Nogain kieli

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 30. elokuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .
Nogain kieli
oma nimi nogai tili, nogaisha
Maat  Venäjä
Alueet Dagestan , Stavropolin alue , Karatšai-Tšerkessia , Astrahanin alue
virallinen asema Dagestan , Karatšai-Tšerkessia
Kaiuttimien kokonaismäärä 87 119 (2010) [1]
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

turkkilainen haara

Kypchak ryhmä Kypchak-Nogai-alaryhmä
Kirjoittaminen Kyrillinen ( Nogai-kirjoitus )
Kielikoodit
GOST 7.75-97 jalat 505
ISO 639-1 —
ISO 639-2 jalat
ISO 639-3 jalat
WALS jalat
Maailman kielten atlas vaarassa 348 , 391 ja 669
Etnologi jalat
ELCat 2897
IETF jalat
Glottolog noga1249

Nogai-kieli  ( Nogai Tili, Nogaisha ) on pääasiassa Dagestanissa , Stavropolin alueella , Karatšai-Tšerkessiassa , Astrahanin alueella , Tšetšeniassa , Krimillä asuvien nogaiden kieli ( Krimin tataarin kielen nogain murre ). Nogain kieltä Venäjällä puhuu 87,1 tuhatta ihmistä. (2010, väestönlaskenta), mukaan lukien 81 851 nogaaa.

Se on yksi Dagestanin ja Karatšai-Tšerkessian valtionkielistä. [2]

Murteet

Se kuuluu turkkilaisten kielten luoteeseen (Kypchak) kuuluvaan Kypchak-Nogai-alaryhmään. Venäjän federaation varsinaisessa nogai-kielessä (ilman Krimin, Dobrujan jne. nogain murteita ) erotetaan kolme murretta:

Erillinen asema on Karagashin murteella . Alabugat-tataarien kieli on lähellä Nogaita .

Toiminnallinen tila

Nogai-kielellä Dagestanissa julkaistaan ​​sanomalehti " Shol tavysy " ja lastenlehti "Lashyn", Karatšai-Tšerkessiassa - sanomalehti " Nogay davysy " ja lastenlehti "Dandelion". Radio- ja televisiolähetyksiä harjoittavat koko Venäjän valtion televisio- ja radiolähetysyhtiö "Dagestan" ja valtion televisio- ja radiolähetysyhtiö "Karachevo-Cherkessia" [3] . Voice of Turkey -radion toimittajat lähettävät viikoittaisen ohjelman "Nuğayça näsixätlär" ( Nogain erotussanat ) nogain kielellä.

Kirjoittaminen

Vuoteen 1928 asti käytettiin arabiaa , myöhemmin - latinaa , vuodesta 1938 - kyrillistä . Moderni aakkoset hyväksyttiin vuonna 1950.

A a ah AH B b sisään G g D d Hänen Hänen F K h
Ja ja th K to L l Mm N n Huom nb voi voi voi voi P s
R p C kanssa T t sinä u uu uu f f x x C c HH W w
sinä u b s s b uh uh yu yu olen

Kielelliset ominaisuudet

Fonologia

Vokaalit
edessä Takaosa
Yläosa minä, y ɯ, u
Keskikokoinen e o
Alempi æ, œ a
Konsonantit
Labial Alveolaarinen Palatal Velar Uvular
Plozyvy p,b t, d k, ɡ q
frikatiivit (f,v) s, z ʃ, ʒ [χ], [ʁ]
afrikkalaiset (ts) (tʃ), dʒ
nenän- m n ŋ
Nesteet l, r
Approximants w j

Suluissa olevat konsonantit löytyvät vain venäjän kielen lainauksista. [neljä]

Morfologia

Nogai-kieli kuuluu agglutinatiivisiin kieliin. Nogain kielen puheosat on jaettu kolmeen ryhmään: 1) nimet (substantiivit, adjektiivit, adverbit, numerot, pronominien välimerkityt sanat); 2) verbit; 3) palvelevat puheenosia.

Pronominit

Nogain henkilökohtaiset pronominit ( men , sen , ol , biz , siz , olar ) eroavat persoonan (ensimmäinen, toinen, kolmas) ja numeron (yksikkö ja monikko) suhteen.

Numerot

0 yksi 2 3 neljä 5 6 7 kahdeksan 9 kymmenen
nolla bir eki uh dort demoni alty lapset segiz togyz hän
yksitoista kaksikymmentä kolmekymmentä 40 viisikymmentä 60 70 80 90 100 1000
hän on bir yirma palautetta kirk ellie alpys etpis seksikäs toksaani yuz myn

Substantiivi

Substantiivit sisältävät luku-, kuuluvuus- ja tapausparadigmat.

Monikko

Monikko muodostetaan liitteiden -lar / -ler (muunnoksilla -nar / -ner ) avulla.

Adjektiivi

Adjektiivit jaetaan kvalitatiivisiin ja suhteellisiin.

Verbi

Verbillä on luokkia mieliala, jännitys, ääni. Aikakategorioita edustavat indikatiivisen mielialan nyky-tulevaisuuden, tulevaisuuden ja menneen ajan muodot .

Tulevaisuuden nykymuoto koostuu pääverbin gerundista -а / -е , -й ja täysimuotoisista henkilöliitteistä: bar-a-myn 'menen'; bar-a-son 'sinä menet' jne.

Tämän hetken nykyaikainen muoto koostuu pääverbin gerundista -а / -е , -й ja apuverbistä yat- partisiipin muodossa -ar / -er , -r ( -yr / - ir , -r ): bar-a yat-yr-myn 'menen' jne.

Tulevaisuusaika ilmaistaan ​​kahdessa eri muodossa: 1) muoto on -ar / -er , -p + täysimuotoiset henkilöliitteet muodostavat tulevaisuuden epämääräisen ajan: bar-a-myn 'menen luultavasti' jne.; 2) muoto muodossa -ayak / -eyek + täysimuotoiset kasvoliitteet muodostavat tulevaisuuden määräajan: bar-ayak-pyn 'minun täytyy mennä' jne.

Mennyt aika ilmaistaan ​​kahdessa muodossa: 1) muoto muodossa -dy / -di , -ty / -ti + katkaistut kasvoliitteet muodostavat menneen ajan definiitin: bar-dy-m 'menin' jne.; 2) muoto on -gan / -gen , -kan / -ken + täysimuotoiset kasvoliitteet muodostavat menneisyyden epämääräisen ajan: bar-gan-myn 'Kävelin silloin' jne.; 3) muodot kielellä -gan / -gen , -kan / -ken + apuverbi kielessä e- 'olla' menneisyydessä definiitissa katkaistuilla henkilöliitteillä muodostaa pitkän menneisyyden: bar-gan e-di-m 'Minä jo käveli" jne.; 4) muoto in -gan / -gen , -kan / -ken + apuverbi e- 'olla' menneisyydessä indefinite, jossa on koko kasvoliite, muodostaa menneisyyden post-okulaarisen aikamuodon: bar-gan e-ken-myn 'kävelin ilmi' jne.; 5) muoto in -ып / -ип + täysimuotoiset henkilöliitteet muodostavat menneisyyden ja käteistuloksen: bar-yp-pyn 'Kävin' jne.

Sanallinen negaatio muodostuu liitteistä -ma / -me , -ba / -be , -pa / -pe : al- 'ottaa', al-ma- 'ei ottaa, ei ottaa'.

Sanasto

Nogai-kielen sanastolle on ominaista yhteneväisyys Kazakstanin ja Karakalpak-kielten sanaston kanssa, ja samalla suunnilleen lainattu kerros arabian, persian ja venäjän kielistä. Arabialaiset ja persialaiset lainaukset viittaavat pääasiassa abstrakteihin käsitteisiin ja uskonnollisiin ideoihin liittyvään terminologiaan. Venäläiset lainat muodostavat yhteisen leksikaalisen rahaston nogain kielellä muiden entisen Neuvostoliiton kansojen kielten kanssa. [5]

Nogai-kirjallisuus

Useat runoilijat ja proosakirjailijat kirjoittivat nogain kielellä. Heidän keskuudessaan:

Muistiinpanot

  1. ↑ Väestönlaskenta 2010 . Haettu 14. tammikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 6. helmikuuta 2018.
  2. Haettu 8. maaliskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. kesäkuuta 2019.
  3. ↑ Kieli ja yhteiskunta. Tietosanakirja. - M . : "Azbukovnik", 2016. - S. 332-333. — 872 s. — ISBN 978-5-91172-129-9 .
  4. ↑ Lars Johanson, Eva Ágnes Csató. Turkkilaiset kielet  (uuspr.) . – 1998.
  5. ↑ Maailman kielet. Turkkilaiset kielet  (uuspr.) / N.V. Rogov, O.I. Romanova, I.N. Cherkasova. - Biškek: Kustantaja "Kyrgyzstan", 1997.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa
 Valtion ja viralliset kielet Venäjän federaation aiheissa
Venäjän valtion kieliVenäjän kieli

Liiton aiheiden valtionkielet
Kielet, joilla on virallinen asema
Venäjän kielet Wikipedia Venäjän kansojen kielillä Venäjän kansojen kirjallisuus Venäjän kansojen lauluja Sanakirjoja venäjän kielellä Media Venäjän kielillä