancaléy dou catiae-li.

Einvànsion de savaïr dedd eyou q'ett-latt taet orinéy, mein. Ét raporr a unn cotisseürr de droll q'o feü souégnéy e duràn q'o feü la-lein pâ aùqhun ne ràncontri pouein né son non né son aderss. Pâ aùqhun limero de suretéy sosia d'o yèll netou, pa pu. (…)

(Fabien Lécuyer. La souaètt dou bouaé-jouaerr)

Vertaileva sanasto

Katso myös

• anglo-normani