Sumerilainen

sumerilainen
oma nimi 💅💂 eme-gi 7 (r)
Maat Sumer
Alueet Etelä Mesopotamia
Kaiuttimien kokonaismäärä
  • 0 henkilöä
Tila Sukupuuttoon kuollut
Sukupuuttoon kuollut 2. vuosituhannen alkuun eKr puhuttu kieli pysyi klassisena kielenä jKr alkuun asti. e.
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet
eristetty
Kirjoittaminen nuolenpääkirjoitus
Kielikoodit
GOST 7.75-97 melu 817
ISO 639-1 —
ISO 639-2 sux
ISO 639-3 sux
IETF sux
Glottolog summa 1241

Sumerilainen kieli (itsenimi - 💅🏼 eme-gi 7 ( r ) "äidinkieli") on muinaisten sumerien kieli , jota puhuttiin Etelä - Mesopotamiassa 4.-3. vuosituhannella eKr. e. Noin 2000 eaa. e. Sumeri syrjäytti akkadin puhutusta kielestä, mutta sitä käytettiin uskonnon, hallinnon ja oppimisen kielenä aikakautemme alkuun asti [1] . Se kirjoitettiin nuolenkirjoituksella , jonka sumerit itse keksivät. Sitä edustaa ennen kaikkea uskonnollinen, taloudellinen ja oikeudellinen kirjallisuus. Se löydettiin ja selvitettiin 1800-luvulla . Kielen geneettisiä yhteyksiä ei ole vahvistettu [2].

Foneetiikan rekonstruktiota vaikeuttavat nuolenkielisen grafiikan erityispiirteet. Se on agglutinoiva ja ergatiivinen kieli. Verbissä on monia mielialan ja tilasuuntautuneisuuden etuliitteitä , mutta ei aikaluokkaa . Tavallinen sanajärjestys on SOV ( subjekti  - objekti  - predikaatti ) [2] .

Tietoja nimestä

Venäläinen nimi "Sumeri" tulee Akkadista.  šumeru " Sumer ", lišan Šumeri(m) "Sumeri".

Kielen itsenimi on eme-gi 7 ( r) , joka yhden version mukaan tarkoittaa "jaloa kieltä" ja toisen mukaan "äidinkieltä". Saksalais-ranskalainen tutkija Julius Oppert [3] otti termin "sumerilainen" käyttöön tieteessä vuonna 1869 . On huomattava, että toisin kuin venäjässä, monissa muissa eurooppalaisissa kielissä tämä nimi ei ala kirjaimella š- , vaan s- :llä ( saksa  sumerische , ranska  sumérien , englantilainen  sumeri ), mikä johtuu suuntauksesta korvata š sanalla š. s mesopotamialaisissa nimissä ja erisnimissä Vanhassa testamentissa [4] .

Luokittelukysymyksiä

Vaikka sumerilaista kieltä on yritetty yhdistää moniin kieliperheisiin ( munda , urali , altai , kartveli , polynesia , kiinalais-tiibet , tšukotka-kamtšatka ja baskin kieli, joka on eristäytynyt kieli ), sukupolvien yhteyksistä on kysymys. tämän kielen puhuminen minkä tahansa kieliperheen kanssa pysyy avoimena. Tilannetta mutkistaa se, että sumerien esi-isien kotia ei tiedetä varmasti, ja tämän vuoksi ei ole selvää, mistä heidän kielensä sukulaisia ​​alunperin pitäisi etsiä [5] [6] [7] .

Linguogeography

Murteet

Monumentit heijastelevat kahta sumerilaisen kielen murretta : eme-gi 7 (r) (muut lukemat: eme-gir 15 , eme-ku ), joilla suurin osa teksteistä on kirjoitettu, ja murre (tai sosiolekti ) eme-sal "vääristynyt kieli", joka tunnetaan pääasiassa myöhemmistä monumenteista. Emesaleja teksteissä ovat jumalattareiden, kuolevaisten naisten puheet ja laulugaala . Emesal eroaa melko voimakkaasti emegiristä foneettisesti ja merkityksettömästi morfologisesti ja leksikaalisesti . On oletettu, että Emesal oli "naisten kieli" [8] [9] [10] .

Sosiolingvistinen tieto

On olemassa viittauksia ammattislangiin : merimiesten kieli ( eme-ma-lah 4 -a ), paimenten kieli ( eme-utula ), mutta niiden olemassaoloa vahvistavia kirjallisia monumentteja ei ole löydetty [11] .

Kirjoittaminen

Sumerinkielinen kirjoittaminen syntyi 4. vuosituhannella eKr. e. ensin taloudellisen kirjanpidon tietueiden muodossa (vuosituhannen puolivälissä), ja vuosituhannen loppuun mennessä tauluissa ei ollut vain taloustekstejä [12] .

Sumerit käyttivät nuolenkirjoitusta , joka kehittyi kuvasta [13] . Nuolenpääkyltit jaetaan useisiin luokkiin [14] :

Sumerilaisten tekstien translitterointiin latinalaisiksi aakkosiksi on olemassa seuraavat säännöt [15] [16] :

Kielen historia

Sumerien kielen puhujat tulivat Mesopotamian alueelle luultavasti Etelä -Intiasta . Siirron ajoitus on edelleen keskustelunaihe [17] .

Sumerien kielen historiassa on kuusi pääjaksoa kirjoituksen luonteen, kielen ja kirjallisten monumenttien oikeinkirjoituksen mukaan [18] [19] [20] [21] :

  1. Arkaainen (3000-2750 eKr.) - kuvakirjoituksen vaihe , jolloin kieliopillisia morfeemeja ei vielä ilmaista graafisesti. Tekstit arkeologisesta kerroksesta Uruk IVa. Kirjoitetun merkkien järjestys ei aina vastaa lukujärjestystä. Talous-, laki-, koulutekstejä.
  2. Vanha sumeri (2750-2315 eKr.) - nuolenkirjoituksen ensimmäinen vaihe , jolloin monet tärkeimmistä kieliopillisista morfeemeista välitetään jo kirjallisesti. Sitä edustavat eri aiheiden tekstit, sekä historialliset ( Lagash , Uruk jne.) että uskonnolliset ja kirjalliset (Abu-Salabih, Fara ja Ebla). Tämän ajanjakson kieltä pidetään "klassisena sumerina".
  3. Siirtymävaihe (2315-2000 eKr.). Esiin tulee suuri määrä akkadilaisia ​​ja kaksikielisiä kirjoituksia.
  4. Uusi sumeri (2136-2000 eKr.), jolloin lähes kaikki kieliopilliset morfeemit ilmaistaan ​​graafisesti. Edustettu Lagashin 2. dynastian (2136-2104 eKr.) hallitsijan Gudean uskonnollis-kirjallisissa ja kaupallisissa tekstissä . Urin III-dynastian (2100-1996 eKr.) ajalta on peräisin lukuisia kaupallisia ja juridisia tekstejä , mukaan lukien Shulgin lait , kuninkaiden ja virkamiesten kirjeenvaihto. Suuri määrä tekstejä on ilmestynyt, mutta on täysi syy uskoa, että heidän kirjureilleen sumeri ei ollut enää heidän äidinkielensä, vaan koulussa opittu kieli.
  5. Myöhäissumeri eli vanha Babylonian sumeri (2017-1749 eKr.), jolloin kaikki kieliopilliset morfeemit ilmaistaan ​​graafisesti. Edustettuina pääasiassa Nippurin koulukunnan uskonnollis-kirjalliset ja maagiset tekstit, sumero-akkadi-sanakirjat, leksikaaliset, kieliopilliset ja terminologiset hakuteokset, Lipit-Ishtarin lait , kuningas Isin . Kaksikieliset kuninkaalliset kirjoitukset ovat peräisin Babylonin ensimmäiseltä dynastialta (1894-1749 eKr.). Sanastossa ja kieliopissa akkadin kielen vaikutus tuntuu.
  6. Postsumerilainen (1749 eKr. - 1. vuosisadalla eKr.). Edustettuina uskonnollis-kirjallisissa, liturgisissa ja maagisissa teksteissä (kopiot myöhäissumerilaiskaudesta), mukaan lukien eme-sal murretta , sumerilaisia ​​lauseita ja glosseja akkadilaisissa teksteissä.

Kielelliset ominaisuudet

Sumeri on agglutinoiva kieli . Syntaktisella tasolla kieli luokitellaan ergatiiviseksi [22] .

Fonetiikka ja fonologia

Vokaalit

Koska sumerilaisten sanojen ääntäminen tunnetaan vain akkadinkielisessä lähetyksessä, sumerien vokaalien määrä ja laatu on kiistanalainen. Nuolenkirjoitus erottaa neljä vokaalia [23] :

Eturivi Ei-eturivi
Huippunousu i u
Ei ylempi nosto e a

Spekulaatioita on olemassa foneemin /o/ esiintymisestä sumerissa, pituusasteen kontrastista tai jopa kahdeksan foneemin (/a/, /u/, /e/, /o/, /ü/, /ä) olemassaolosta. /, /ə/ tai /ɨ /) [24] [25] .

Konsonantit

Sumerien kielen konsonantit B. Jagersman mukaan (ääntäminen hakasulkeissa) [26] :

Koulutuksen
kautta		 Koulutuspaikan mukaan
labiaalinen labiodentaalinen hammaslääkärin Palatal Velar kurkku-
Meluisa okklusiivinen b[p]p[pʰ] d[t]t[tʰ] g [k] k [kʰ] -[ʔ]
afrikkalaiset z [t͡s] r̂ [t͡sʰ]
frikatiivit s[s] š [ʃ] ḫ [x] -[h]
Sonorantti nenän- m[m] n[n] ĝ [ŋ]
Sivu l[l]
Vapina r[r]
Liukut -[j]

Vaikka soinnillisia ( b , d , g ) ja äänettömiä ( p , t , k ) käytetään perinteisesti translitteraatiossa, lopeta, ilmeisesti sumerien kielessä ei ollut vastakohtaa soinnillisuudelle - kuuroudelle. Tämän vahvistaa se, että sumerilaisia ​​merkkejä ei käytetä tavuille, joissa on "kuuroja" konsonantteja vanhoissa akkadilaisissa teksteissä ja sumerilaiset lainaukset akkadiksi: bala > palûm "sääntötermi", engar > ikkarum "viljelijä". I. Gelbin mukaan sumerilaisia ​​räjähteitä vastusti aspiraation olemassaolo tai puuttuminen [27] [28] [29] .

Oletuksena on, että sumerilainen r ei ollut hammas-, vaan uvulaarinen [30] .

Prosodia

Suuri määrä näennäisiä homonyymejä sumerissa on pakottanut tutkijat esittämään hypoteesin sävyjen olemassaolosta tässä kielessä . Tätä oletusta ei kuitenkaan tue mikään todiste, eikä se saa tukea nykyaikaisesta tieteestä [31] [32] .

Morfonologia

Morfeemien risteyksessä tapahtui vokaalin supistuminen: sanamuodon lopussa olevia vokaalia e ja i verrattiin edellisen morfeemin vokaaliin (joka yleensä näkyi kirjallisesti vasta uussumerilaiskaudella), ja sitten kaksi vokaalia supistui yhdeksi pitkäksi. Vokaali a voi muistuttaa edellisen morfeemin vokaalia, syrjäyttää sen tai pysyä muuttumattomana morfologisista olosuhteista riippuen [33] .

Muinaisissa eteläsumerilaisissa teksteissä oli ilmiö nimeltä "vanha sumerilainen vokaaliharmonia": i -etuliiteen vokaali muuttuu e :ksi, jos seuraava tavu sisältää a:n tai e :n [34] .

Morfologia

Sumerin kielessä erotetaan seuraavat puheosat: substantiivi, pronomini, numero, verbi, adverbi, partikkeli, konjunktio, interjektio [35] .

Substantiivi

Substantiivit jaettiin kahteen luokkaan : eläviin ja elottomiin. Lisäksi substantiiveilla oli luokat numero , tapaus ja omistuskyky [35] [36] .

Luokalla oli merkitystä seuraavissa tapauksissa [35] :

  • valittaessa possessiivista päätettä;
  • valittaessa henkilökohtaista indikaattoria verbimuodossa;
  • valittaessa tapausilmaisinta.

Sumerin kielessä oli kymmenen tapausta: absoluuttinen (absolutiivinen), ergatiivi (ergatiiv), paikallinen suunta (direktiivit), datiivi , paikallinen (lokatiivinen), yhdys (komitatiivi), alkuperäinen (ablatiivi), suuntaava (terminatiivi), genitiivinen , vertaileva ( vastaa) [37] [38] [39] .

Substantiivien käännökset sanojen lugal "kuningas" ja kur "vuori" esimerkissä [40] :

tapaus animoitu luokka Eloton luokka
Ehdoton lugal kur
Ergatiivinen lugalle_ _
direktiivit lugalle_ _ kur- re
Datiivi lugal ra
olosija lugal la kurra_ _
Komitatiivinen lugal da Kurda_ _
Ablatiivi kurta_ _
terminatiivista lugal se kur se
Genetiivi lugal la ( k ) kurla ( k ) _
Vastaava lugal gin 7 kur gin 7

Sanan varsi yksikössä osui juureen. Monikoita oli useita erilaisia ​​[41] [42] :

kollektiivinen varmaa mukaan lukien inklusiivinen-määräinen jakavia lajike
animoitu luokka lú "ihmiset" lú- ( e- ) ne "tietyt ihmiset" lú-lú "kaikki ihmiset yhteensä" lú-lú- ( e- ) ne "kaikki tietyt ihmiset yhdessä" lú-dili-dili , lú-didli "ihmiset yksitellen"
Eloton luokka udu "lammas" udu-udu "kaikki pässit yhdessä" udu-dili-dili , udu-didli "lammas yksitellen" udu-há "erilaisia ​​pässiä"

Jollekin kuuluminen ilmaistiin seuraavilla omistussufikseilla [43] [44] [45] :

Yksikkö h. Mn. h.
1. henkilö - ĝu 10 -minä
2. henkilö -zu -zu-ne-ne
3. persoonan animaatio - ( a ) -ni -a-ne-ne
3. persoona eloton -bi -a-ne-ne
Numerot

Sumerit käyttivät seksagesimaalilukujärjestelmää , joka jätti jäljen nykyaikaiseen tunnin jakoon kuuteenkymmeneen minuuttiin. Koska numerot kirjoitettiin yleensä numeroilla, niiden lukeman palauttaminen on melko vaikeaa, mikä tuli mahdolliseksi eblalaisen taulun ja joidenkin myöhäissumerilaisten tekstien ansiosta [46] [47] .

Kardinaaliluvut [47] [48] [49] :

Lukeminen Etymologia
yksi diš , dili , deli , aš
2 min
3 es 5
neljä lim , limmu
5 minä , ia , ia
6 KUTEN "viisi [+] yksi"
7 Imin , umun 5 "viisi [+] kaksi"
kahdeksan ussu "viisi [+] kolme"
9 Ilim , Ilimmu "viisi [+] neljä"
kymmenen u
kaksikymmentä nis
kolmekymmentä ùšu "kaksikymmentä [+] kymmenen"
40 nimin "kaksikymmentä [×] kaksi"
viisikymmentä ninnu "kaksikymmentä [×] kaksi [+] kymmenen"
60 on ( d )
3600 Sar

Järjestysluvut muodostettiin kvantitatiivisista käyttämällä genitiiviindikaattoria -ak ja verbiä copula -am ( min-ak-am > min-kam "sekunti") tai indikaattoria -ak , verbiä copula ja jälleen genitiiviindikaattoria ( min- ak-am-ak-a > min-kam-mak-a ) [47] [50] .

Pronomini

Pronominit on jaettu seuraaviin luokkiin [47] :

Henkilökohtaiset pronominit [40] [51] :

Yksikkö h. Mn. h.
1. henkilö ĝá-e , ĝe 26 , ĝe 24 - e me-en-de-en
2. henkilö za-e , za, ze me-en-ze-en
3. persoonan animaatio e-ne , a-ne e-ne-ne , a-ne-ne

Possessiivipronominit muodostettiin persoonapronomineista verbikopulaan yhdistetyn genitiivin tapausilmaisimen avulla: ĝá(-a)-kam "tämä on minun", za(-a)-kam "tämä on sinun" [52] [ 53] .

On olemassa kaksi tunnettua demonstratiivpronominia (molemmat elottomia): ur 5 ja ne-e(n) [54] [55] .

Siellä oli kaksi kyselypronominia: a-ba "kuka" (elävä luokka) ja a-na "mitä" (eloton luokka) [55] [56] .

Verbi

Verbillä oli kategoriat henkilö , numero , luokka , aspekti , mieliala ja suunta [47] .

Sumerin verbillä oli kaksi tyyppiä - täydellinen ja epätäydellinen (sumerologiassa akkadilaisissa oppikirjoissa käytetyt nimitykset juurtuivat - ḫamṭu "nopea" ja marû "hidas"). Merkitsemätön oli täydellinen ilme. Täydellisen aspektin perusta muodostettiin käyttämällä yhtä kolmesta menetelmästä: jälkiliite -e- , reduplikaatio , suppletivismi [57] .

Tunnelmia on 12 [58] [59] :

  • ohjeellinen (ei indikaattoria)
  • vahvistukset (etuliite he- );
  • myöntävä/alleviivaus (etuliite na- );
  • kaltevuus, jolla on täsmälleen tuntematon merkitys (etuliite ša- );
  • toiveet, pyynnöt (etuliite he- );
  • motiivit, oletukset, toiveet (etuliite u- );
  • negatiivinen (etuliite nu- );
  • estävä ( kiellettävä mieliala, indikaattori - etuliite na- );
  • kategorinen kielteinen lausunto tai kielto (etuliite bara- );
  • turhauttava (hypoteettisen halun mieliala, indikaattori - etuliite nuš- ). Esiintyy vain myöhään sumerilaiskaudella;
  • kaltevuus, jolla on täsmälleen tuntematon merkitys (etuliite iri- );
  • pakottava (juuri puhtaimmassa muodossaan).

Seuraavat verbaaliset etuliitteet ilmaisivat suuntautumista avaruudessa [60] :

  • i-  - neutraali asenne toimintaan ja epäsuoraan kohteeseen;
  • mu-  on kaiuttimen toiminnan suunta;
  • ba-  - toiminnan suunta elottomaan luokkaan kuuluvaan epäsuoraan kohteeseen + kaiuttimen toiminnan suunta;
  • bi-  - toiminnan suunta elottoman luokan epäsuoraan kohteeseen + kaiuttimen toiminnan suunta;
  • ima-  - toiminnan suunta elottoman luokan epäsuoraan esineeseen + toiminnan suunta puhujaan;
  • imi-  - toiminnan suunta elottoman luokan epäsuoraan kohteeseen + toiminnan suunta puhujaan;
  • al-  - arvoa ei tunneta.

Verbimuodossa olevat etuliitteet ja jälkiliitteet voidaan asettaa vain tiukkaan järjestykseen [61] :

asema Morfeemi
yksi mielialan etuliitteet
2 suuntaetuliitteet
3 datiivietuliite
neljä yhteinen tapausetuliite
5 ohje tai alkuperäinen kirjainetuliite
6 locative tai locative-directive etuliite
7 agentti tai potilaan etuliite
kahdeksan juuri
9 epätäydellinen jälkiliite
kymmenen pääte -ed-
yksitoista aihe, agentti tai potilasliite

Perfektiivisen verbin "tarrata" [62] konjugaatio :

Yksikkö h. Mn. h.
1. henkilö pa-dab 5 ba-dab 5 -be-en-de-en
2. henkilö ba-dab 5 (ba-e-dab 5 ) ba-dab 5 -ze-en-de-en
3. persoonan animaatio ba-an-dab 5 ba-dab 5 -be-es
3. persoona eloton ba-ab-dab 5 ba-dab 5 -be-es

Epätäydellinen verbikonjugaatio "tarrata" [63] :

Yksikkö h. Mn. h.
1. henkilö ba-ab-dab 5 -be-en ba-ab-dab 5 -be-en-de-en
2. henkilö ba-ab-dab 5 -be-en ba-ab-dab 5 -be-en-ze-en
3. persoonan animaatio ba-ab-dab 5 -be ba-ab-dab 5 -be-ne
3. persoona eloton ba-ab-dab 5 ba-ab-dab 5 -be-ne
Adverbi

Adverbit muodostettiin kanssa -bi , -eš(e) tai molempien yhdistelmä [64] [65] .

Unioni

Sumerilla ei ollut omia sävellyskonjunktioita, mutta konjunktio ù "ja" lainattiin melko varhain akkadin kielestä [65] [66] .

Siellä oli useita alisteisia konjunktioita [67] [68] [69] :

  • tukumbi "jos" - tämän liiton jälkeen verbejä ḫamṭu käytettiin yleensä ;
  • ud-da "jos, milloin" - ud "päivä" locative;
  • en-na "ennen";
  • iginzu "ikään kuin".
Partikkeli

Sumerilaisen kielen partikkelit [65] [70] :

  • eše  on modaalinen partikkeli;
  • ĝišen / ĝešen  - modaalinen hiukkanen;
  • nanna "ilman";
  • -ri  on partikkeli, joka esiintyy nimellisverbimuodoissa.
Välihuomautus

Seuraavat sumerilaiset välihuomautukset tunnetaan [40] [71] [72] :

  • " valitettavasti"
  • a-la-la  - työhuuto;
  • a-lu-lu "valitettavasti";
  • a-li-li  - arvoa ei tunneta;
  • a-ù-a - surun ilmaus;
  • ga-na "tule";
  • hé-àm "kyllä, kyllä";
  • me-le-ea / me-li-ea "valitettavasti";
  • mí  - hellyyden ilmaus;
  • u 6 "ah";
  • ua "valitettavasti".

Syntaksi

Sumerin tavallinen sanajärjestys on SOV (Subject-Object-Verb) [73] [74] . Määritelmät sijoitettiin yleensä määritettävän sanan jälkeen ja kardinaaliluvut laskettavan kohteen jälkeen [75] .

Sanasto

Tunnetun sumerilaisen sanaston tarkkaa määrää on vaikea nimetä. Pennsylvania Dictionary of the Sumerian Language sisältää noin viisi ja puoli tuhatta sanaa [76] .

Akkadin kielestä tunnetaan lukuisia lainauksia (niiden määrä lisääntyi myöhempinä aikoina). On olemassa hypoteesi lainauksista substraattien " banaanikielistä ". Lainausten etsiminen muista kielistä vaikeuttaa sumerilaisen kielen geneettisten suhteiden epävarmuutta [77] .

Opiskeluhistoria

Ensimmäistä kertaa tutkijat alkoivat epäillä sumerien kielen olemassaoloa 1800-luvun puolivälissä akkadin kielen salakirjoituksen yhteydessä: kaikkia tekstejä ja merkkejä ei voitu tulkita. Kaksikielisten sumeri-akkadi-sanakirjojen löytöjen ansiosta sumerien tulkinta tuli mahdolliseksi. Aluksi tätä kieltä alettiin kutsua akkadiksi (akkadia kutsuttiin tuolloin assyri-babyloniaksi), mutta kun kävi ilmi, että lišan Akkadî  oli assyrialaisten ja babylonialaisten kielen oma nimi, nimet muutettiin nykyaikaisiksi. yksi [78] .

1800-luvun puolivälissä Hinks , Rawlinson ja Oppert , toisistaan ​​riippumatta, vakuuttuivat nuolenkirjoituksen ei-semiläisestä alkuperästä. Oppert oli ensimmäinen, joka kutsui keksijään sumereiksi. Samaan aikaan useat tiedemiehet ( Halevi ym.) osoittivat nuolenkirjoituksen seemiläisen alkuperän ja näkivät sitten sumerilaisissa teksteissä ei erityiskielen, vaan saman babylonialaisen, mutta kirjoitettuna allografisesti tai kryptografisesti, pappistarkoituksessa [79] ] .

Ensimmäisen sumerilaisen kieliopin (kirjoittaja kutsui sitä myös akkadiksi) kirjoitti vuonna 1873 F. Lenormand . Ensimmäisen todella tieteellisen kieliopin loi vuonna 1923 A. Pöbel [80] .

Siitä hetkestä lähtien A. Falkensteinin (1949-1950), M.-L. Thomsen (1984), P. Attinger (1993), D. Edzard (2003), W. Römer (1999). I. M. Dyakonov kirjoitti venäjäksi esseen sumerien kielioppista , ja vuonna 1996 julkaistiin I. T. Kanevan kielioppi [81] .

Toistaiseksi ei ole olemassa täydellistä sumerien kielen sanakirjaa [82] .

Esimerkkiteksti

Tiilikirjoitus Innan temppelistä [83] :

Translitterointi Käännös

d Inanna
nin -a-ni
Ur - d Nammu
nitaḫ-kalg-ga
lugal-Urim 5 ki - ma
lugal-Ki-en-gi-Ki-ur-ke 4
e -a-ni
mu-na-du

Inanna
hänen rakastajatar
Ur-Nammu ,
voimakas mies,
Urin kuningas _
Sumerin ja Akkadin kuningas
hänen temppelinsä
pystytetty

Muistiinpanot

  1. ↑ Kaneva I. T. Sumerin kieli. - Pietari. : Petersburg Oriental Studies, 2006. - S. 6-7. — ISBN 5-85803-302-8 .
  2. ↑ 1 2 Dyakonov I. M. Sumerian kieli // Kielellinen tietosanakirja / Päätoimittaja V. N. Yartseva . - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja , 1990. - 685 s. — ISBN 5-85270-031-2 .
  3. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 20-21. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  4. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - P. 1. - ISBN 90-04-12608-2 .
  5. ↑ Hayes JL Sumerian kieliopin ja tekstien käsikirja. - Malibu: Undena Publications, 1990. - S. 5.
  6. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - P. 2-3. - ISBN 90-04-12608-2 .
  7. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 21. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  8. ↑ Hayes JL Sumerian kieliopin ja tekstien käsikirja. - Malibu: Undena Publications, 1990. - S. 5-6.
  9. ↑ Kaneva I. T. Sumerin kieli. - Pietari. : Petersburg Oriental Studies, 2006. - s. 15. - ISBN 5-85803-302-8 .
  10. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M .: Academia, 2010. - S. 22-23. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  11. ↑ Hayes JL Sumerian kieliopin ja tekstien käsikirja. - Malibu: Undena Publications, 1990. - S. 6.
  12. ↑ Rudik, 2019 .
  13. ↑ Kaneva I. T. Sumerin kieli. - Pietari. : Petersburg Oriental Studies, 2006. - S. 11-12. — ISBN 5-85803-302-8 .
  14. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 8-9. - ISBN 90-04-12608-2 .
  15. ↑ Kaneva I. T. Sumerin kieli. - Pietari. : Petersburg Oriental Studies, 2006. - s. 18. - ISBN 5-85803-302-8 .
  16. ↑ Hayes J. Sumerian fonologia // Aasian ja Afrikan fonologiat. - Winona Lake: Eisenbrauns, 1997. - P. 1005-1006.
  17. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 19-20. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  18. ↑ Dyakonov I.M. Muinaisen Länsi-Aasian kielet. - M .: Nauka, 1967. - S. 44-46.
  19. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - S.  27-32 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  20. ↑ Hayes JL Sumerian kieliopin ja tekstien käsikirja. - Malibu: Undena Publications, 1990. - S. 265-272.
  21. ↑ Kaneva I. T. Sumerin kieli. - Pietari. : Petersburg Oriental Studies, 2006. - S. 13-14. — ISBN 5-85803-302-8 .
  22. ↑ Kaneva I. T. Sumerin kieli. - Pietari. : Petersburg Oriental Studies, 2006. - s. 27. - ISBN 5-85803-302-8 .
  23. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 38. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  24. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 39-40. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  25. ↑ Hayes J. Sumerian fonologia // Aasian ja Afrikan fonologiat. - Winona Lake: Eisenbrauns, 1997. - S. 1012.
  26. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 46. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  27. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - s  . 43 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  28. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 41. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  29. ↑ Hayes J. Sumerian fonologia // Aasian ja Afrikan fonologiat. - Winona Lake: Eisenbrauns, 1997. - P. 1008-1009.
  30. ↑ Hayes J. Sumerian fonologia // Aasian ja Afrikan fonologiat. - Winona Lake: Eisenbrauns, 1997. - P. 1009.
  31. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - s  . 47 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  32. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 48. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  33. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M .: Academia, 2010. - S. 53-56. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  34. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 59. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  35. ↑ 1 2 3 Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 61. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  36. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 29. - ISBN 90-04-12608-2 .
  37. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - s  . 88 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  38. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 63. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  39. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 33. - ISBN 90-04-12608-2 .
  40. ↑ 1 2 3 Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 76. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  41. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - P.  59 -63. — ISBN 87-500-3654-8 .
  42. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 62. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  43. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - s  . 71 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  44. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 29-30. - ISBN 90-04-12608-2 .
  45. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 65. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  46. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 61. - ISBN 90-04-12608-2 .
  47. ↑ 1 2 3 4 5 Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerilainen kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 74. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  48. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - s  . 82 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  49. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 62. - ISBN 90-04-12608-2 .
  50. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - s  . 83 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  51. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - P. 55-56. - ISBN 90-04-12608-2 .
  52. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - s  . 70 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  53. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 65. - ISBN 90-04-12608-2 .
  54. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 57. - ISBN 90-04-12608-2 .
  55. ↑ 1 2 Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerilainen kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 70. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  56. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - P. 57-58. - ISBN 90-04-12608-2 .
  57. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 67. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  58. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 68-69. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  59. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - P. 113-121. - ISBN 90-04-12608-2 .
  60. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M .: Academia, 2010. - S. 70-72. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  61. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 82-83. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  62. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 77. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  63. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 78. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  64. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 69. - ISBN 90-04-12608-2 .
  65. ↑ 1 2 3 Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 75. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  66. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 161-162. - ISBN 90-04-12608-2 .
  67. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - S.  84-85 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  68. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 162-165. - ISBN 90-04-12608-2 .
  69. ↑ Kaneva I. T. Sumerin kieli. - Pietari. : Petersburg Oriental Studies, 2006. - S. 195-196. — ISBN 5-85803-302-8 .
  70. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 157-158. - ISBN 90-04-12608-2 .
  71. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - S.  86 -87. — ISBN 87-500-3654-8 .
  72. ↑ Edzard D.O. Summerian kielioppi. - Leiden-Boston: Brill, 2003. - S. 167-171. - ISBN 90-04-12608-2 .
  73. ↑ Thomsen M.-L. Sumerin kieli . - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - s  . 51 . — ISBN 87-500-3654-8 .
  74. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 84. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  75. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 80-81. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  76. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 88. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  77. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M .: Academia, 2010. - S. 88-91. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  78. ↑ Kaneva I. T. Sumerin kieli. - Pietari. : Petersburg Oriental Studies, 2006. - S. 7-8. — ISBN 5-85803-302-8 .
  79. ↑ The Sumerian Question // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
  80. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 26. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  81. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M .: Academia, 2010. - S. 26-27. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  82. ↑ Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumerin kieli // Maailman kielet. Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. - M. : Academia, 2010. - S. 27. - ISBN 978-5-87444-346-7 .
  83. ↑ Hayes JL Sumerian kieliopin ja tekstien käsikirja. - Malibu: Undena Publications, 1990. - S. 47-50.

Kirjallisuus

  • Kaneva I. T. Sumeri kieli. - Pietari: Petersburg Oriental Studies, 2006. - ISBN 5-85803-302-8
  • Kaneva I. T., Kozlova N. V., Vizirova E. Yu. Sumeri kieli / Maailman kielet : Länsi-Aasian muinaiset jäännöskielet. — M.: Academia, 2010. — ISBN 978-5-87444-346-7
  • Edzard D.O. Summerian kielioppi. — Leiden-Boston: Brill, 2003. — ISBN 90-04-12608-2
  • Hayes JL Sumerian kieliopin ja tekstien käsikirja. Malibu: Undena Publications, 1990.
  • Thomsen M.-L. Sumerin kieli. - Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1984. - ISBN 87-500-3654-8
  • Rudik, Hope. Maailma tasapainossa: muinaiset sumerilaiset loitsut // Kolminaisuusvariantti: päiväkirja. - 2019. - nro 1 (270) (15. tammikuuta). - S. 10-11, 13.

Linkit

 Euraasian kieliperheet
kieliperheitä
Eristetyt kielet
Kadonnut
Maantieteelliset yhdistykset
Hypoteesit