Toyota Prius | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
yhteisiä tietoja | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Valmistaja | Toyota Motor Corporation | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vuosia tuotantoa | 1997-2003 _ _ | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kokoonpano |
Takaoka Plant , Motomachi Plant |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Muut nimitykset | NHW10, NHW11 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suunnittelu ja rakentaminen | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
vartalotyyppi _ | 4-ovinen sedan (5 paikkaa) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Layout | etumoottori, etuveto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pyörän kaava | 4×2 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Moottori | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Massa ja yleisominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pituus | 4275 - 4310 mm [1] [2] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Leveys | 1695 mm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Korkeus | 1490 mm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tyhjennys | 140 mm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Akseliväli | 2550 mm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Takarata | 1475 mm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eturata | 1480 mm | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Paino | 1220-1240 kg | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Dynaamiset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ilmanvastuskerroin | 0,30 [3] [4] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Marketissa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Samanlaisia malleja | Honda Insight | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Muita tietoja | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Säiliön tilavuus | 45-50 l | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Prius toinen sukupolvi | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Ensimmäisen sukupolven Toyota Prius (Toyota Prius) on japanilaisen Toyotan vuosina 1997–2003 valmistama hybridihenkilöauto . Mallin nimessä oleva latinalainen sana prius (プリウス) tulkitaan ensimmäiseksi, alkuperäiseksi [5] . Ympäristöystävällisyydestään ja alkuperäisestä suunnittelustaan se sai monia palkintoja ja palkintoja, mukaan lukien vuoden autoksi tunnustus Japanissa [6] .
14. lokakuuta 1997 valmis tuotantoauto (malli NHW10) esiteltiin yleisölle [7] , ja joulukuussa sen myynti alkoi Japanissa. Aluksi Takaokan tehdas tuotti noin 1 000 ajoneuvoa kuukaudessa, mutta kysyntä oli vahvaa ja tuotanto nostettiin kesään mennessä. Ostajat pitivät auton tilavasta sisustuksesta, sisään- ja poistumisen helppoudesta, melun ja tärinän puutteesta sekä hyvästä näkyvyydestä [8] . Helmikuussa 2000 Priuksen tuotanto Takaokan tehtaalla lopetettiin, ja siellä valmistettiin yhteensä 37 425 ajoneuvoa [9] .
Toukokuussa 2000 päivitetyn mallin (NHW11) kokoonpanoa jatkettiin Motomachin tehtaalla, ja ensimmäisen sukupolven Prius esiteltiin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa [10] . Vastatakseen paremmin näiden markkinoiden vaatimuksiin on polttomoottorin ominaisuuksia, välityssuhteita ja ohjausjärjestelmän algoritmia muutettu [8] . Tuotanto jatkui kesäkuuhun 2003 saakka, jolloin tehtaalla valmistettiin yhteensä 33 411 ajoneuvoa [11] .
Elokuussa 2003 toisen sukupolven mallin tuotanto aloitettiin Tsutsumin tehtaalla [12] .
Alkuperäisen tyypin tilava viisipaikkainen sedan kehitettiin Kalifornian suunnittelustudiossa Toyota Calty Design Researchissa [13] . Auton ilmanvastuskerroin oli luokkaansa nähden erittäin alhainen, vain 0,3 . Mallin runko valmistettiin lujista teräksistä ja siinä on otettu huomioon kaikki viimeisimmät saavutukset passiivisen turvallisuuden alalla . Eteen asennettiin kaksi turvatyynyä , ja kuljettajan ja etumatkustajan turvavyöt varustettiin esikiristimillä ja voimanrajoittimilla. Etuistuimilla oli niskatuet, joissa oli erityinen niskan suojajärjestelmä takatörmäyksen varalta. Laskeutuminen oli kaikkialla korkeampi kuin tavallisessa autossa, mikä tarjosi hyvän näkyvyyden ja helpotti sisään- ja poistumista [14] .
Mallin alkuperäinen ominaisuus oli elektronisen kojetaulun keskitetty sijainti lähellä tuulilasia . Yrityksen asiantuntijoiden mukaan tämä asento antoi kuljettajalle mahdollisuuden keskittyä nopeasti laitteisiin siirtäessään katseensa tieltä. Keskikonsolissa oli monitoiminen 15 senttimetrin kosketusnäyttö. Se näytti kaavion hybridiaseman toiminnasta sekä musiikkijärjestelmän tilasta.
Ohjauspylvään suurella vaihdevivulla ei ollut suoraa yhteyttä vaihteistoon, vaan se antoi vain signaaleja ohjausyksikölle. Vakioasentojen lisäksi, kuten tavanomaisessa automaattivaihteistossa ( PRND ), oli yksi lisätila B (Brake, braking), jota käytetään pitkien laskujen aikana, jotta jarrut eivät ylikuumeneisi ja aktivoi bensiinimoottorin jarrutuksen. .
Tehokas ilmastointilaite oli vakiovarusteena. Sisäänrakennettua näyttöä käyttävä navigointijärjestelmä asennettiin tilauksesta [15] .
Vuonna 2000 auto sai pienen ulkoisen päivityksen. Uudet puskurit ja valolaitteet olivat edessä ja takana, ja takaluukun reunaan alettiin asentaa takasiipi . Ohjaamossa akun muuttuneen asennon ansiosta oli mahdollista tehdä takaistuimen selkänojaan luukku, joka on hyödyllinen pitkien esineiden kuljettamisessa [16] .
Ajossa käytetty nelisylinterinen 1,5-litrainen 58 hv:n bensiinimoottori. työskenteli erityisellä Atkinson-syklillä , joka tarjosi korkean hyötysuhteen, mutta rajoitetulla moottorin kierroslukualueella [17] . Hybridijärjestelmässä tämä on hyväksyttävää, koska tarvittaessa voit aina liittää lisäksi sähkömoottorin vetoa varten. Lisäksi moottorin maksiminopeutta rajoitettiin, mikä mahdollisti useiden sen osien pienentämisen ja keventämisen ja lopulta sisäisten häviöiden pienentämisen [18] [19] .
Taajuusmuuttajassa käytettiin synkronista AC-moottoria, jonka teho oli 30 kW, ja samantyyppistä generaattoria sekä sähkövirtamuunninta. Kaikki tämä sijaitsi auton konepellin alla. Panasonicin valmistama korkeajännitteinen nikkelimetallihydridiakkujen vetoakku , jonka kapasiteetti on 6,5 Ah , koostui 40 lohkosta, joissa kussakin oli 6 pientä akkua, ja siinä oli oma pakotettu ilmajäähdytysjärjestelmä. Aluksi akku sijoitettiin pystysuoraan takaistuinten selkänojan taakse. Invertteri muutti akusta tulevan tasavirran vaihtovirraksi sähkömoottorin syöttämiseksi ja päinvastoin, kun sitä ladattiin generaattorista tai sähkömoottorista. Se alensi myös ajoakun korkean jännitteen 13,8 volttiin saadakseen virtaa kaikille auton virrankuluttajille (valot, tuulilasinpyyhkimet, istuimen palovammat jne.) ja ladatakseen tavanomaista akkua.
Vedon keskiosa oli planeettavaihteisto , joka yhdisti järjestelmän pääkomponentit. Bensiinimoottorin ulostuloakseli vääntövärähtelyn vaimentimen kautta, joka tasoittaa sen työn epäsäännöllisyydet, yhdistettiin vaihteiston kannattimeen. Vaihteiston sisäinen aurinkovaihde oli kytketty generaattoriin. Ulkoinen vaihde - sähkömoottorilla ja päävaihteella , josta pyöriminen välitettiin auton vetopyörille. Elektroninen järjestelmä ohjasi generaattorin nopeutta ja pyörimissuuntaa niin, että vaihteiston välityssuhde vaihtui tasaisesti siirtäen pyörimisen moottorista tai sähkömoottorista tai molemmista pyörille. Tämä hybridivaihteiston portaaton toiminta oli samanlainen kuin variaattori ( CVT ), kuten sitä joskus kutsuttiin [20] . Järjestelmässä ei ollut käynnistintä, sen roolissa oli generaattori, joka käynnisti moottorin oikeaan aikaan.
Auton takapenkin alla oli bensatankki. Sen sisällä oli joustava astia, johon bensiini kaadettiin suoraan. Täytetyssä säiliö paisui ja polttoaineen loppuessa se supistui. Näin varmistettiin minimaalinen bensiinin kosketus ilman kanssa, eikä se melkein haihtunut. Kylmissä lämpötiloissa säiliö kutistuu hieman ja säiliön tilavuus pienenee noin 5 litraa [21] .
Vuonna 2000 suoritetun modernisoinnin jälkeen bensiinimoottorin teho nousi 72 hevosvoimaan ja käyttösähkömoottorin teho 33 kW:iin [2] . Akussa sylinterimäiset elementit korvattiin prismaattisilla neliömäisillä osilla, minkä ansiosta siitä tuli kevyempi, 40 % pienempi ja se oli mahdollista sijoittaa vaakasuoraan takaistuinten selkänojan taakse [22] .
MacPherson - tyyppinen etujousitus , jossa on L-muotoiset alavarret ja vakaaja , tarjosivat auton hyvän ajettavuuden ja sileyden. Kompakti takavääntöpalkki puoliriippumaton jousitus integroidulla tukitankolla jätti riittävästi tilaa tavaratilaan. Pitkittäiset jousitusvarret koostuivat kahdesta osasta: etuosan lyhyet osat kiinnitettiin runkoon, näiden vipujen toinen pää asetettiin poikkipalkkiin hitsattujen päävarsien sisään. Kumi-metalliliitokset asennettiin asennuskohtaan , jolloin päävarret pääsivät liikkumaan hieman ja kääntymään suhteellisen lyhyiksi. Tämä rakenne kompensoi auton taka-akselin pyörimistä käännöksessä ja tarjosi erinomaisen vakauden sen liikkeelle [23] .
Hammastanko- ohjaus oli varustettu sähköisellä ohjaustehostimella, joka toimi aina, bensiinimoottorista riippumatta. Pohjalle kiskoon asennettu vahvistimen sähkömoottori muutti vahvistusastetta ajo-olosuhteiden mukaan. Pysäköintipaikalla hitaasti ohjattaessa ohjauspyörän rasitus oli siis minimaalinen, mutta se lisääntyi ajettaessa suurella nopeudella maantiellä [24] .
Auto oli varustettu alumiinivanteilla ja erikoisrenkailla, joiden vierintävastus oli 15 tuumaa [14] . Japanin ulkopuolelle toimitettaessa auto oli varustettu 14 tuuman vanteilla ja renkailla [25] .
Järjestelmässä käytettiin tavanomaisia jarruja, joissa oli tuuletetut levyt edessä ja rummut takana, ja hydrauliset jarrut olivat epätavallisia. Se käytti sähköpumpun tuottamaa korkeaa nestepainetta sekä vähentämään jarrupolkimiin kohdistuvaa voimaa ( hydraulitehostin ) että jakamaan jarrutusvoimat oikein akseleille ( EBD ) ja estämään pyörien lukkiutumisen ( ABS ).
Jarrupoljinta painamalla kuljettaja liikutti pääjarrusylinterin mäntää, mikä synnytti painetta, joka pakotti lähellä sijaitsevan hydraulisen tehostimen kelan liikkumaan. Kela siirtyi ja korkea paine pumpusta alkoi virrata sylinterin erityiseen onteloon, mikä lisäsi kuljettajan luomaa painetta. Tämä lisääntynyt painetta kohdistettiin etujarruihin. Takajarruihin säätimen kautta syötettiin painetta hydraulipumpusta. Ennen molempien etujarrujen ja molempien takajarrujen saavuttamista paine kulki ohjausventtiilien kautta, mikä saattoi nostaa, laskea tai lukita sen, jotta jarruja voitiin ohjata tarkasti [26] .
Juuri näin kävi regeneratiivisessa jarrutuksessa , jota käytettiin, kun vaihdevipu oli asennossa D (ajo) tai B (jarru). Jarrupolkimen painamisen aiheuttaman paineen havaitsi ohjausjärjestelmän anturi, joka käski ajomoottorin siirtymään generaattoritilaan. Hän alkoi tuottaa sähköä, samalla kun se loi jarrutusmomentin etupyöriin. Tähän lisättiin tarkasti venttiileillä ohjattu tavanomaisten jarrujen luoma momentti siten, että kokonaisjarrutusmomentti vastasi kuljettajan toiveita ja tieolosuhteita [27] .
Jos jokin niiden jarrujärjestelmän elementti rikkoutuu, regeneratiivinen jarrutus ei käynnistynyt, ja kojetaulussa oleva varoitusvalo syttyi. Venttiilijärjestelmä ohjasi paineen toimilaitteessa niin, että auto oli joka tapauksessa mahdollista pysäyttää [28] .
Seisontajarru aktivoitiin polkimella. Painettaessa vaijeri vedettiin ja takarumpujarrut pitivät auton. Kun seisontajarrupoljinta painettiin uudelleen, sen erityinen mekanismi vapautti vaijerin ja avasi takajarrut [29] .
Priuksen saastepäästöt, kuten palamattomat hiilivedyt (HC), hiilimonoksidi (CO) ja typen oksidit (NO x ), olivat vain 10 % Japanin lain sallimista tasoista. Ja sen polttoaineenkulutus 3,6 l/100 km (28 km/l) vähensi merkittävästi hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ) [30] .
Australian ympäristömääräyksiin verrattuna mallin haitallisten savukaasujen päästöt olivat vain 8 % vaatimuksista, palamattomat hiilivedyt (HC) - 5%, hiilimonoksidi (CO) - 8 % ja typen oksidit (NO x ) vain 2 % vaatimuksista. joka määriteltiin kansallisessa standardissa [31] .
Helposti kierrätettävien olefiinipolymeerien (TSOP) käyttö helpotti romuajoneuvojen hävittämistä. Kierrätetystä jätteestä valmistettu äänieristys (RSPP) vähensi myös ympäristön saastumista.
Toyota järjesti kullakin myyntimarkkinoilla akkujen keräyksen ja kierrätyksen, vaikka olikin syytä huomata, että niiden kestävyys oli korkeampi kuin sähköajoneuvoissa, koska ne toimivat vähemmän jäykällä lataus-purkaussyklillä [8] . Lisäksi yritys käynnisti erityisohjelman käytettyjen autojen ostamiseksi, jotka joko kunnostettiin ja myytiin jälkimarkkinoilla tai hävitettiin mahdollisimman vähän ympäristöä vahingoittaen [32] .
Ensimmäinen toimittajien tapaaminen Prius-auton kanssa aiheutti yleensä yllätyksen ja ilon. Joten kuuluisan amerikkalaisen autojulkaisun Motor Trend asiantuntijat päättivät juosta 200 mailin (322 km) aavikon halki sillä. Heti kun auto nousi kunnollisen nopeuden, kojetaulussa syttyi keltainen bugi, joka osoitti akun heikkenemisestä. Hidastuttuaan kilpikonna sammui, mutta heti kun se kiihdytti, se syttyi uudelleen. Tällaisen matkan seurauksena he myöhästyivät määränpäähänsä, mutta saapuivat perille, asiantuntijat ihailevat [33] . Niitä toistavat toimittajat " Behind the wheel " (ZR), jotka ostivat viisi vuotta vanhan Priuksen Japanista testattavaksi. "Tämä ei ole auto, vaan lelu", toimittajat sanoivat, jossa moottori ja sähkömoottori käynnistyvät ja toimivat itsestään, mikä on mielenkiintoista seurata näytön näytöltä [34] .
Ymmärtettyään hieman, sekä he että muut alkoivat arvostella Priusta. Motor Trendin asiantuntijat eivät pitäneet seuraavassa testissään kevyestä ohjauksesta ilman palautetta ja kapeista pyöristä, jotka eivät kestäneet hyvin sivukuormia. Mutta ennen kaikkea he pettyivät meluisaan, huonoon ergonomiseen sisustukseen, joka ei aiheuttanut halua pysyä siinä pitkään [35] . Ratin takana olevat toimittajat havaitsivat voimakkaan muutoksen auton dynaamisessa suorituskyvyssä (kiihtyvyys, maksiminopeus) riippuen akun tasosta. He totesivat myös, että todellinen polttoaineenkulutus 7,4 l / 100 km on paljon suurempi kuin yrityksen ilmoittama, mutta on syytä huomata, että suurin osa heidän autonsa lähes 10 000. ajosta osui talvelle [36] .
Mutta ennen kaikkea toisen amerikkalaisen lehden " Car and Driver " (CD) asiantuntijat eivät pitäneet Priuksesta. He kritisoivat jarruja, jotka ovat liian herkkiä, epämukavia käyttää ja ABS käynnistyy liian aikaisin liukkaalla tiellä . Sama kaasupolkimella, jonka pienetkin liikkeet keskiasennossa aiheuttivat tehopiikkejä, joten vaadittua nopeutta oli vaikea ylläpitää. Ajettuaan Priuksella yli 900 mailia (1 450 km) tyypillisellä työmatkalla, asiantuntijat totesivat, että auton keskimääräinen nopeus oli 35 mailia ja 844 jalkaa (6,6 l/100 km) bensiinigallonaa kohden. Tämä ei ole paljon enemmän kuin muut vastaavat sedanit, jotka olivat halvempia ja joilla oli parempi dynaaminen suorituskyky. Tämän seurauksena Prius-mallin tärkeimmät edut olivat sen eksklusiivisuus ja erinomainen tekninen täyte. Ja tietysti tämän auton omistaja saattoi ajaa ylpeänä toisen luonnonkatastrofin ohi osoittaen kaikille, että se ei ollut hänen vikansa [22] .
Muutamia mittaustuloksia | ||
---|---|---|
ZR [36] | CD [22] | |
Maksiminopeus | 153 km/h | - |
Kiihtyvyysaika 0-100 km/h | 17 s | |
Kiihtyvyysaika 0-60 mph (0-96,5 km/h) | 13 s | |
400 m paikasta | 20,8 s - 111,1 km/h | |
Normaali ¼ mailia (400 m) paikallaan | 19,2 s - 73 mph (117,5 km/h) | |
Pysäytysmatka alkaen 100 km/h | 41,9 m | |
Pysäytysmatka alkaen 70 mph (112,6 km/h) | 183 jalkaa (55,8 m) | |
Huomautus: Toimittajat "Rain takana" (ZR) testasivat mallin ensimmäistä (NHW10) versiota ja asiantuntijat "Car and Driver" (CD) testasivat myöhempää (NHW11) |
Englantilaisen Roger Dowson Engineeringin erityisesti valmistelema Prius osallistui rallimaratoniin kesällä 2002 [37] . Ruotsista lähtöisin ja yli 8 000 kilometriä kolmessa viikossa, mukaan lukien 720 kilometriä erikoiskokeet , toimittaja Nik Bergin (Nik Berg) ja markkinoija Tim Bamptonin (Tim Bampton) miehistö sijoittui Jordaniassa 14. sijalle 17:stä kilpailun päättäneestä . 38] . Se oli maailman ensimmäinen hybridiauton esitys FIA:n virallisissa kilpailuissa , jota ei pysäyttänyt jousituksen rikkoutuminen Tšekin tasavallassa, sateet Romanian vuoristoteillä tai auton laatu. polttoainetta Turkissa eikä Jordanin aavikoiden kuumuudesta [39] .
Toyota Motor Corporation | |
---|---|
Alaosastot | |
Tuotemerkit | |
nykyiset mallit |
|
Vetyautot | Toyota Mirai |
Entiset mallit |
|
konseptiautot |
|
Bensiinimoottorit | |
Dieselmoottorit |
|
Tekniikka | |
Keiretsu |
|
|