Komi-Permyak kieli

Komi-Permyak kieli
oma nimi Komi-Permyatsky kyv
Maat Venäjä
Alueet Permin alue
virallinen asema Komi-Permyatskyn alue
Kaiuttimien kokonaismäärä 63 106 (2010) [1]
Tila on olemassa uhka sukupuuttoon [2]
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

Uralin perhe

suomalais-ugrilainen haara Permilainen ryhmä
Kirjoittaminen Kyrillinen ( komilainen kirjoitus )
Kielikoodit
GOST 7.75-97 huone 325
ISO 639-1 koi
ISO 639-2 com
ISO 639-3 koi
WALS kop
Maailman kielten atlas vaarassa 397
Etnologi koi
Linguasfääri 41-AAE-ab
ELCat 3279
IETF koi
Glottolog komi1269
Wikipedia tällä kielellä

Komi-permyakin kieli ( Komi-Perm. Komi-Permyatsky kyv , Komi perem Komi kyv ) on komi-permyakkien kieli , joka kuuluu Uralin kieliperheen suomalais-ugrilaisen haaran permiryhmään . Jaettu Permin alueen Komi-Permyatskyn alueella .

Siinä on 4 murretta: etelä (sisältää Kudymkar-Invensky-, Ala-Invensky-, Onkovsky-, Nerdvinsky-murteet), pohjoinen (Kochevsky, Kosinsky-Kama, Mysovsky, Verkhlupyinsky murteet), Yläkama ja Komi-Jazvinsky.

Suku- ja aluetiedot

Permilaisten kielten paikka uralilaisessa perheessä

On mahdotonta määrittää tarkasti, milloin ja missä järjestyksessä ryhmien esi-isien kielet (protomordovia, protomari jne.) erosivat proto- uralilaisesta kielestä . Daniel Abondolo kirjan "Uralin kielet" luvussa "Johdatus" esittää yhden nykyaikaisista hypoteeseista. Hän ehdottaa, että protopermi erottui viimeisenä suomalais-ugrilaisesta yhtenäisyydestä, mikä täydensi suomalais-permilaisten ja ugrilaisten kielten jakoa , joten permilaiset kielet ovat lähimpänä ugrilaista ryhmää. Lainaukset , samanlaiset infinitiiviliitteet (Perm. ny ja Hung. ni) ja kymmenien nimet (komi -ymyn ja Hung. -vän) todistavat alkupermilaisten ja vanhan unkarin kielten varhaisista kontakteista. Joidenkin tutkijoiden (esim. Décsy 1965: 154, 169, 172, 183) mukaan protopermilainen itsenäistyi melkein samaan aikaan kuin unkari . D. Abondolon terminologiassa permilaiset ja ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä uralilaisen suvun keskushaaran , kun taas samojedikieli on itähaara, länsihaara sisältää marin , mordvaan ja suomalais-saameen kielet . (venäjäksi , baltisuomi ja saame ).

Lähisukulaiset

Harkitse kirjalliseen komi- permyakiin liittyviä idioomeja kaukaisimmasta udmurtin kielestä lähimpään komi-jazvan murreeseen .

Udmurti

Komi-Permyak yhdessä Komi-Zyryanin ja Udmurtin kanssa muodostavat Permi- ryhmän . Koska näiden kielten ensimmäiset kirjalliset monumentit ilmestyivät vasta XIV-XVIII vuosisatojen aikana, niiden kehitys voidaan jäljittää arkeologisista lähteistä ja naapurivaltioiden kirjallisista monumenteista. Udmurtin kieli alkoi erottua komin kielestä 200-luvulla eKr. eKr e. ja III c. n. e [3] . 10.-13. vuosisadalta Permin kieliin, erityisesti udmurtiin, vaikuttivat voimakkaasti bulgari . On erittäin todennäköistä, että tähän aikaan udmurtiin kiinnitettiin joitain ainutlaatuisia morfologisia piirteitä, esimerkiksi [4] :

  1. Substantiivi, toisin kuin komi, säilyttää loppuvokaalin -ы- (-и-): "koira" udm. pieni , komi pon , "sokha" udm. gery , komi gör jne.
  2. Omat omistussufiksit PL -we , -dy ja -zy verrattuna komiin - -ny, -nyt (-nyd) ja -nys.
  3. Adjektiivien -hem ja -gys oikeat vertailevat jälkiliitteet verrattuna komiin - -zhyk (-dzhyk).
  4. Myös udmurtissa, toisin kuin komin kielissä, komitatiivista tapausta ei kehitetty .

Nämä ominaisuudet sekä sanavaraston suuret erot vaikeuttavat komin kielen ja udmurtin puhujien ymmärtämistä, mikä mahdollistaa kielten pitämisen toisistaan ​​riippumattomina. On kuitenkin mahdollista säveltää heille yhteisiä lyhyitä lauseita ja jopa sarjakuvaruno [5] :

Alkuperäinen Käännös

Söd siz, paju nyuryn! ..
pääsen pois badpusta,
Pipu yilyn turi…
Olet äiti - ey me!

Musta tikka, kävele suossa!..
Joutsen pajussa
Nosturi haapassa...
Lähellä järveä - älä pudota!

Komi-Zyryansky. Kieli vai murre?

Ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä jKr. e. Komin kieli jaettiin kahteen murteeseen, yläkamskiin ja nižnekamskiin [6] . Komin kielen jakautumisessa oli suuri merkitys yhteiskuntapoliittisella tekijällä: noin 1100-luvulta lähtien komimaa oli riippuvainen Novgorodista ja jaettiin kahteen ruhtinaskuntaan, Suur -Permiin ja Permin Vytšegodskajaan . Lähetyssaarnaaja Stefan loi komille kirjoitetun kielen ja kirjallisuuden normin 1300-luvulla, jolloin murteet olivat melko samanlaisia, joten niillä oli yhteinen aakkoset ja normit.

Suunnilleen XV-luvulla. [7] Komi-Permyak ja Komi-Zyryan itsenäistyivät rakenteellisilta ominaisuuksiltaan. Tärkeimmät perustelut tämän näkökulman puolesta ovat:

  1. Fonetiikka ja fonologia: yksi joukko vokaalifoneemeja, mutta erilainen stressin käsitys. Zyryanskissa painotus osuu yleensä syntagman ensimmäiseen tavuun, kun taas permin kielessä se on morfologisoitu: esimerkiksi [8] verbi "pyran" tarkoittaa "saat sisään", kun taas "pyran" on jo substantiivi, joka kääntää "syötteenä". Stressisiirron avulla on mahdollista muuttaa paitsi puheen osaa myös sanan merkityksen sävyä: esimerkiksi permin kielessä on pari sanaa sёyyshti "söi" ja seyyshti " valmis”, kun taas Zyryanissa se on mahdotonta. Mielenkiintoinen tosiasia on, että morfologisoitua stressiä ei esiinny muissa suomalais-ugrilaisissa kielissä .
  2. Morfologia: pronominit eroavat kielissä 3.SG: kp. siya ja kz. siyo .
  3. Leksikologia: nämä kaksi kieltä toistavat joitain venäläisiä lainauksia eri tavalla. Esimerkiksi sana "neuvosto" siirretään permiksi muuttumattomana, ja Zyryanskissa -o- korvataan -ö-.

Näiden kahden kielen kirjallisten normien välillä on paljon enemmän eroja. Länsi-uralistiikassa komi-zyryan ja komi-permyak määritellään kuitenkin yhden kielen murteiksi. Esimerkiksi The Ural Languages ​​-julkaisun komin kieltä käsittelevän luvun kirjoittaja, toim. D. Abondolo kirjoittaa yhdestä kielestä neutraalilla nimellä "komi". Samaa mieltä on komin kieliä käsittelevän artikkelin kirjoittaja kirjassa "Handbuch der Orientalistik", toim. D. Sinora, yhdellä erolla - yhteistä kieltä kutsuttiin Zyryaniksi.

Kahden ilmaisun alueita on erottanut poliittinen raja noin 1100-luvulta lähtien:

”Ei vain komin kieli joutunut samanlaiseen tilanteeseen. Romanialla, albanialla, korealla, malaijilla, katalaanilla, sorbilla ja muilla kielillä on kaksi kielistandardia. Kirjallisen kielen alueellisten (tai valtiollisten) versioiden ilmaantuminen kaikissa näissä tapauksissa osoittautui väistämättömäksi etnisen jatkumon hallinnollis-alueellisen aukon vuoksi , ja etnolingvistisen yhtenäisyyden ylläpitämisen ongelma on siellä jatkuvan keskustelun aihe.

- Onjo rakkaus. Jälleen kerran kysymykseen yhtenäisestä komin kielestä  // Art. - 2010. - Nro 2 . - S. 22-35 .

Tästä syystä komi-permyakin kieltä pidetään erillisenä komi-zyryanista. Samaan aikaan näillä kahdella kielellä on monia samanlaisia ​​kieliopillisia piirteitä ja melko suuri yhteinen sanasto. Alla on esimerkki tekstistä, joka on ymmärrettävissä molempien kielten äidinkielenään puhuville [9] :

VORYN. METSÄSSÄ.

Mamö menö ystis vörö tshakla. Lokti me vörödz, ökti tshaksö da mödi gortö munna. Yhtäkkiä (kz. ystävä) pemdis, pondis gymavny ja zermis. Me pozzi da puksi nitsch vylo. Dyr da ena zeris. Me pukali setchödz, kytchodz ez dugdy zerny.
Pasköm me vylyn voli lyuzva. Me chechchi, bosti tshakös kyllä ​​kotörti gortö. Tshaksö gortyn paista.

Äitini lähetti minut metsään sienille. Tulin metsään, poimin sieniä ja menin kotiin... Yhtäkkiä tuli pimeä, ukkonen alkoi jyrinä ja alkoi sataa. Pelästyin ja istuin sammaleelle. Vettä satoi pitkään ja lujaa. Istuin kunnes sade lakkasi.
Vaatteeni olivat ihoa myöten märät. Nousin ylös, otin sieniä ja juoksin kotiin. Sienet paistetaan kotona.

Komi-Jazva murre

Komi-jazviinilaisten eli krasnovišerien permyakkien murretta pidetään komi-permyakin kielen murteena venäläisessä uralistiikassa. Se eroaa huomattavasti kirjallisesta permyakin normista. Ensinnäkin on olemassa fonologisia eroja: Yazvinka-versiossa on useita ainutlaatuisia vokaalifoneemia, mikä vaikuttaa suuresti Yazvinkan ja kirjallisen muunnelman puhujien keskinäiseen ymmärrykseen. Stressiä ei säätele sanan morfeminen koostumus, vaan vokaaliäänen historiallinen laatu. Lisäksi Yazva-murteella on erilainen tapausjoukko: tapauksia on 10 vähemmän kuin tapauksia (laajassa merkityksessä) komi-permyakissa. Jotkut muotoliitteet ovat kehittäneet muita vokaalia kuin kirjallisessa normissa.

Aluetiedot

Komi-permyakin kielen murteet leviävät pääasiassa Permin alueen luoteisosaan. Afanasievskyn murre on merkitty sinisellä, sen levinneisyysalue sijaitsee Kirovin alueen itäosassa . Muusta erillään on myös komi-jazvan murre , se on yleinen Krasnovišerskin alueen länsiosassa .

Pohjoisen murteet - Ylä-Lupyinsky, Mysovsky, Kosinsky-Kamsky ja Kochevsky - sijaitsevat Gainskyn , Kosinskyn ja Kochevskyn alueiden alueella. Eteläiset murteet (Lower Invensky, Kudymkar-Invensky, Onkovsky ja Nerdvinsky) kattavat Kudymkarskyn ja Yusvinskyn piirien alueet.

Permin alueen ja Kirovin alueen lisäksi pieni määrä lentoyhtiöitä asuu Ethnologuen mukaan Kazakstanissa. Periaatteessa komi-permyakin kieltä ei löydy näiden mikroalueiden ulkopuolelta.

Sosiolingvistinen tieto

Komi-Permyak toimii pääasiassa kansallisen viestinnän kielenä Komi-Permyakin autonomisen piirikunnan alueella. Äidinpuhujat puhuvat yleensä myös venäjää, ja he käyttävät äidinkieltään jokapäiväisessä viestinnässä. Kirjallinen kieli perustuu eteläisen murteen Kudymkar-Inven murteeseen. Radiolähetykset suoritetaan permikomin kielellä, painetaan sanomalehtiä ja kirjoja (sitä on käännetty monia klassisia kirjallisia teoksia, esimerkiksi A. S. Pushkinin runoutta), järjestetään esityksiä, sitä opetetaan kouluissa 1-8 luokalla. . Komi-Permyakin kirjallisessa versiossa ei ole yhtä säätelijää. Useat organisaatiot ovat aktiivisesti mukana normin muodostamisessa: KPIPRO:n etnolaboratorio, PSPU:n filologisen tiedekunnan komi-permyak-osasto, etnokeskuksen kansallisten kulttuurien kehittämisen osasto, ministeriön etnokulttuurisen kehityksen osasto. Komi-Permyak piirikunnan, Kama Kytshyn -sanomalehden toimituksen, Komi-Permyak-kielen vartijayhdistyksen "Yugӧr" asiat. Kieltä käyttävät kaikki aikuiset ja vain osa nuoremman sukupolven jäsenistä.

Typologiset tiedot

Kieliopillisten merkityksien ilmaisutyyppi

Komi-permyak, kuten monet muutkin suomalais-ugrilaiset kielet, ovat synteettisiä . Substantiivien osalta tarjotaan 18 tapausta sekä osoitus kuulumisesta, jossa on pieni allomorfinen vaihtelu. Verbin äärellisissä muodoissa on 14 henkilö-luku-aika taivutusmuotoa, useimpiin verbeihin voidaan yhdistää monia johdannaisliitteitä: esimerkiksi kausatiivi , toiminnan moninaisuus, yksittäinen toiminta jne. Kielessä ei ole prepositiota (on vain postpositiot, jotka ovat hyvin lähellä kirjainkokoa). Segmenttejä, jotka ilmaisevat kirjainkoon ja omistuskyvyn kieliopillisia merkityksiä, pidetään myös yleisesti morfeemeina. Kvantitatiivisilla numeroilla, persoonallisilla ja voimistuvilla persoonapronomineilla on rikas deklinaatioparadigma.

Morfeemien välisen rajan luonne

Muodollinen fuusio komi-permyakin kielessä on erittäin heikosti tai ei ollenkaan. Periaatteessa jälkiliitteet ja juuret eivät sulaudu yhdeksi segmentiksi ja pysyvät helposti erotettavissa. Semanttinen fuusio ei yleensä ole ominaista komi-permyak-kielelle. Joten nimellistaivutuksessa kaikki kieliopilliset merkitykset - numero, tapaus ja possessiivi-ilmaisu - ilmaistaan ​​erillisillä jälkiliitteillä:

Sonn -es - päällä -Kanssa
poika PL INST POSS
hänen poikiensa toimesta

Esimerkkejä kumulaatiosta löytyy kuitenkin myös. Joten sanan käännöksessä negatiivissa käytetään proklitiikkaa, joka PRES 1SG:ssä näyttää og:lta ja kumuloi ajan, henkilön ja numeron merkitykset. Seuraavat ovat kaikki negatiivisen partikkelin muodot yhdessä verbin vövny "olla" kanssa:

Present + tulevaisuus Imperfekti
1. henkilö og wöv
og(ö) wölö 		esim. wöv
eg(ö) wölö
2. henkilö he vöv
od(ö) völo 		en vöv
ed(ö) völö
3. henkilö oz vöv
oz(ö) völo 		ez vöv
ez(ö) völo

Myös kaikki verbin päätteet kumuloivat itsessään henkilön, numeron ja ajan merkitykset, kuten venäjäksi.

Nimellistaivutuksessa on yksi joukko merkityksiä, jotka ilmaistaan ​​kumulatiivisesti. Nämä ovat ACC:n ja POSS1SG:n (jotka kuuluvat yksikön ensimmäiseen persoonaan, eli "minun") merkityksiä, jotka yhdessä välitetään yhteisellä indikaattorilla -ös- .

Yleisesti ottaen komi-permyak-kieli voidaan luokitella agglutinatiiviseksi semanttisen fuusion tapauksilla, erityisesti verbaalisessa taivutuksessa.

Paikkamerkintä

omistusoikeusryhmässä

Omistajaryhmä on lause, jossa riippuvainen sana tarkoittaa haltijaa ja mikä tärkeintä, mitä hänellä on.

Vertex-merkintä esiintyy kielen possessiiviryhmässä. Esimerkiksi ilmaus "kaupungin nimi" näyttää tältä komi-permyakin kielellä:

Kar häntä -ys
Kaupunki nimi POSS3

Komi-permyakin genitiivi- ja possessiivitapaukset voivat myös ilmaista kuulumista. Omistajaryhmälle tämä ei kuitenkaan riitä - pääsanaan liittyy silti indikaattori -ыс- [10] :

Vania -lon Ah -ys
Vania GEN isä POSS3
Vanyan isä
Zubov -lon vyöhykkeitä -ys
Zubov GEN poika POSS3
Zubovin poika
Bosti Vania -lis kirja -Kanssa -o
Otti Vania POSS kirja POSS3 ACC
Otin Vanyan kirjan

Joskus on riippuvainen merkintä (ehkä lainata venäjän kielestä):

Miyan kuut
Me.GEN päivä
Meidän päivämme

Siten joko ryhmän molemmat sanat tai vain pääsana voivat sisältää jäsenyyden merkityksen, merkintä voi olla kaksois- tai kärki.

predikaatiossa

Predikaatin argumenttirakenne ilmaistaan ​​sen argumenttien tapauksissa (katso esimerkit possessiivista ja genitiivistä yllä olevassa osiossa), mutta predikaatissa on pääte, joka ilmaisee agentin henkilön ja numeron tai minkä tahansa yksikköargumentin. Tämä tarkoittaa, että merkintä predikoinnin aikana komi-permyakin kielellä on kaksinkertainen.

Roolikoodaustyyppi

Otetaan neljä lausetta [11] :

  • Poika kävelee (agentti yksipaikkaisella predikaatilla):
Zon -0 kyynärpää -o
Poika NOM mennä PRS.3SG
  • Tiheä ruoho kasvaa (potilas yksipaikkaisella predikaatilla):
Bydm -o tchog turun -0
Kasvaa PRS.3SG paksu ruoho NOM
  • Ihmiset kasvattavat lapsia (agentti ja potilas kaksipaikkaisella predikaatilla):
yuz -0 bydt -aso humalassa -ös
Ihmiset NOM nostaa FUT.3PL lapset ACC.SG
  • Opiskelijat ymmärsivät komin kielen (kokija ja ärsyke kaksipaikkaisella predikaatilla):
Veludchyss ei -0 Komi kyv -Kanssa -o tod -ӧmas
Opiskelija PL NOM Komi Kieli POSS3 ACC tietää 3PL.INEV

Ensimmäisessä ja kolmannessa virkkeessä agenttia ei ole merkitty, toisessa ja neljännessä virkkeessä potilasta ja kokeen tekijää ei myöskään ole merkitty. Potilas ja ärsyke on merkitty kolmannessa ja neljännessä virkkeessä. Tämä tapausten järjestely on ominaista roolikoodauksen akusatiiviselle tyypille .

Perussanajärjestys

Kirjalliselle komi-permyak-kielelle on ominaista perusjärjestys "lauseen subjekti-predikaatti-toissijaiset jäsenet", mutta yleensä sanat on järjestetty vapaasti.

Vahvistukseksi voidaan mainita Timothy Riesen, Komin kieliosion kirjoittajan mielipide kirjassa The Ural Languages: hän kutsuu järjestystä S (Subject) P (predikaatti) (= V venäjän terminologiassa) O (Objekti) A (Adverbiaali, itse asiassa) tärkein komin kielille.

Kielen ominaisuudet

Fonetiikka ja fonologia

Kirjallisessa komi-permyakissa on 33 alkuperäistä foneemia: 26 konsonanttia ja 7 vokaalia. Foneemit /l/ ja /w/ joissain tapauksissa vuorottelevat (ov "elävä", ola "elävä"; ovny "elävä", olӧny "elävä"), minkä vuoksi on olemassa väitteitä, että nämä äänet ovat yhden foneemin allofoneja. [12] .

Jännitys on voimakas, se voi pudota vain alustalle [13] , iskuääni muuttuu laadullisesti ja määrällisesti hyvin vähän (sekä pituusasteen että voimakkuuden suhteen) [14] .

Vokaalit
edessä Keskikokoinen Takaosa
Yläosa [ minä ] [ ɨ ] [ u ]
Keskikokoinen [ e ] [ ɘ ] [ o ]
Alempi [ a ]
Konsonantit
Labial hammaslääkärin Alveolaarinen Palatal takaisin kielellinen
nenän- [ m ] [ n ] [ ɲ ]
räjähtävä [ p ] [ b ] [ t ] [ d ] [ c ] [ ɟ ] [ k ] [ ɡ ]
afrikkalaiset [ t͡s ]¹ [ t͡ʃ ] [ d͡ʒ ] [ t͡ɕ ] [ d͡ʑ ]
frikatiivit [ f ]¹ [ v ] [ s ] [ z ] [ ʃ ] [ ʒ ] [ ɕ ] [ ʑ ] [ x ]¹
Vapina [ r ] [ rʲ ] ¹
Approximants [ j ]
Sivu [ l ] [ ʎ ]
¹ Venäjän kielen lainauksista löytyy myös /x/, /f/, /t͡s/, /rʲ/ ja joitain muita [15] .

Vokaalien ja konsonanttien jakautuminen on tasaista (noin 41 % vokaalista ja 59 % konsonanteista); samalla äänet o, u, e ovat erittäin harvinaisia ​​tuottavissa sufikseissa [16] . Myös konsonanttirypäleet ja haukottelu ovat harvinaisia. Aukotus esiintyy lähes yksinomaan sanojen tai morfeemien risteyksessä, mutta se neutraloidaan usein lisäämällä konsonantteja "eufoniaa varten" [17] . Korostamattomat vokaalit eivät muuta laatua (toisin kuin venäjä) [18] . On olemassa progressiivinen ja regressiivinen assimilaatio :

  • progressiivinen [19] :
    • pehmeä konsonantti vertaa itseensä sitä seuraavaa /j/:tä (doddya "reellä" sanoista dod + ya);
  • regressiivinen [13] :
    • kaikki kuurot äänet, jos niitä seuraavat soinnilliset (mӧs bӧzh "lehmän häntä" lausutaan "mӧz bӧzh");
    • alveolarisaatio (jos /s/, /z/ seuraa /ʃ/, /ʒ/, /t͡ɕ/, /d͡ʑ/ niin ne muuttuvat /ʃ/, /ʒ/: lӧz tshyn "sininen savu" lausutaan "lӧzh" tshyn" ;
    • palatalisaatio (kova konsonantti pehmenee seuraavan pehmeän vaikutuksen alaisena: kurkku → /gort's'an'/).

Stressi on erilainen, eteläisten murteiden kannalta (kuten Yazvassa) se on laadullisesti äänekäs.

Morfologia

Tärkeitä puheen osia

Kehitetty nimellistaivutusjärjestelmä on yksi komi-permyakin kielen pääpiirteistä. Substantiivissa on 17 tapausliitettä (tai 25, jos tarkastellaan niitä hyvin lähellä olevia jälkipositioita), 6 kuuluvuusosoitusta ja 2 numeerista päätettä. Keskimääräisessä nimellislekseemissä on 204 sanamuotoa! Adjektiivit voivat myös saada kirjain- ja numeroliitteitä, mutta vain, jos ne menevät jälkiasennossa:

Ydzhitt -e -Kanssa -lis yuav
Iso NOM mennä PRS.3SG ask.imp
kysy isoilta

Vanhassa Permin kielessä oli myös vokatiivitapa, jota ei enää käytetä [20] .

Muinaisista ajoista lähtien, kauan ennen Novgorodin vangitsemista, komilaiset olivat vuorovaikutuksessa itäslaavilaisten heimojen kanssa. Ehkäpä vanhasta venäjän kielestä tuli seuraava piirre: elottomissa substantiiviissa akusatiivin tapaus osuu yhteen nominatiivin kanssa. Mielenkiintoista on, että vanhassa Permin kielessä ei ole tällaista ilmiötä [21] :

Tyrt -ic bydos kerku -ös
Täyttää PST.3.SG koko talo ACC.SG
täytti koko talon

Nimien deklinaatio eroaa vain tässä tapauksessa. Muuten kaikki substantiivit vähenevät samalla tavalla - permyakkomissa ei ole konkordanttiluokkia .

I. V. Lytkin uskoo, että monikkoliite -ez / -ez on Perm-liite, joka on peräisin substantiivista, jonka merkitys on "ihmiset"; argumenttina annetaan nykyaikainen komilainen sana "yos" - "ihmiset" [22] . Tapauksen ja numeron luokan lisäksi substantiivissa on valinnainen omistusvarmuuden osoitin, joka ilmaisee haltijan henkilön ja numeron. Indikaattori 3 SG voi toimia myös esineenä. Adjektiivinimessä on luku- ja kirjainkokoluokat, joilla ei aina ole muodollista ilmaisua (lisätietoja on kohdassa Syntaksi). Järjestyslukujen tapauslauseke toimii samalla tavalla.

Verbeillä kaikissa päätteissä on luvun, henkilön ja ajan merkitykset kumuloituvat. Verbin perusta on sen imperatiivimuoto. Toiminnan negaatio ilmaistaan ​​epätavallisesti: itse verbin sijaan henkilö, numero ja aika ilmaistaan ​​negatiivisella prepositiivisella partikkelilla, ja verbistä jää vain kanta:

Oz ker
not.PRS/FUT.3.SG tehdä
Ei/ei tee

Permyak Komilla on alun perin kaksi aikamuotoa, mennyt ja ei-menneisyys. Nykyaikaisessa kirjallisessa versiossa nykyinen ja tuleva aika eroavat vain kahdessa muodossa, 3.SG ja 3.PL. Esimerkki verbin velӧtny "opettaa" deklinaatioparadigmasta (jossakin solussa sanamuodot menevät 1-2-3 henkilön järjestyksessä):

nykyinen aika Tuleva aika Imperfekti
Yksikkö määrä velӧt-а
velӧt-an
velӧt-ö		 velӧt-а
velӧt-an
velӧt-as		 velӧt-i
velӧt-in
velӧt-ic
Mn. määrä velӧt-am(ö)
velӧt-at(ö)
velӧt-öny		 velӧt-am(ö)
velӧt-at(ö)
velӧt-asö		 velӧt-im(ö)
velӧt-it(ö)
velӧt-icö

Menneessä aikamuodossa sekä nykyaikaisissa komi-permi- että muinaisissa permikielisissä [23] kielissä erotetaan todisteiden luokka : yksi loppujen sarja tarkoittaa, että puhuja itse näki toiminnan, toinen tarkoittaa, että hän joko vain arvaa. toiminnasta tai hän sai tiedon siitä , vertaa:

Siya kuu -ic
Hän mennä PST.3.SG.EV
Hän lähti
Siya kuu -oma
Hän mennä PST.3.SG.INEV
He sanovat, että hän on poissa (tai minä näen hänen poissa)

Verbin sanamuodostus permyakkomissa on säännöllisempää venäjään verrattuna. On olemassa erityisiä jälkiliitteitä kausatiivisille, yksittäisille ja useille toimille, jakautumiselle (eli toiminto suoritettiin jokaisen objektin kanssa, kuten venäjäksi, avaa kaikki ikkunat uudelleen).

Verbistä muodostuu kahden tyyppisiä partisiipioita, jotka eivät eroa ajallisesti, vaan tyypiltään: aktiivinen on -is ja tehokas on -öm .

Palvelun osat

Komi-permyakin kielessä ei ole prepositiota, sen sijaan on postpositioita. Joidenkin tutkijoiden mukaan postpositiot nykykielessä eivät eroa tapauksista.

Vallankumousta edeltävillä liitoilla ei ollut juurikaan hyötyä Komi-Permyakissa. Yhdistettyjen liittojen ja ja kyllä ​​kielellä oli kaksoisliite -a, jota käytettiin pääasiassa esimerkiksi sukulaisuuskäsitteiden kanssa. mam-a-nyl-a  - äiti ja tytär. Suurin osa alisteisista konjunktioista tuli venäjän kielestä.

Syntaksi

Nimellinen ryhmä

Nimellisryhmän kärki voi olla substantiivi, persoonapronomini, infinitiivi, numero tai perusteltu adjektiivi. Riippuvia sanoja voivat olla:

  • Adjektiivi: hyvää iltapäivää bur moon .
  • Pronomini (indikatiivinen, epämääräinen jne.): nämä kirjat enіya knigaez .
  • Määrällinen numero: neljä jänistä nёl koch .
  • Participle : kynnetty maa göröm mu .

Määritelmä edeltää yleensä pääsanaa eikä ole sen kanssa samaa mieltä. Ryhmässä, jossa on numero, pääsana on aina muodossa SG ja muuttuu vain siinä tapauksessa, että: ilman seitsemää päivää sizim luntög . Omistajaryhmässä riippuvainen sana, joka tarkoittaa haltijaa, edeltää aina pääsanaa:

huono -lis murtsa päällä lemmikki- -om posnydik Joo meli korr -ez
Paju POSS Tuskin vielä ilmestyä OSA pieni ja lempeä arkki PL
Pienet ja herkät, tuskin avautuneet pajunlehdet
Kirjaimet. pajut tuskin avasivat pieniä ja pehmeitä lehtiä

Yleiset määritelmät edeltävät yleensä myös pääsanaa:

Ruch koodi muder nyt
Kettu Miten fiksu tyttö
älykäs kuin kettutyttö
Kuin kettu älykäs tyttö

Kuitenkin predikaatin roolissa adjektiivi tulee venäjän tapaan substantiivin jälkeen ja on sen kanssa samaa mieltä. Loppuliitteet ovat samat kuin nimessä, lukuun ottamatta ilmaisinta PL -öс .

Verbiryhmä

Lauseessa verbiryhmä suorittaa useimmiten predikaatin tai predikaatin tehtävää, kuten venäjäksi. Predikaatteja on kolmenlaisia: yksinkertainen verbi (verbin henkilökohtainen muoto), monimutkainen verbi (kaksi verbiä, jotka ovat syntaktisesti ei-vapaa yhdistelmä, esimerkiksi modaaliverbi ja infinitiivi "he haluavat juosta").

Jos subjekti ilmaistaan ​​lauseella, jossa pääsana on numero- tai epämääräinen pronomini ja riippuvainen substantiivi, niin verbi voi olla sekä SG- että PL-muodossa. Valintaan vaikuttavat nimen animaatio ja verbin merkitys.

Animaten agentin ja aktiivisen verbin yhdistäminen antaa PL:n:

kyk mort lok -tyso
Kaksi ihmisen tule PST.3.PL
Kaksi ihmistä tuli (tai tuli)

Eloton potilaan ja passiiviverbin yhdistäminen antaisi SG:n:

Nekymyn kerku sotch -On
Useita talo polttaa PST.3.SG
Useita taloja paloi (tai paloi)

Mielenkiintoista on, että predikaatilla predikaatilla nykymuodossa on yleensä nollakonnektiivi, kuten venäjässä (esim. päivä on hyvä, mutta *on hyvä päivä). Komi-Permyak esittää fokaalin ja kaksoisnegaation. Todennäköisesti kielen kaksoisnegatio on aito, koska sen mekaniikka eroaa huomattavasti venäjän kielestä:

Sy -lӧn nyt ei kumpikaan pi abu
Hän on GEN tytär ei poika Ei
Hänellä on tytär, ei poika
Kirjaimet. Hänellä on tytär, ei poika (hänen) ei

Komi-permyakin kielen syntaksia on vielä vähän tutkittu. Suuremmat johtopäätökset vaativat enemmän suullista ja kirjallista materiaalia. Lisäksi alkuperäisten syntaktisten piirteiden tunnistaminen ei ole aina helppoa venäjän kielen suuren vaikutuksen vuoksi.

Leksikologia

Suomalais-ugrilainen kerros

Proto-suomalais-ugrilaisesta kielestä komi-permyak peri sanat [24] , jotka voidaan jakaa useisiin semanttisiin ja morfologisiin ryhmiin. Vertailun vuoksi tässä osiossa annetaan samat sanat suomesta, unkarista, mordoviasta jne. Latinalaisia ​​aakkosia käyttävien kielten sanat on selvyyden vuoksi annettu kyrillisillä transkriptioilla.

  1. Persoonalliset pronominit 1 ja 2 persoonaa (locutorit): "minä" me (udm. mon fin. mina ), "sinä" te (udm. tone mord. tone fin. sina veng . te ), "me" mi / miyö (udm) . mi fin. me veng . mi ), "sinä" ti / tiyö (udm. ti fin. te veng . ti ).
  2. Numerot: "one" ötik (udm. odig fin. yuksi ), "kaksi" kyk (fin. kaksi hung . keet ), "kolme" kuim (fin. kolme hung . kolmo ), "neljä" nöl (fin. nelya mord niili ), "viisi" vit (fin. viite mord. vete kz. vety ), "six" quat (fin. kuute mord . koto ) jne.
  3. Ruumiinosat: "käsi" ki (fin. kasi hung . keez mord. ked ) , "silmä" synti (fin. silma mord. selme veng . sem ), "veri" vir (fin. veri hung . ver ) jne.
  4. Sukulaisuus: "poika" pi (fin. poika hung . fiu ) jne.
  5. Ympärillämme oleva maailma ja luonnonilmiöt: "vesi" wa (fin. vesi hung . visa ), "lumi" savu (fin. lumi ), "talvi" töv (mar. tele veng . tel ) jne.
  6. Eläimet: "hiiri" syr (fin. khiri ), "kettu" ruch (fin. repo ) jne.
  7. Kasvit: "puu" pu (ven. fa fin. puu ), "kuusi" köz (fin. kuusi ) jne.
  8. Aineellisen kulttuurin esineitä: "nuoli" növ (fin. nuoli hung . nol ), "sauva" vugyr (fin. onki ) jne.
  9. Joitakin verbejä: "mennä" munna (unkariksi menni fin. menna ), "elä" övny (fin. olla ), "kuole" kuvny (fin. kuolla veng . halni ), "suunnitelma" vapaa (fin. vuola ) jne. .
Proto-Permian kerros

V. I. Lytkinin [25] laskelmien mukaan noin 80 % komi-permyakin kielen sanakirjasta koostuu alkupermiläisestä periytyvistä sanoista. Samaan kategoriaan kuuluvat sekä alkuperäiset suomalais-ugrilaiset lekseemit että lainaukset naapurikielistä, esimerkiksi bulgarista. Yleiset permin sanat voidaan jakaa kategorioihin semantiikan mukaan [26] :

  1. Maatalouskasvit: "vilja" Komi tus udm. ty , "papupalko" kp. purtos kz. purtos udm. purtes , "aura" Komi gör udm. gery .
  2. Eläinhoito : "maito" Komi yöv udm. yöl , "hevonen" Komi vöv udm. varsi , "sika" Komi pors udm. pars , "hay" Komi turun udm. turym .
  3. Kehruu ja kudonta: "märkä" (pellava) kp. tuhat kz. youodny udm. tyatyn , "solmu" Komi göröd udm. gered , "lohko", "kengän muoto" yleinen. taksi .
  4. Metallit ja seppä: "rauta" Komi kört udm. tuomioistuin , "tako" Komi mandrels udm. tyhmät , "sirppi" komi charla udm. surlo .
  5. Yhteiskuntarakenteeseen liittyvät sanat: "vero" Komi vot udm. vyt , "vuokratyöntekijä" kp. mitali kz. hunaja udm. medo , monet sanat eivät säilyneet kp:ssä.
  6. Perhe, sukulaisuus ja parisuhde: "isä" Komi ai udm. aiy , "poika" kz. ja udm. pi (kp. merkitys muutettu "lapsi"), "sulhanen" kp. korasis kz. kuori udm. kiroilevaa .
  7. Uskomukset: "jumala" Komi en udm. inmar , "rukoile" kp. yurbitny kz. yubyrtny udm. ybyrtyny .
  8. Asutukset, talo ja sen osat: "kotikaupunki" Komi Gort Udm. gurt , "kaupunki" yl. kar , "kota" kp. kerku kz. Kerka udm. kuori , "katto" kp. vevdor kz. wwt udm. völdet , "rykmentti" Komi jij udm. jazzia .
  9. Taloustavarat: "huopa" yleisesti. gyn , "saippua" kp. matematiikka kz. maytog udm. maital , "bast basket" Komi kud udm. kudy , "embers" Komi ögyr udm. aegyr .
  10. Rakennusmateriaalit: "puu" yleisesti. pu , "log" Komi ker udm. kor , "savi" Komi shoi udm. xu , "vipu" Komi zor udm. zyr , "taivuta" Komi köstyny ​​udm. kuasans .
  11. Metsästys ja kalastus: "kettu" Komi ruch udm. dzichy , "hanhi" kp. dzodzog kz. dzodzög udm. dzazeg , "nosturi" yhteinen. turi , "kala" Komi cheri udm. cherig , "nuoli" Komi Növ Udm. nöl , "verkko" yl. kaz , "lintuloukku" Komi pezin udm. kiukkuinen .
  12. Ruoka: "leipä" yl. nyan , "leipoa" Komi pözhavny udm. pyzhyny , "taikina" Komi ulnyan udm. ulnian , "keitto" yl. shyd , "herukka" Komi setör udm. suter , "kuhut ja mutterit" kp. goli kz. jos udm. säkit .
  13. Kuljetusväline: "ratsastus" Komi verzömön udm. vordzemen , "hihna" kp. domöt kz. domöd udm. dumet , "vene" yhteistä wad , "airo" Komi pelys udm. polys .
  14. Kauppa: "hinta" Komi don udm. dun , "merkki" Komi pas udm. pus , "osta" Komi bostny udm. bastyny ​​, "myy" Komin yliopisto Udm. vuzany , "numero, määrä" yleinen. lyd .

Kaikilla kolmella kielellä on monia muita samankaltaisia ​​sanoja, luettelo sisältää valikoivia esimerkkejä.

Ei-venäläiset lainat

Suomalais-ugrilaiset heimot, puhuessaan vielä yhteistä kieltä, olivat yhteydessä indoiranilaisiin . Juuri heiltä sellaiset sanat kuin pors "sika", ma "hunaja", sur "sarvi", mosh "mehiläinen" pääsivät äidinkieleen ja sen kautta komi-permyakiin. Myöhemmin, ilmeisesti protopermilaisen yhtenäisyyden aikana, sanat mort "ihminen" tulivat Iranin kielistä (vrt. sama uusi persia. mard Skt. martya; udmutrien omanimi sisältää sanan murt , tarkoittaa samaa), das "kymmenen", purt "veitsi", nyan "leipä", vyöhykkeet "poika", tulisija "karja" ja monet muut. muut

Turkkilaisilla kielillä, erityisesti bulgarilla , oli myös suuri vaikutus permiläiseen ryhmään . Esimerkiksi sanat köch "jänis", tus "vilja", charla " sippi " ja kushman "retiisi" lainattiin protopermiksi.

Myös yksittäiset sanat toisesta suomalais-ugrilaisesta kielestä, vepsan kielestä, päätyivät komipermiin (esim . orja "bardi, paksu vierrestä"). Yleisesti ottaen karjalaiset ja vepsälaiset lainaukset ovat paremmin säilyneet komi-zyryanissa, koska juuri zyryalaiset olivat yhteydessä näihin kansoihin.

Lainat venäjästä

Merkittävä määrä sanoja tuli venäjän kielestä komi-permyakiin muinaisina aikoina (lähinnä sen jälkeen, kun komilaiset omaksuivat kristinuskon vuonna 1472), toinen osa sanoista - Neuvostovallan aikakaudella:

  1. Tiede tuntee sellaiset sanat kuin sakset "sakset", "sää", "sää", "uskallus", öbed " aamiainen " , gos "vieras" ja monet muut. jne. He tulivat komi-permyak-kieleen Vanhan Novgorodin murteesta (tämä näkyy selvästi heidän foneettisuuksissaan, esimerkiksi -st- ryhmän yksinkertaistamisessa sanassa gös ). Itä-slavismien esittämisessä komi-permyakin kielellä on useita säännönmukaisuuksia:
    1. "O open" muuttui ääneksi [ö]: pirög "piirakka", yagöd "marjat", murut "murut". Jos maskuliininen adjektiivi lainattiin, niin molemmat päätteet -y ja -oy välitettiin muodossa -öy.
    2. Permyak komissa ei ollut foneemia /x/, /f/ ja /c/. Niille löydettiin korvauksia vanhan venäläisissä lainauksissa: /x/ muuttui /k/:ksi ( közyain ”omistaja”, kitröy ”oveluus”), /f/ korvattiin /p/:llä ( pamillo ”sukunimi”, partuk ”esiliina”) , ja /c / - /h/ ( molodech "hyvin tehty", chena "hinta").
    3. Boa constrictor -esimerkki osoittaa myös, että /l/ ennen taukoa korvataan /v/:llä, mikä on myös tyypillistä nykykielelle.
    Koska komin kielissä ei yleensä ole konsonanttiluokkia, substantiivit voidaan lainata missä tahansa muodossa: esimerkiksi yagöd ja crumbs  ovat NOM.SG:n alkumuotoja huolimatta siitä, että venäjäksi nämä sanat pidetään GEN.PL:nä. ja NOM.PL, vastaavasti.
  2. Neuvosto-ajan lainauksille eivät enää ole ominaisia ​​sellaiset muutokset kuin antiikin aikana. Vieraiden foneemien sanat lainattiin alkuperäisessä muodossaan, eikä [o] kokonaisuutena korvattu esimerkiksi [ö]:llä. sosialismi , komissaari , bussi ja paljon muuta. muut
Mielenkiintoinen tapa lainata sanoja on jäljitys , vieraan sanan rakenteen kopioiminen: esimerkiksi vartan-kone "puimakone", alajako "karjankasvatus", ködzan-kone "kylvökone" jne. Myös joitain alisteisia konjunkteja voidaan sisällyttää täällä esimerkiksi. sidz kydz "alkaen"; symda mymda "niin paljon... kuinka paljon". Komin sanat lainattu venäjästä

Uskotaan, että muinaisesta permin kielestä sanat "ti" (muinaisesta komista *tŏjis "koivutuoki"), "nyytit" (komi pel "korva" ja nyan "leipä") tulivat vanhaan venäjään, "parma" (permin kielillä se tarkoittaa tummaa havumetsää), "fawn" (alle kuukauden ikäinen poronpentu) ja myös "chaga" (koivusieni). Paikallisissa venäjän murteissa komin kielistä on enemmän sanoja: esimerkiksi "lammas" sijaan he sanovat "balya", "nast" sijaan he sanovat "char", peikkoa kutsutaan "kulyash" ja aave. kutsutaan "ord" (sanasta kz. "henki" ).

Grafiikka

Komi-Permyak-kielen historiassa oli yhteensä 4 kirjoitusta:

  1. Anbur . Sen on koonnut lähetyssaarnaaja Stephen Permin vuonna 1372 kyrillisten aakkosten , komilaisten yleisten kirjainten - pas - ja oletettavasti glagolitisten aakkosten perusteella . Mielenkiintoista on, että anbur heijastaa tuon ajan kyrillisten aakkosten piirteitä: "ja lyhyttä" ei ole (silloin "ja" otsikolla ei pidetty vielä kirjaimena, vaan numerona), eikä iotisoidulle ole erillisiä kirjaimia. vokaalit (silloin ne olivat digrafeja). Anbur teki ensimmäiset kirjalliset muistomerkit komeista, jotka juontavat juurensa XIV vuosisadalle.
  2. Molodtsovin aakkoset . Suunniteltu erityisesti lukutaidon levittämiseen komilaisten keskuudessa. Tämä aakkosto heijastaa erittäin tarkasti komin kielten foneemien joukkoa: se tarjoaa kirjaimet palataalisille "pehmeille" konsonanteille, erillään kovista konsonanteista, ja antaa myös kirjaimet kaikille affrikaateille. On huomionarvoista, että venäjästä lainatuille foneemille ei ole kirjaimia: /f/, /x/ ja /ts/.
  3. Latinistetut aakkoset. Se syntyi kirjoitettujen kielten latinisoitumisen aallolla koko Neuvostoliitossa. Pohjimmiltaan tämä on sama Molodtsovskajan aakkoset, mutta käännetty latinaksi. Ainoa innovaatio on symbolien lisääminen foneemeihin, jotka eivät ole "syntyperäisiä" komin kielille [27] .
  4. Moderni aakkoset. XX vuosisadan 30-luvun poliittisten muutosten jälkeen. kyrilliset aakkoset palautettiin, mutta se perustui uuteen periaatteeseen: nyt hammaskonsonanttien kovuus-pehmeys ilmaistaan ​​käyttämällä seuraavaa vokaalia, ei valittaessa kirjainta itse konsonantille. Siitä lähtien pehmeyden ilmaisu on toteutettu samalla tavalla kuin venäjäksi. Tämän venäläisen kyrillisen ominaisuuden ohella aakkosiin lisättiin myös iotisoidut vokaalit.

Ensimmäiset komin kielen kirjalliset monumentit, jotka on tehty Anbur- aakkosilla , ovat peräisin 1300-luvulta. Vuoteen 1917 saakka komi-permyak-kielellä ilmestyi useita opetuskirjoja, jotka julkaistiin eri murteilla kyrillisellä grafiikalla. Vuonna 1918 luotiin aakkoset venäläisen grafiikan pohjalta, vuodesta 1920 lähtien ns. Molodtsov - aakkoset (Venäjän kielen merkittävästi muunneltujen grafeemien järjestelmä) on käytetty 30-luvun alusta lähtien. latinalaisiin aakkosiin perustuen 30-luvun lopulta lähtien. - Venäläinen grafiikka lisäkirjaimien käyttöönotolla (і, ӧ). Muitakin muunnelmia on ehdotettu (esimerkiksi Grenin latinalaiskirjaimia), mutta ne eivät ole levinneet laajasti.

Opiskeluhistoria

Komin kielistä on säilynyt erilliset muistiinpanot 1700-luvulta lähtien. Ensimmäisen suuren tutkimuksen komi-permyakista (inven murre) suoritti työntekijä N. A. Rogov [28] : vuosina 1851–1860. hän laati kielen kieliopin ja vuosina 1851-1869. - Kerätty ja kuvattu sanoja. Kuten N. A. Rogov itse totesi, hänen teoksiensa päälähde oli "ihmisten elävä puhe, jota hän yritti tutkia huolellisesti". Nämä teokset ovat tieteen kannalta erittäin tärkeitä, ne antavat yksityiskohtaisen kuvan siitä, millaista permikoomi oli 1800-luvulla, ja antavat mahdollisuuden jäljittää kielen kehitystä nykypäivään.

Vallankumousta edeltävinä aikoina "Kokemus permyakin kielen kieliopilla" ja "Permyak-venäläinen ja venäjä-permyak-sanakirjat" olivat suurimmat komi-permyakin kielen tutkimukset. Seuraavat laajamittaiset teokset kuuluvat jo neuvostoajalle. Viime vuosisadan 20-luvulla ja 30-luvun alussa kirjoitettiin monia äidinkielen oppikirjoja permiläisille kouluille, päätekijöiden joukossa V. I. Lytkin , A. N. Zubov, G. Nechaev [29] . Vuonna 1940 julkaistiin I. I. Maishevin "Komi-Permyakin kielen kielioppi", jota pidetään edelleen yhtenä parhaista oppikirjoista. Tuon ajan oppikirjoissa komi-permyakin fonetiikkaa, morfologiaa ja kirjallista normia kuvattiin erityisen yksityiskohtaisesti. 40- ja 50-luvuilla julkaistiin uusia oppikirjoja, pääasiassa A. T. Moshegova ja S. F. Gribanov [30] .

Myöhemmin V. I. Lytkin ja A. S. Gantman kirjoittivat monia tutkimuspapereita kirjallisen version mukaan sekä R. M. Batalova, pääasiassa murteiden mukaan [31] . Komi-permyakin kielen fonologiaa, sanastoa ja fraseologisia yksiköitä tutkittiin perusteellisesti. On kuitenkin vielä useita kielen tasoja, joita on vielä tutkimatta: ensinnäkin syntaksi ja diskurssi.

Muistiinpanot

  1. ↑ Väestönlaskenta 2010 . Haettu 24. joulukuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 22. syyskuuta 2018.
  2. ↑ Unescon punainen kielten kirja
  3. ↑ Lytkin, 1962 , s. 22.
  4. ↑ Lytkin, 1962 , s. 25.
  5. ↑ Lytkin, 1962 , s. yksitoista.
  6. ↑ Lytkin, 1962 , s. 24.
  7. ↑ Lytkin, 1962 , s. 26.
  8. ↑ Onjo Love, 2010 .
  9. ↑ Lytkin, 1962 , s. 17.
  10. ↑ Tupitsyn, 1935 .
  11. ↑ Tupitsyn, 1935 , joitain esimerkkejä on muutettu.
  12. ↑ Lytkin, 1962 , s. 61.
  13. ↑ 1 2 Lytkin, 1962 , s. 77.
  14. ↑ Lytkin, 1962 , s. 92.
  15. ↑ Lytkin, 1962 , s. 57.
  16. ↑ Lytkin, 1962 , s. 76-77.
  17. ↑ Lytkin, 1962 , s. 76, 79.
  18. ↑ Lytkin, 1962 , s. 75.
  19. ↑ Lytkin, 1962 , s. 83-84.
  20. ↑ Lytkin, 1952 , s. 102-103.
  21. ↑ Lytkin, 1952 , s. 105.
  22. ↑ Lytkin, 1952 , s. 106.
  23. ↑ Lytkin, 1952 , s. 113.
  24. ↑ Lytkin, 1962 , s. 115.
  25. ↑ Lytkin, 1962 , s. 116.
  26. ↑ Lytkin, 1962 , s. 116-124.
  27. ↑ Tupitsyn, 1935 , s. 5.
  28. ↑ Lytkin, 1962 , s. 51.
  29. ↑ Lytkin, 1962 , s. 52.
  30. ↑ Lytkin, 1962 , s. 53.
  31. ↑ Lytkin, 1962 , s. 54.

Kirjallisuus

  • Hausenberg A.-R. Komi // Uralin kielet - Lontoo, New York: Routledge, 1998 - s. 305-326.
  • Rédel K. Die Syrjänische Sprache // Uralin kielten käsikirja - Leiden, New York, København, Köln: 1988 - S. 111-130.
  • Riese T. Permian // Uralin kielet - Lontoo, New York: Routledge, 1998 - s. 249-275.
  • Batalova R. M. Komi-Permyak kieli // Maailman kielet: Uralin kielet - M: Nauka, 1993. - P. 229-238.
  • Lytkin V. I. Muinainen Permin kieli: tekstien lukeminen, kielioppi, sanakirja. - M . : Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, 1952. - S. 102-117.
  • Lytkin V. I. Gulyaev E. S. Komin kielen lyhyt etymologinen sanakirja - M: Nauka, 1970.
  • Tupitsyn F. A. Komi-permyakin kielen itseopastus. - Kudymkar: Okrizdat, 1935.
  • Komi-permyak kieli: Johdanto, fonetiikka, sanasto ja morfologia. Oppikirja korkeakouluille / Lytkin V. I. (päätoimittaja). - Kudymkar: Komi Perm -kirjakustantaja, 1962. - S. 5-33, 114-127.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa
 Valtion ja viralliset kielet Venäjän federaation aiheissa
Venäjän valtion kieliVenäjän kieli

Liiton aiheiden valtionkielet
Kielet, joilla on virallinen asema
Venäjän kielet Wikipedia Venäjän kansojen kielillä Venäjän kansojen kirjallisuus Venäjän kansojen lauluja Sanakirjoja venäjän kielellä Media Venäjän kielillä