Komin kieli

komi-zyryan kieli (komin kieli)
oma nimi Komi kyv
Maat Venäjä
Alueet  Komin tasavalta , Hanti-Mansin autonominen piirikunta - Yugra ,- Nenetsien autonominen piirikunta , Tjumenin alue      
virallinen asema  Komin tasavalta
Kaiuttimien kokonaismäärä 219 205 [1]
Tila on olemassa uhka sukupuuttoon
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

Uralin perhe

suomalais-ugrilainen haara Permilainen ryhmä
Kirjoittaminen Kyrillinen ( komilainen kirjoitus )
Kielikoodit
GOST 7.75-97 koi 320
ISO 639-1 kv
ISO 639-2 kom, kpv, koi
ISO 639-3 kom, kpv, koi
Maailman kielten atlas vaarassa 373
Etnologi com
IETF kv
Glottolog komi1267
Wikipedia tällä kielellä

Komin kieli tai komi-zyryan kieli ( Komi Komi Kyv , Komi Kyl , Komi Kyy ) on komien kieli . Levitetty Komin tasavallassa ja Permin alueella , osittain Kirovin alueen koillisosassa , Kuolan niemimaalla , Nenetsien , Jamalo-Nenetsien ja Hanti-Mansien autonomisissa tasavalloissa. Venäjän federaation piirit. Kaiuttimien määrä 156 099 ( 2010 väestönlaskenta ). Pienet lentoyhtiöiden ryhmät ovat edustettuina myös Ukrainassa (4 tuhatta) ja Kazakstanissa (1,5 tuhatta).

Komi on yksi permin kielistä ( Uralin suvun suomalais-ugrilainen haara ). Sillä on Syktyvkar-, Nizhnevychegodsky-, Ylä-Vychegodsky-, Keski -Sysolsky-, Ylä-Sysolsky- , Vymsky- , Luzsko -Letsky- , Izhma- , Petshersky- ja Udora- murteet.

Morfologisesti komin kieli kuuluu agglutinatiivisiin kieliin [2] [3]

Virallinen ja koulutusasema

Komin kieli on ( venäjän ohella ) Komin tasavallan valtionkieli [4] . Komin tasavallan koulutuslain [5] mukaisesti "kaikissa valtion hyväksymissä oppilaitoksissa komin ja venäjän opiskelu Komin tasavallan virallisina kielinä on pakollista laki."

Komin opetusministeriö otti vuonna 2011 käyttöön pakollisen komin kielen opiskelun ensimmäiseltä luokalta alkaen. Syyskuussa 2011 tasavallan perustuslakituomioistuin antoi päätöksen komin kielen pakollisesta opiskelusta liiton oppiaineissa - sekä komille että joillekin opiskelijoille. Kouluilla on oikeus valita komin kielen opetusohjelma - "kuin valtion kieli" (2 tuntia viikossa ala-asteella) ja "kuin äidinkieli" (enintään 5 tuntia viikossa) [6] . Joulukuusta 2014 lähtien komin kieltä opetetaan 97 prosentissa tasavallan kouluista, sitä opiskelee 51,4 tuhatta lasta. Komia opetetaan äidinkielenä 77 koulussa 4317 oppilaalle [7] [8] .

Komin tasavallassa ryhdytään toimiin maantieteellisten kohteiden perinteisten nimien säilyttämiseksi. Asutusten, katujen, aukioiden ja liikennekylttien nimet on laadittu komiksi ja venäjäksi. Tapauksissa, joissa esineellä on komi-nimi, se annetaan olemassa olevalla oikeinkirjoituksella, sitten sen muunnelma mukautettuna venäjän kieleen. Jos esineellä on perinteisesti venäläinen nimi, sille annetaan komin kielen normeihin mukautettu muunnelma. Jos esineellä on sekä komilainen että venäläinen nimi, molemmat tunnustetaan viralliseksi [9] .

Murteet

Komin kieli on jaettu 10 murteeseen, jotka ovat saaneet nimensä alueellisesta jakautumisesta:

Yksi murteiden välillä eroava piirre on konsonantti historiallisen lopputavun [-l] tilalla [20] . Tämän kriteerin perusteella erotetaan seuraavat:

Vuonna 1918 kirjallisen kielen perustaksi otettiin Syktyvkarin murre, joka on siirtymämurre Ala-Vytšegodskin, Ylä-Vytšegodskin ja Sysolskin murteiden välillä [21] . G. S. Lytkin (1835-1907) antoi suuren panoksen komin kielen kirjallisten normien kehittämiseen .

Kirjoittaminen

Esikristillisellä aikakaudella komit käyttivät riimumerkkejä - puisiin metsästyskalentereihin kaiverrettuja passeja ja kehruupyöriä.

Permin ortodoksinen lähetyssaarnaaja Stefan on yrittänyt luoda komilaista kirjoitusta passeihin, kyrillisiin ja kreikkalaisiin aakkosiin perustuen 1300-luvulta. Vanhin säilynyt komi-zyryan kielellä vanhalla permikirjoituksella tehty kirjoitus on legendan mukaan Stefanin itsensä kirjoittamassa 1300 -luvun Zyryanskaya - kolminaisuuskuvakkeessa .

Muinaiset komi-aakkoset - anbur  - olivat olemassa 1600-luvulle asti, minkä jälkeen ne saivat salaisen kirjoittamisen merkityksen Moskovan Venäjällä.

Kyrillistä kirjoitusta on käytetty 1600-luvulta lähtien (1930-1936 se kirjoitettiin latinaksi [22] ). Vuosina 1918-1930 ja 1936-1938 käytettiin Molodtsovin aakkosia : ј C/c L/l Ԉ/ԉ M/m N/n Ԋ/ԋ O/o Ӧ/ӧ P/p R/r S/s Ԍ/ ԍ T/t Ԏ/ԏ U/a B/h W /sh Shch/shch S/s. Vuonna 1938 käyttöön otettu moderni aakkosto koostuu 35 venäjän kielen kirjaimesta.

On olemassa tiettyjä ääniä, jotka ilmaistaan ​​kirjaimilla Ӧ (pienet kirjaimet - ӧ , lausutaan melkein kuin e-käänteinen, vain "kovempi") ja І (pienet - i , "kova ja", kirjoitetaan vain kirjainten d , z , l jälkeen, n , s , t ), sekä diftongiyhdistelmiä dz (molemmat äänet ovat pehmeitä) ja j (molemmat äänet ovat kovia). Ääni ennen sitä seuraavaa etuvokaalia ( ja , e ) ja pehmeää merkkiä lausutaan pehmeästi (kuten venäjän u ).

Venäjän ulkopuolella ilmestyvässä suomalais-ugrilaisessa kirjallisuudessa komi-zyryan kielen sanat kirjoitetaan latinaksi. Tavalliset latinalaiset kirjaimet vastaavat yleisesti hyväksyttyjä ääniä, esimerkiksi: bur kerka - bur kerka. Komin kielen erityisten foneemien ja äänten välittämiseksi latinalaisiin kirjaimiin lisätään diakriittisiä merkkejä (caron), esimerkiksi: šom - shom, kuč - kutsh, žöm - zhöm. Pehmeyden välittämiseksi kirjaimeen lisätään heittomerkki ylhäältä, esimerkiksi: pan' - pan, l'ok - lek, kos' - kos.

Moderni komi-aakkoset :

A a B b sisään G g D d Hänen Hänen
F K h Ja ja minä i th K to L l
Mm N n voi voi Ӧ ӧ P s R p C kanssa
T t sinä u f f x x C c HH W w
sinä u b b s s b b uh uh yu yu olen

Historia

Katso permin kielten yleinen historia kohdasta Permin kielet#History .

Komin yleinen kieli V. I. Lytkinin mukaan kesti vain yhden tai kaksi vuosisataa noin 800-1100 - luvuilla . Sitten osan komiheimojen muuton seurauksena kauas pohjoiseen tapahtui muinaisten komien alueellinen rajaaminen ja kielen jakautuminen komi-zyryan ja komi- permyak murteisiin, joka lopulta otti muoto XIV - XV vuosisadalla [23] . Komi-jazva murre kehittyi myöhemmin, kun venäläiset uudisasukkaat olivat eristäneet itäpermit.

Kielelliset ominaisuudet

Vokalismille on ominaista 7 vokaalin läsnäolo (komi-jazvassa - 10), mukaan lukien keskirivi ( ы , ӧ ).

Kuten udmurtissa , konsonantismia edustaa 26 konsonanttia.

Stressin luonne ja paikka vaihtelee murteittain.

Se eroaa sukulaisesta udmurtista lisätapausten ( finalis , comitatiivi ja ei kaikissa murteissa vertaileva ) esiintymisellä, superlatiivietuliitteellä med- ( medbur  - "paras").

Komin sanastolle on ominaista vähemmän turkkilainen vaikutus kuin udmurtin kielellä.

Komi-zyryan kielelle, toisin kuin komi-permiläiselle , on ominaista:

Morfologia

Substantiivi

Ei ole kieliopillista sukupuolta .

Monikko muodostetaan lisäämällä juureen pääte -yas :
chachayas  -  lelut, gulyuyas - kyyhkyset

  • juuren jälkeen konsonantiksi - ъ- avulla :

kuu -y-yas - päivät, kymӧr -y -yas  - pilvet

  • Komin kielellä on 16 tapausta .
  • Kirjainpäätteet seuraavat monikko- ja omistustunnusta. Jälkimmäisen läsnäollessa saamme persoonallisen omistusmuodon, jolla on joissain tapauksissa erityinen muoto. Normatiivista muotoa (omistusmerkki + kirjainkoko) ei ole merkitty alla olevaan taulukkoon.
  • Nominatiivilla ei ole loppua.
Kysymys Tapauksen nimi Loppu minun sinun hänen meidän sinun niitä
kuka mitä? Nimtan, nimitys nolla '''''' '''''' '''''' '''''' '''''' ''''''
kuka, kenen? Asalan, omistusmuoto -lӧn '''''' '''''' '''''' '''''' '''''' ''''''
keneltä, mistä? Bostan, "Rohkea" -kalju '''''' '''''' '''''' '''''' '''''' ''''''
kenelle; mihin? Setan, Dative -ly '''''' '''''' '''''' '''''' '''''' ''''''
kuka? (tukkeutuminen) kenen päälle, mitä?

(siirtyminen)

Keran, syyttävä -ӧс
-сӧ 		-ӧс -tu -сӧ -nymös -nytӧ -nysӧ
kuka mitä? kuinka paljon? Kerantorya, luova -ӧн -meille -edellä -meille - palkattu -nanyd -nanys
ilman ketä, mitä? Toryodan, riistäminen -тҧг '''''' '''''' '''''' '''''' '''''' ''''''
kenen kanssa, mitä? Ӧtvyvtan, nivel -kod '''''' '''''' '''''' '''''' '''''' ''''''
kenelle, mitä? Mogman, Target -la '''''' '''''' '''''' '''''' '''''' ''''''
missä, missä? Ina, paikallinen -un -olen -helvetti -ac - anym -anyd - anis
mistä, mistä? Petan, Alkuperäinen -ys -sym -syid -syys poika synyd sonnys
missä mitä? Pyran, sisäänkäynti -ӧ -olen -helvetti -ac - anym -anyd - anis
esimerkiksi kenelle,

minkä vuoksi?

Matystchan, likimääräinen tehdä '''''' '''''' '''''' '''''' '''''' ''''''
keneltä, mistä? Ylystchan, Outlying -xian '''''' '''''' '''''' '''''' '''''' ''''''
miksi? (liikkua) Wujan -ӧd -ӧdym -ӧdyd -ӧdys -adnym -ӧdnyd -ӧdnys
kenelle, mitä? Vaughan, saavuttaja -ӧdz ӧzym ӧdzyd ӧdzys ӧdznym ӧdznyd ӧdznys

Esimerkki:

zon -yas -ys-ly = poika -pl. h-her-for = hänen poikansa

Nimen adjektiivi

Liitteet:

-sa kuuluminen ( kansanhahmot - Vӧrsa  - Goblin: vӧr  - metsä, Vasa  - vesi: va  - vesi; Syktyvkarsa  - Syktyvkar)
-a, -I läsnäolo, s ( kymӧra enezh  - pilvinen taivas, shuda olӧm  - onnellinen elämä, lit. : elämä onnellisena)
-tӧm ilman- /ei- ( kymӧrtӧm enezh  — pilvetön taivas, shudtӧm olӧm  — onneton elämä)

Ei muutu henkilöille ja numeroille määrittelyfunktiossa:

micha kaunis
micha dzoridz-ly kauniille kukkalle
micha dzoridz-ya kauniita kukkia

Se muuttuu numeroiden mukaan predikaatin funktiossa päätteen avulla - ӧс:

Oshyas ydzhyd -ӧs. - Karhut ovat isoja.

Adjektiivien ja adverbien vertailuasteet:

yong on vahva
yong- jik on vahva- hänen hunajansa
(xia) yong on vahvin

Pronominit

Persoonapronominit:

Nominatiivi
minä minä mi me
te sinä ti sinä
sіyӧ hän hän se löytö ne
Datiivi
muuttaa minulle miyanly meille
tenyd sinä tiyanly sinulle
syly hänelle Käteinen raha niitä
Akkusatiivi
valikosta minä miyanös meille
teno sinä tіyanӧs sinä
syyös hänen naios niitä

Genitiiviset persoonapronominit ja possessiiviset jälkiliitteet:

menam zonm- ӦЫ minun, minulla on
thanad zonm- YD sinun, sinulla on
sylӧn zonm -YS häntä, hänellä on
miyan vyöhyke - NYM meidän, heidän
tian vyöhykkeet - NID sinun, sinulla on
nal vyöhykkeet - NS niitä, heillä on

Itse jälkiliite ilmaisee omistuskyvyn merkityksen, joten substantiivia voidaan käyttää ilman omistuspronominia:

minun poikani = poika -pl. h.-my = menam zon- yas - ӧy = zon- yas - ӧy

Numerot

Kvantitatiivinen: 1 - ӧtik, 2 - kyk, 3 - kuim, 4 - nol, 5 - vit, 6 - hiljainen, 7 - sizim, 8 - kokyamys, 9 - okmys, 10 - das, 11 - das ӧtik, 12 - das kyk jne.
Kymmeniä, satoja, tuhansia: 20 - kyz, 21 - kyz ӧti, 22 - kyz kyk, ..., 30 - komyn, 40 - ei-lyamyn, 50 - vetymyn, 60 - quitymyn, 70 - sizimdas, 80 - kokyamysdas, 90 - okmysdas, 100 - sho, 1000 - surs.
Ordinaal: medvodza, mӧd, koimӧd, nёlӧd, vitӧd jne. -ӧd.
Ryhmä : -nan (Pyzan vylyn vӧlі sizim nebog, pyris mam yes bostis sizimnansӧ. - Pöydällä oli seitsemän kirjaa, äitini tuli sisään ja otti kaikki seitsemän) .

Verbi

Komin kielessä infinitiivien päätteet ovat -ny tai -yny , jotka korvataan deklinaatiolla

Infinitiivi: gizh -ny kirjoittaa

Infinitiivin puhekieliset muodot:

Minä olen gizhnyd , sinä olet gizhnytӧ olet gizhnys
_ _ _ _ _ _


Henkilökohtaiset lomakkeet: -ysht- "hieman", "at-" ( vost-ny ӧdzӧssӧ  - avaa ovi, vost-ysht-ny ӧdzӧssӧ  - avaa hieman ovea)
-l / al / yl / va / yv short- termi
-lyvl / - іvl / -yval / -lav monikerta ( shu-l-іs  - puhui, shu-l-іvl-іs  - tapana sanoa)
-olt / -evt / -nit /
-ӧkt / -ӧkt / - ӧst /
-ӧbt / -al single
-ym / -z / -dz alkuperäinen
-sya valmis

Lupaukset

-ӧd/-t/-d pakollinen; muodostaa transitiivisia verbejä ( paskyd  - leveä, pask-ӧd-ny  - laajentaa, tehdä leveäksi; vel-av-ny  - tutkia, vel-ӧd-ny  - opettaa)
-s / -z / -h refleksiivinen ( vel- ӧd-ny  - opettaa, led-ӧd-ch-ys  - opiskelija, opiskelija)

Aika

Negatiivisen konjugaation yksikössä infinitiiviä käytetään ilman -ny / -yny

Lahja

positiivinen negatiivinen
-a -olen og ogӧy -ӧy
-en -anyd hän onӧy -ӧy
-ӧ -ҧы oz järvet

B. Tulevaisuus-1

Poikkeaa Real 1:stä vain 3. persoonassa: -as , -asny .

  • Negatiivinen: ei muodostunut.

Future-2 (vaikea)

kut-a, alkaa-a, mӧd-a, lo-a gizhny (aion, aloitan, menen, aloitan kirjoittamisen)
kut-an, alkaa-an, mӧd-an, lo- gizhny jne
.

  • Negaatio muodostetaan lisäämällä apuverbiin negatiivinen partikkeli (katso nykyinen aika), infinitiivi pysyy ennallaan.

B. Menneisyys-1

positiivinen negatiivinen
-ja -niitä esim egӧy -ӧy
-sisään -innyd fi enӧy -ӧy
-On -isny ez ez-ny

Mennyt-2

Käytetään kertovassa puheessa, välittäen muiden henkilöiden sanoja; puhuja ei ollut kuvattujen tapahtumien todistaja, joten ensimmäinen henkilö on poissa; voidaan kääntää venäjäksi kuvailevasti: "väitetysti käveli".

-ӧmyd -ӧmnyd
-ӧma -ӧmaӧs
  • Toisen menneisyyden negatiivinen muoto: muodostettu abu

Abu gij-ӧmyd sanovat, että et kirjoittanut

Esimerkkejä verbimuodoista

gizh -ӧny kirjoittaa
og gizh älä kirjoita (nollapääte)
oz gizh -ny älä kirjoita

Pakollinen

gizh kirjoittaa
fi gizh älä kirjoita
gizh -amӧy (kyllä) kirjoitamme
gizh -ӧy kirjoita enӧ
gizh- ӧy älä kirjoita

Yksikön kolmannessa persoonassa. ja monet muut. h. imperatiivi muodostetaan analyyttisesti:
hunaja sіyӧ gizh-ӧ, hunaja naiӧ gizh-ӧny  — anna hänen kirjoittaa, anna heidän kirjoittaa.

Partiisilause

-sy läsnä (ilmaisee samanaikaisesti henkilöä, kohdetta tai toiminnan kohdetta: uj  - työ, ujalys  - työntekijä / työntekijä)
[-an] enimmäkseen adjektiiviliite, katso tapausten nimet)
-ӧm menneisyys (gizh-ӧm pismo - kirjoitettu kirje)
- тӧм ohi negatiivinen

Partiisiipit

-ig(ӧm) + possessiivinen pääte samaan aikaan
-ӧmӧn samaan aikaan
-tӧdz to
-тӧг ilman
-mӧn mittaa

Esimerkkejä: seralӧmӧn munny  - nauraa; seralӧmtӧg petny  - mene ulos (lähde) nauramatta; Mudzӧmtӧdz udzhavny  - työskennellä niin, että olet väsynyt.

Adverbit

Ne muodostetaan adjektiiveista lisäämällä vokaali a , esimerkiksi: micha (kaunis) - michaa (kaunis), vuori (ääni) - vuori (ääni), non-byd (pehmeä) - non-byda (pehmeä).

Postpositions
  • Ne tulevat substantiivin jälkeen.
  • Ne kieltäytyvät jättäen niihin liittyvän substantiivin nimitystapaan:
syumӧd vyl- ӧ tuohon päällä
sumud vylyn tuohon päällä
syumӧd vyls tuohesta

Kun
vyl-ys = top

Muut postaukset:

- doryn, ordyn, dynyn, (at, lähellä, lähellä,)
- ulyn (alla)
- vodzyn (ennen)
- jne.

Syntaksi

  • Lähinnä samanlainen kuin venäjä.
  • Prepositioiden roolia ovat tapaukset ja jälkiasennot.
  • Numeroiden jälkeen substantiivi on yksikössä.
  • Adjektiivi ennen substantiivia ei ole samaa mieltä sen määrittelemän sanan kanssa.
  • Eristämättömät määritelmät tulevat aina määriteltävän sanan edelle.
  • Kysymys muodostetaan lisäämällä partikkeli -ӧ , läsnäolo - sanan avulla em (ӧs) , poissaolo - abu (ӧs)

Sanasto

Sanasto sisältää indoiranilaisia ​​, iranilaisia ​​, bulgaaria , karjalais - vepsälaisia ​​, hanti - mansiysk , nenetsit , slaavi - venäläisiä lainauksia.

Exploring

Komi-zyryan kielen tutkimuksen alku ajoittui 1700-luvulle (G.F. Miller, I.I. Lepekhin, P.S. Pallas jne.), mutta todella tieteellinen tutkimus alkaa 1800-luvulla ( A.I. Sjogren , M. A. Castren , F. I. Wiedemann , P. Savvaitov , G. S. Lytkin ja muut) [24] . Tällä hetkellä Komin tasavaltaan on keskittynyt kaikkien komin kielitieteen alojen asiantuntijat ( Venäjän tiedeakatemian Uralin osaston Komin tiedekeskus , Syktyvkarin valtionyliopisto , Komin valtion pedagoginen instituutti , opettajien kehittämisinstituutti); Komin kieli on tutkimuksen kohteena suomalais-ugrilaisissa keskuksissa sekä Venäjällä että ulkomailla [25] .

Antroponyymi

Aikakauslehdet

  • Komi mu  on tasavaltalainen sanomalehti.
  • Chuzhan kyv  on filologinen lehti.
  • Voyvyv kodzuv ("Polar Star") - (levikki - noin 1000) on ilmestynyt kuukausittain 1920-luvulta lähtien (ensin nimellä "Ordym" ("Trail")).
  • Art ("Lad") - materiaalit ovat komin ja venäjän kielellä (levikki - 1000-1500) on ilmestynyt neljännesvuosittain vuodesta 1996 lähtien.
  • Vyl tuyud ("Uudella tiellä") on Udoran alueen alueellinen sanomalehti (levikki - noin 1000), joka ilmestyy kolme kertaa viikossa.
  • Parma Gor (Taigan ääni) on Ust-Kulomskyn alueen alueellinen sanomalehti (levikki noin 1000), joka ilmestyy kolme kertaa viikossa.

Muistiinpanot

  1. ↑ Paikkojen "Komi" ja "Komi-Permyak" summa vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Arkistoitu 22.9.2018 Wayback Machinessa .
  2. ↑ Komin kieli - kaikki kiinnostavimmat PostNaukassa . postnauka.ru . Haettu 13. tammikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 30. elokuuta 2021.
  3. ↑ PERM-KIELET • Suuri venäläinen tietosanakirja - sähköinen versio . bigenc.ru . Haettu 13. tammikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 1. tammikuuta 2022.
  4. ↑ Art. Komin tasavallan perustuslain 67 pykälä : "Komin tasavallan valtionkielet ovat komi ja venäjä." Arkistoitu 26. tammikuuta 2016 Wayback Machineen
  5. ↑ Komin tasavallan laki 6. lokakuuta 2006 nro 92-RZ "koulutuksesta"
  6. ↑ 89 äidinkieltä. Yleiskatsaus: Kansallisten kielten tutkimus Venäjän tasavalloissa ja alueilla. Arkistoitu 24. kesäkuuta 2019 Wayback Machinessa 1. toukokuuta 2014.
  7. ↑ Virkamiehet vaativat pakollista komin kielen opiskelua kaikille lapsille Arkistoitu 28. marraskuuta 2020 Wayback Machinessa . 25. joulukuuta 2014.
  8. ↑ Komin apulaisopetusministeri: "Kysymystä siitä, opiskellaanko komin kieltä koulussa vai ei, ei käsitellä" Arkistoitu 4. maaliskuuta 2016 Wayback Machinessa . Tietotoimisto "BNK". 24. joulukuuta 2014.
  9. ↑ Komin tasavallan laki, päivätty 28. toukokuuta 1992 "Komin tasavallan valtionkielistä" Arkistokopio päivätty 1. lokakuuta 2015 Wayback Machinessa , Art. 23.
  10. ↑ Turkin A. Nizhnevychegodsky komi-zyryan kielen murre. - Tallinna / Hampuri, 1998. - s. 8.
  11. ↑ Sorvacheva V. A., Sakharova M. A., Gulyaev E. S. Verkhnevychegodsky komin kielen murre. - Syktyvkar: Komi-kirjakustantaja, 1966. - S. 3.
  12. ↑ Kolegova N. A., Baraksanov G. G. Komin kielen keskisysolin murre. - M . : Nauka , 1980. - S. 3, 5.
  13. ↑ Zhilina T. I., Baraksanov G. G. Komin kirjallisen kielen Syktyvkarin murre. - M . : Nauka, 1971. - s. 3.
  14. ↑ Sorvacheva V.A., Beznosikova L.M. Komin kielen Udoran murre. - M . : Nauka, 1990. - S. 3.
  15. ↑ Sorvacheva V.A., Beznosikova L.M. Komin kielen Udoran murre. - M .: Nauka, 1990. - S. 9-10.
  16. ↑ Sakharova M.A., Selkov N.N. Izhman komin kielen murre. - Syktyvkar: Komi-kirjakustantaja, 1976. - S. 3, 5.
  17. ↑ Vymin murre (1971) | Komi kyvtӧdӧm  (venäjä)  ? . Haettu 2. toukokuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 24. lokakuuta 2018.
  18. ↑ Sakharova M. A., Selkov N. N., Kolegova N. A. Pechora komin kirjallisen kielen murre. - Syktyvkar: Komi-kirjakustantaja, 1976. - S. 3.
  19. ↑ Zhilina T. I. Luzsko-Letsky komin kielen murre. - M .: Nauka , 1985. - S. 3, 5.
  20. ↑ Rakin A. Komin kieli // Komin tasavalta: Encyclopedia. - Syktyvkar: Komi-kirjan kustantaja, 1966. - T. I. - S. 173.
  21. ↑ Lytkin V.I. Komi-Zyryanin kieli // Neuvostoliiton kansojen kielet. Vol. 3: Suomalais-ugrilaiset ja samojedikielet. - M . : Nauka , 1966. - S. 282.
  22. ↑ M. I. Isaev. Kielten rakentaminen Neuvostoliitossa. - M . : "Nauka", 1979. - S. 201-210. — 352 s. - 2650 kappaletta.
  23. ↑ Permin alueen tietosanakirja - komi-permyak kieli (pääsemätön linkki) . Haettu 21. kesäkuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 20. helmikuuta 2008. 
  24. ↑ Lytkin V.I. Komi-Zyryanin kieli // Neuvostoliiton kansojen kielet. Vol. 3: Suomalais-ugrilaiset ja samojedikielet. - M . : Nauka , 1966. - S. 283.
  25. ↑ Rakin A. Komin kieli // Komin tasavalta: Encyclopedia. - Syktyvkar: Komi-kirjan kustantaja, 1966. - T. I. - S. 175.

Kirjallisuus

  • Lytkin V.I. Komin kielen historiallinen kielioppi. - Osa 1. - Syktyvkar, 1957.
  • Lytkin V. I. Komi-Zyryan kieli // Neuvostoliiton kansojen kielet. - T. 3. - M. , 1966.
  • Nykyaikainen komin kieli. - Luvut 1-2. - Syktyvkar, 1955-64.
Sanakirjat
  • Beznosikova, L. M. Komi-venäläinen sanakirja = Komi-roch kyvchukӧr / L. M. Beznosikova, E. A. Aybabina, R. I. Kosnyreva; Rep. toim. L. M. Beznosikova; In-t lang., lit. ja ist. Komilainen tieteellinen. Uralskin keskusta. otd. Ros. akad. Tieteet. - Syktyvkar: Komi kirja. kustantamo, 2000. - 816 s. — ISBN 5-7555-0679-5 .
  • Beznosikova, L. M. Venäjän-komi-sanakirja: Yli 52 000 sanaa = Roch-Komi kyvchukur / L. M. Beznosikova, N. K. Zaboeva, R. I. Kosnyreva; Rep. toim. L. M. Beznosikova; In-t lang., lit. ja ist. Komilainen tieteellinen. Uralskin keskusta. otd. Ros. akad. Tieteet. - Syktyvkar: Komi kirja. kustantamo, 2003. - 1004 s. — ISBN 5-7555-0794-5 .
  • Lytkin, V. I. Komin kielen lyhyt etymologinen sanakirja / V. I. Lytkin, E. S. Guljaev. - Syktyvkar: Komi kirja. kustantamo, 1999. - 430 s.
  • Fokos-Fuchs, D. Syrjänisches Wörterbuch / von D. Fokos-Fuchs. — Bdpst.  : Akademiai kiado, 1959. - 1154 s.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa
 Valtion ja viralliset kielet Venäjän federaation aiheissa
Venäjän valtion kieliVenäjän kieli

Liiton aiheiden valtionkielet
Kielet, joilla on virallinen asema
Venäjän kielet Wikipedia Venäjän kansojen kielillä Venäjän kansojen kirjallisuus Venäjän kansojen lauluja Sanakirjoja venäjän kielellä Media Venäjän kielillä