Kumykin kieli

Kumykin kieli (itsenimi - kumuk til / quumuq til [4] / قموق تيل [5] [6] ) on kumykin kieli , yleinen Dagestanissa , Tšetšenian koillisosassa ja Mozdokin alueella Pohjois-Ossetiassa. . Se kuuluu turkkilaisten kielten kypchak-ryhmään . Puhujien määrä on noin 450-500 tuhatta ihmistä.

Kumyk on yksi kuudesta Dagestanin "kirjallisesta kielestä " XX vuosisadan 30-luvulle asti. joka oli Koillis-Kaukasuksen lingua franca .

Historia

Kumykin kielen tarkkaa periodisointia ei ole vielä vahvistettu. Oletettavasti se muodostui esi-Mongolian aikana ( 1200-luvulle asti ).

Kumykin kieli on yksi Dagestanin vanhoista kirjallisista kielistä. 1900-luvun aikana kumykin kielen kirjoitustapa muuttui neljä kertaa: perinteistä arabialaista kirjoitusta muutettiin 1920-luvun alussa; vuonna 1929 se korvattiin ensin latinalaisilla aakkosilla ja sitten vuonna 1938 kyrillisillä aakkosilla . Myös kyrilliset aakkoset muuttuivat 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa.

Lähimmät kumykin kieltä ovat karatšai - balkarian , krimitatari , krymchak ja karaite [7] . N. A. Baskakov sisällytti nykyaikaiset karaite-, karatšai-balkarian-, kumykin-, krimin-tatarikielet ja mamelukkikypchakkien kielen yhteen ryhmään kuumien kielen kanssa kirjallisen muistomerkin " Codex Cumanicus " perusteella. A. N. Samoilovich toi myös kumanin kielen lähemmäksi karatšai-balkariaa ja kumykia [8] .

Kumykien keskuudessa myös venäjä ja turkki ovat yleisiä (jälkimmäinen on 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuoliskolla olevien maahanmuuttajien jälkeläisiä).

Lingua franca

Vuonna 1848 kaukasiantataarin eli kumykin opettaja Timofey Nikitich Makarov kirjoitti ensimmäisen venäjän kieliopin yhdelle Pohjois-Kaukasian kielestä, josta tuli alueen kansainvälinen kumyk. T. Makarov kirjoitti [9] :

Tataarin kieltä puhuvista heimoista pidin eniten kumykeista, sekä kielen varmuuden ja tarkkuuden että eurooppalaisen sivilisaation läheisyydessä, mutta mikä tärkeintä, tarkoitin, että he asuvat maan vasemmalla laidalla. Kaukasian linja, jossa meillä on sotilaallista toimintaa ja jossa kaikki heimot puhuvat oman kielensä lisäksi kumykia.

Lingvisti-turkologi A. N. Kononov totesi myös, että kumyk oli vanhin Pohjois-Kaukasian turkkilaisista kielistä ja "Pohjois-Kaukasialle samoin kuin azerbaidžanin kieli Transkaukasialle ne olivat eräänlainen lingua franca" [10] . Derlugyan George kirjoittaa kumykin kielen roolista [11] :

Lähes tuhannen vuoden ajan arojen kansojen keskuudessa vallinneet turkkilaiset kielet kumykki ja tatari toimivat, kuten swahili Itä-Afrikassa tai ranska Euroopan aristokratioiden keskuudessa, yleisenä lingua francana monikansallisessa Itä-Kaukasiassa. Kun Euraasian Suuri aro lakkasi geopoliittisten muutosten vuoksi olemasta rajamaa, venäjä tuli korvaamaan turkkilaiset murteet etnisten ryhmien välisen kommunikoinnin kielenä.

Vembery kuvaili 1800-luvulla Kumykin roolia seuraavilla sanoilla:

Mitä tulee kumykkien kulttuurisuhteisiin, niin kuten matkan varrella huomasimme, monet valkoihoiset kansat ovat heidän vaikutuksensa alaisina ja omaksuivat kumykkien kielen ja oppivat uskonnollisia asioita kumykeilta. Kumykin kieltä ymmärtävät ja osittain myös puhuvat vuorten kabardialaiset asukkaat: Balkar, Bezengi, Chegem, Khulama ja Urusbia. Myös osa tšetšeeneistä ja lezgineistä ymmärtää tätä kieltä, ja jos venäläiset ovat nykyään yllättyneitä siitä, että tämä turkkilainen murre ei ole vielä menettänyt merkitystään, niin venäläiset itse ovat täällä uusia tulokkaita, kun taas islaminuskoon kääntyneet kumykit pelasivat jo rooli pakanallisten asukkaiden keskuudessa varhaiskeskiajan kulttuurikauppiaiden, muslimilähetyssaarnaajien keskuudessa.

Kumyk oli Koillis-Kaukasuksen virallinen kieli suhteissa Venäjän hallintoon [12] . Dagestanissa käytetään yksinomaan kumykiin liittyen myös kielinimeä "muslimikieli" ( busurman til ) [13] .

Jopa XIX vuosisadan lopussa. Kumykilla oli myös rooli etnisen viestinnän välineenä alueilla, joilla kumykväestö ei käytännössä selvinnyt, esimerkiksi Ingushin ja Ossetian raja-alueilla [14] .

Neuvostoliiton aikana Kumykin rooli vahvistettiin 29. kesäkuuta 1923, kun se julistettiin valtioksi DASSR:ssa, johtuen siitä, että "suurin osa Dagestanin alkuperäiskansojen väestöstä puhuu ja ymmärtää turkkilais-kumykin kieltä ... kokemus turkin kielen opettamisesta Vuoristo-Dagestanin kouluissa antoi loistavia tuloksia ... todettiin ... että "turkki-kumyk" kieli on ainoa kommunikaatiokieli alkuperäisen Dagestanin kansalaisten välillä" [15] ] .

Vuoristomuutto

Vuonna 1935 itsenäisen Kaukasuksen komitea (joka koostuu pääasiassa Vuoristotasavallan johtajista ), kielikomission työn ja Varsovan itämaisen instituutin kongressin tulosten mukaan kumykin kieli valittiin "yhteiseksi kieliksi". heimojen välinen kieli kaikille Pohjois-Kaukasian heimoille." Seuraavat kielet jätettiin harkittavaksi: kumyk, abhasia, adyghe , avar , tšetšeeni , osseetia [ 16 ] .

Venäläisessä ja eurooppalaisessa kirjallisuudessa

Kumykin kieltä opiskelivat sellaiset venäläiset klassikot, jotka vierailivat Kaukasuksella, kuten L. N. Tolstoi [17] , M. Yu. Lermontov [18] . Kumykin kieli jätti jälkensä myös maailmanmerkityksisen venäläisen klassisen kirjallisuuden kontekstiin: Kumykin kielen näytteitä löytyy sellaisista Tolstoin teoksista kuin "The Raid" [19] , "Cosacks" [20] , "Hadji Murad" [21] , Bestuzhev-Marlinsky  - "Mulla-nur" ja "Ammalat-bek", Lermontov - " Aikamme sankari " [22] .

Kirjoittaminen

Vuoteen 1928 asti kumykit käyttivät arabialaista kirjoitusta . Vuodesta 1928 vuoteen 1938 käytettiin latinalaisia ​​aakkosia , ja vuodesta 1938 lähtien on käytetty kyrillisiä aakkosia .

Moderni Kumyk-aakkoset:

A a	a	P s	ei
B b	olla	R p	er
sisään	ve	C kanssa	es
G g	ge	T t	nuo
Гъ гъ	ha	sinä u	klo
jee jee	gye	uu uu	uy
D d	de	f f	ef
Hänen	e	x x	Ha
Hänen	yo	C c	tse
F	sama	HH	Che
K h	ze	W w	sha
Ja ja	ja	sinä u	shcha
th	kysgha ja	b b	katty belgi
K to	ke	s s	s
K k	kaa	b b	yymyshak belgi
L l	sähköposti	uh uh	uh
Mm	Em	yu yu	Yu
N n	fi	olen	minä
Ng ng	eng
voi voi	o
voi voi	vai niin

Kielelliset ominaisuudet

Fonologiset tiedot

Kumykin kielessä on 8 vokaalia :  a , e , s , ja , o , oh , y , y , kontrastia on kolmella tavalla (rivi, nousu, labilisointi ). Joissakin sanoissa (useimmiten lainasanoissa ) esiintyy vokaali ə .

Tavu

Vallitseva tavutyyppi on CVC, on myös tyypin V, VC, CV, VCC, CVCC tavuja.

Morfologia

Morfologinen kielen tyyppi

Konsonanttien yhdistelmää ei voida hyväksyä sanan tai morfeemin alussa . Morfeemien rakennetyypit ovat periaatteessa samat kuin tavujen rakennetyypit (poikkeuksena CVCC-tyyppi, jota esiintyy vain juurimorfeemeissa ) .

Morfologisten kategorioiden koostumus ja luonne

Puheessa on 10 osaa - substantiivi , adjektiivi , numero , pronomini , verbi , adverbi , konjunktio , partikkeli , interjektio ja jälkiasento .

Kieliopillisesti sukupuolella ei ole eroa . Monikko muodostetaan päätteellä -lar ( -ler ).

Tapausjärjestelmässä on 6 tapausta .

Tärkeimmät sananmuodostustavat

Pääasiallinen sananmuodostustapa  on afiksaali ; myös sanamuoto esitetään .

Syntaksi

Dialektologinen luokitus

Kumykin kielen murteista erottuvat Kaitag, Terek (Mozdok ja Bragun), Buynak ja Khasavyurt, joista kaksi jälkimmäistä muodostavat kirjallisen kumykin kielen [23] , Buynak jaetaan joskus varsinaiseen Buynakiin ja Pidmontiin.

Kaytakin murre eroaa eniten muista. Joissakin murteissa on jälkiä pitkästä vuorovaikutuksesta valkoihoisten kielten kanssa: tämä ilmaistaan ​​erityisesti "kaukasialaisten" stop-glottaalikonsonanttien esiintymisessä. Nykyaikainen kirjallinen kumykin kieli muodostettiin Khasavyurtin ja Buynakin murteiden pohjalta. Kumyk-dialektologian tieteenä perustaja on kuuluisa Neuvostoliiton turkologi N. K. Dmitriev . I. A. Kerimov, N. Kh. Olmesov ja muut tutkijat antoivat merkittävän panoksen kumykin dialektologian kehitykseen.

Paino- ja aikakauslehdet

Esimerkkejä Ajam-kirjoista (arabialainen kirjoitus)

• 1848, "Kaukasian murteen tataarin kielioppi, Makarov", Tiflis, Kaukasian varakuningaskunnan painotalo.
• 1883, "Nogai ja Kumyk tekstit", Muhammad-Efendi Osmanov, Pietari.
• 1903, "Profeettojen historia, opas Koraanin lukemiseen, maantiede", Simferopol, Abusupyan Akaev.
• 1910-20-luvut "Dagestanin historia. Vallankumouksen jälkeisistä tapahtumista”, M.-K. Dibirov.

Aikakauslehdet ja sanomalehdet

• Elokuun 20. päivästä 1917 tähän päivään asti Tang Chulpan -lehteä on julkaistu [24] .
• Huhtikuussa 1917 julkaistiin Musavat-sanomalehden ensimmäinen numero. Sanomalehti nimeltä " Yoldash " on nykyään Kumykin pääpaino- ja verkkojulkaisu [25] .

Muistiinpanot

1. ↑ Väestönlaskenta 2010 . Haettu 14. tammikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2021. (määrätön)
2. ↑ 1 2 ScriptSource - Kumyk
3. ↑ Unescon punainen kielten kirja
4. ↑ Arkistoitu kopio . Haettu 22. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 14. joulukuuta 2021. (määrätön)
5. ↑ Nogain ja Kumykin tekstit, 1883, M.-E. Osmanov, Pietari
6. ↑ Kaukasian murteen tataarin kielioppi / Comp. T. Makarov. - Tiflis: tyyppi. Kaukasuksen varakuninkaan toimisto, 1848
7. ↑ Kumykin tietosanakirja. Makhatshkala. 2012, s. 218.
8. ↑ Abibullaeva S. "Code Kumanikus" - TURKKIELIEN KIELTEN MONUMENTTI XIII LOPUN - XIV VUOSUODEN ALKUUN  (Venäjä) . Arkistoitu alkuperäisestä 18. syyskuuta 2017.
9. ↑ Kafkaz Legcheni Tatar Grammaticas, Makarov 1848 (pääsemätön linkki) . valkoihoinen.avaruus. Haettu 11. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 30. huhtikuuta 2017. (Venäjän kieli) 
10. ↑ Kononov A.N. Kumykin kielitieteen historiasta // Neuvostoliiton turkologia. Baku, 1982, nro 1, s. 49
11. ↑ Adept Bourdieu Kaukasuksella: luonnoksia elämäkerrasta maailmanjärjestelmän näkökulmasta - Georgy Derlugyan, lataa kirja ilmaiseksi. Adept Bourdieu Kaukasuksella: Luonnokset elämäkertaan maailmanjärjestelmän näkökulmasta - Georgy Derlugyan, ilmainen lataus . litra.pro. Haettu 21. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 21. lokakuuta 2017. (Venäjän kieli)
12. ↑ Yartseva V. N. ja muut (toim.) Venäjän federaation ja naapurivaltioiden kielet. Osa 2. K-R, s. 183
13. ↑ Yartseva V. N. ja muut (toim.) Venäjän federaation ja naapurivaltioiden kielet. Osa 2. K-R, s. 182
14. ↑ Ibragimova Z. Kh. Tšetšenian historia. Politiikka, talous, kulttuuri. M. - S.377
15. ↑ Kumykin kieli // Suuri Neuvostoliiton Encyclopedia  : [30 nidettä] / ch. toim. A. M. Prokhorov . - 3. painos - M . : Neuvostoliiton tietosanakirja, 1969-1978
16. ↑ Kazbekova Z. G. Dagestan eurooppalaisessa kirjallisuudessa. Makhatshkala. 1987
17. ↑ Leo Tolstoi: Päiväkirja 1847 - 1854. Vihko G. maaliskuu - toukokuu 1851 . tolstoy.lit-info.ru. Haettu 10. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 12. maaliskuuta 2017. (määrätön)
18. ↑ Mugumova, Anna Lvovna. Itämaisen leksisen vaikutuksen ongelmasta venäjän kaunokirjallisuuden kieleen 1800-luvun 20-30-luvuilla: M. Yu. Lermontovin teosten perusteella. // väitöskirja.
19. ↑ s:Foray (Tolstoi)
20. ↑ s:kasakat (Tolstoi)/XL
21. ↑ s: Hadji Murad (Tolstoi)
22. ↑ "Lermontov ja Dagestan", 1964
23. ↑ Kumykin kieli // Suuri Neuvostoliiton Encyclopedia  : [30 nidettä]  / ch. toim. A. M. Prokhorov . - 3. painos - M .  : Neuvostoliiton tietosanakirja, 1969-1978.
24. ↑ Gazavat.ru :: Historia - Taide, kulttuuri, koulutus - DAGESTANIN JAKSOLEHDISTÖN ALKUPERÄ . Haettu 24. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 30. lokakuuta 2020. (määrätön)
25. ↑ Musavat-lehden skannaukset | Kumuk Til

Bibliografia

• N. K. Dmitriev . Kumykin kielen kielioppi. M., 1940.
• venäjä-kumyk sanakirja. Bammatov Z. Z. Makhachkala. 1960.
• venäjä-kumyk sanakirja. toim. Bammatov B. G. Makhachkala. 1997.

Linkit

• Kumyk-language.rf Oppikirjallisuus, sähköinen sanakirja hakukoneella, mielenkiintoisia kirjoja ja foorumi
• Dagestanissa ilmestyvä Yoldash-sanomalehti kumykin kielellä (uusimpien numeroiden arkisto)
• Kumykin kieli sivustolla "Venäjän kansojen kielet"
• venäjä-kumyk-sanakirja (1960) (DjVu, tiff)
• Kumykin pyhät kirjoitukset Arkistoitu 1. helmikuuta 2014 Wayback Machinessa
• Kumykin kieli: Äidinkieli on kultainen aarre

Valtion ja viralliset kielet Venäjän federaation aiheissa
Venäjän valtion kieli	Venäjän kieli
Liiton aiheiden valtionkielet	Abaza Avar agul Adyghe Azerbaidžani Altailainen baškiiri burjat Dargin Ingush kabardi-tsirkassia Kalmyk karachay-balkar Komi Krimin tatari Kumyk Lak Lezgi Nogai Mari niitty Mari Vuori Mari mordvalainen Moksha Erzya Ossetialainen Rutulian Tabasaran tatari tatian Tuvan udmurti ukrainalainen khakassialainen Tsakhur Tšetšeeni tšuvashi jakut
Kielet, joilla on virallinen asema	vepsilainen Dolgansky Kazakstan karjalainen Komi-Permyak Mansi nenetsit Selkup Suomalainen Hanti Tšuktši Evenki Jopa Yukagir Pohjois-Yukagir Etelä-Yukagir
Venäjän kielet Wikipedia Venäjän kansojen kielillä Venäjän kansojen kirjallisuus Venäjän kansojen lauluja Sanakirjoja venäjän kielellä Media Venäjän kielillä

turkkilaiset kielet
proto- turkki † ( protokieli )
Bulgarin kielet (" R-turkki ") Bulgarian ryhmä avar (turkki) † [1] bulgaria † Xiongnu † [1] hunnilainen † [1] Khazar † tšuvashi kellotaulu: ratsastus ruohonjuuritason Malokarachin murre
Oikeat turkkilaiset kielet Vanha turkkilainen ryhmä Vanha Kirgisia (Jenisei-Kyrgyz) † Orkhon-Jenisei (vanha turkkilainen) † Uiguurien riimu (Orkhon-Uyghur) † Gorno-Altai ryhmä [1] Kirgisia-Kypchak [2] Kirgisia Pohjois-Kirgisia Fergana-Kypchak (†) Etelä-Kirgissia Altailainen kellotaulu: oikea Altai (Oirot, Altai-Kizhi) Telengit Teleut Tubalar [3] Pohjois-Altai [1] Kondomin Shorin murre [3] Chulymin (†) ala-chulym murre [3] Pohjois-Altai kellotaulu: Kumandin , Chelkan Tomskin murre siperialais-tatarikielellä [1] Karluk-ryhmä [1] Vanha Karluk † karluk-uiguuri [1] vanha uiguuri † Karakhanid (karakhanid-uiguurit) † Khalaj ( argu ) [1] Karluk-Khorezmian [1] khwarezmian-turkki † Chagatai † Turki † ( vanha tataari ) [1] Ainu (Einu) [3] tai-turkki (ili) [1] lobnor † [1] uzbekki ( karluk-chigilialainen ) Uiguuri (uusi uiguuri) kellotaulu: Khotania Haughtonin † [1] Etelä-Kirgisian - Karlukin murteet [3] Kypchak ryhmä Vanha Kipchak † Kypchak-Nogai Alabuga-tatari [3] Kazakstan Karagash [3] Karakalpak Nogai Krimin tatari kellotaulu: steppe Uzbekistanin kypchak-murteet [3] Ferghana-Kypchak - Nogai-Kypchak murteet [3] Etelä-Kirgisian - Nogai-Kypchak murteet [3] jurttatatari [3] Volga-Kypchak baškiiri kellotaulu: Itä (Kuwakan) luoteis (länsi) eteläinen (Yurmatinsky) vanha tataari † [3] tatari kellotaulu: Kazan Mishar Siperian tatari Tobol- Irtyshin ja Baraban murteet Polovtsian-Kypchak vanha kuuni † karaite kellotaulu: Galich Krimin [1] Trakai Krimin tatari Krymchak [3] Krimin tataarin keskimurre Urum (Azov) - Kypchak-murteet [3] valkoihoinen [1] Armenian-Kypchak † , Karatšai-Balkarian , Kumyk Mameluk-Kypchak † [1] Oguz-ryhmä Vanha Oghuz † Pecheneg † [1] Salar Uzbek-Oghuz Ikan-Karabulak [1] Turtkul-saribia [3] Khorezm [3] Länsi-Oghuz Azerbaidžani murteita Karapapakh Balkan-gagauz gagauusi qashqai [3] ottomaanit † Salchuk [3] Syyria-turkmen [3] Sonqor-turkkilainen turkkilainen kellotaulu: Karamanlid kyproslainen Tsalka Urum (Azov) - Oguzin murteet Krimin tatari kellotaulu: etelärannikko Itäinen Oghuz Turkmenistan kellotaulu: Trukhmensky Khorasan-turkki kellotaulu: bojnurdi Etelä-Oghuz aynallu [3] Afshar [3] Sayan (Tobas) ryhmä steppi kök-monchak Tuvan Tsengel taiga Itä-Tuvan [3] Soyot-Tsaatan kellotaulu: Soyot, Uryankhai, Tsatan Tofalar Khakassin (Kirgisian) ryhmä Saryg-yugur (khara-joguri) oikea khakass Fuyu-Kirgissia Khakass-Altai: Shorin mras-murre [3] Chulymin keskimyrskymurre [3] khakassialainen kellotaulu: Kachinsky Kyzyl saagai Shor Jakut ryhmä kuorsausta ympärillä Dolganski [3] Jakut kirjallisuus
Turkin kieliin liittyviä aiheita Kirjoittaminen antiikin turkkilainen kirjoitus Bulgarian riimut uusi turkkilainen aakkoset (yanalif) yleinen turkkilainen aakkoset Vanha uiguurien käsikirjoitus Muut luokitusyksiköt itäturkki (itä hun) läntinen turkki (länsihunni) Karluk-Kypchak Makro-Oguz Oguz-Kypchak siperialainen uiguuri Khakass-Kypchak keskeinen Fonetiikka ja kielioppi lambdaismi rotasismi Proto-turkkilainen -d- ja sen refleksit Proto-turkkilainen alkukirjain j- ja sen refleksit numerot
↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Kielen tai kieliryhmän luokittelu on kiistanalainen, kieli tai kieliryhmä on hypoteettinen (katso Turkin kielten luokittelu ). ↑ Mahdollisesti Kipchak. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Termin "kieli" käyttö on kiistanalaista, ongelma on "kieli tai murre" . † kuollut, jaettu tai vaihtanut kieliä ; (†) mahdollisesti sukupuuttoon kuolleet kielet ; ‡ sekakieliä

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Iso venäläinen
Bibliografisissa luetteloissa	LNB : 000274506 NDL : 00566995