Galicialainen

Galicialainen
oma nimi Galego [gaˈlego]
Maat  Espanja Portugali
 
Alueet Galicia , El Bierzo ( Leon ), Zamoran länsipuolella , Trazos Montesin ja Minhon pohjoispuolella
virallinen asema Galicia
Sääntelyorganisaatio Galician kuninkaallinen akatemia
Kaiuttimien kokonaismäärä 3,2 miljoonaa
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

indoeurooppalainen perhe

roomalainen ryhmä Ibero-romantiikan alaryhmä Länsi-ryhmä
Kirjoittaminen latinan kieli
Kielikoodit
GOST 7.75-97 tyttö 147
ISO 639-1 gl
ISO 639-2 glg
ISO 639-3 glg
WALS glc
Etnologi glg
Linguasfääri 51-AAA-ab
IETF gl
Glottolog gali1258
Wikipedia tällä kielellä

Galicia ( Galego ) on romaanisten kielten kieli , joka kuuluu romaanisten kielten ibero-romaaniseen alaryhmään . Galician kieli Espanjan vuoden 1978 perustuslain 3 artiklan 2 kohdan [1] ja Galician autonomian perussäännön 5 artiklan mukaan sekä espanjan kieli on virallinen. Galician kieltä puhuu Iberian niemimaan luoteisosan historiallisen Galician alueen alkuperäisväestö [2] . Karkeiden arvioiden mukaan galician kielen puhujien kokonaismäärä oli 1900-luvun toisella puoliskolla noin 4 miljoonaa ihmistä: Galiciassa 2 miljoonaa 700 tuhatta, uuden maailman maissa miljoona, Espanjassa noin 250 tuhatta. Galician ulkopuolella [2] . Historiallisesti Galician kielen murteet ovat arkaaisempia, lähempänä Gallaecian yleisromaanista kieltä ( lat . Gallaecia, Callaetia, Galecia ) ja ovat suurimmaksi osaksi kansanlatinan alkuperäistä kehitystä sen alueella, kun taas maan murteet ovat portugalin kieli on johdettu niistä, eivätkä ne ole alkuperäisiä, vaan tuotiin nykyisen Portugalin alueelle Reconquistan prosessissa [3] .  

Nykyinen sijainti

Galician kielen käyttö

Galician käyttö (2001)
Kaikki yhteensä On aina Joskus Ei milloinkaan
Kaikki yhteensä 2 587 407 1 470 836 (56,84 %) 783 780 (30,29 %) 332 791 (12,86 %)
5-9 vuotta vanha 101 840 38 329 (37,63 %) 48 651 (47,77 %) 14 860 (14,50 %)
10-14 vuotta vanha 122 747 50 891 (41,46 %) 60 430 (49,23 %) 11 426 (9,30 %)
15-19 vuotta vanha 156 950 69 760 (44,44 %) 66 343 (42,27 %) 20 847 (13,28 %)
20-24 vuotta vanha 207 341 95 008 (45,82 %) 77 044 (37,15 %) 35 289 (17,01 %)
25-29 vuotta vanha 213 402 96 059 (45,01 %) 79 586 (37,29 %) 37 757 (17,69 %)
30-34 vuotta vanha 201 392 94 785 (47,06 %) 72 506 (36,00 %) 34 101 (16,93 %)
35-39 vuotta vanha 193 342 96 992 (50,16 %) 65 641 (33,95 %) 30 709 (15,88 %)
40-44 vuotta vanha 191 180 104 074 (54,43 %) 60 615 (31,70 %) 26 491 (13,85 %)
45-49 vuotta vanha 174 056 100 166 (57,54 %) 51 965 (29,85 %) 21 925 (12,59 %)
50-54 vuotta vanha 168 473 102 227 (60,67 %) 46 607 (27,66 %) 19 639 (11,65 %)
55-59 vuotta vanha 163 029 106 103 (65,08 %) 39 920 (24,48 %) 17 006 (10,43 %)
60-64 vuotta vanha 135 040 94 459 (69,94 %) 27 844 (20,61 %) 12 737 (9,43 %)
Yli 65 vuotta vanha 558 615 421 983 (75,54 %) 86 628 (15,50 %) 50 004 (8,95 %)
Galician kielen taito
päivämäärä ymmärtää He sanovat Lukea Kirjoittaa
1991 96,96 % 91,39 % 49,30 % 34,85 %
vuosi 2001 99,16 % 91,04 % 68,65 % 57,64 %

Murteet

Galician kielessä on kolme murreryhmää , joilla jokaisella on omat ominaisuutensa. Länsimurre on yleinen Rías Bajasin alueella ( gali. Rías Baixas , espanjaksi  Rías Bajas ), Santiago de Compostelaan asti . Keskimurre peittää suurimman osan Galician alueesta , ja itäinen murre on levinnyt Galician äärimmäiseen itäosaan sekä Leonin ja Zamoran raja-alueille . Tärkeimmät erot näiden murteiden välillä ovat gheada ja seseo .

Tämä luokitus ei ole ainoa. B.P. Narumovin mukaan R. Carballo Calero jakaa neljä murretta:

Maantieteellinen levinneisyys

Galiciaa puhuu yli 3 miljoonaa ihmistä Galiciassa ja galicialaisissa yhteisöissä muualla Espanjassa ( Madrid , Barcelona ), Amerikassa (pääasiassa Buenos Airesissa , Caracasissa , Montevideossa , Havannassa ja Mexico Cityssä ) ja Euroopassa . Galician lisäksi galiciaa puhutaan myös El Bierzon ( Leon ) länsiosassa ja Sanabrian kylässä ( Zamora ) Galician hallituksen opetusministeriön ja Kastilian opetusministeriön välisen sopimuksen mukaisesti. León , Galicia , opetetaan näissä paikoissa.

Halaman laakson kolmessa Cáceresin kunnassa ( Valverde del Fresno , Elhas ja San Martin de Trevejo ) puhutaan falaa ( espanjaksi Fala de Xálima ), josta tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, onko se itsenäinen. kieli sekä galicia ja portugali tai muuten vanha portugali leonin ja espanjan superstratumin kanssa .  

Jotkut kielitieteilijät ovat sitä mieltä, että Aeonaviegon eli galicialais-asturian kieli, jota puhutaan Eo-Navia ( espanjaksi Eo-Navia ) comarcaan kuuluvissa Asturian rajakylissä, on myös galiciaa. 

Historia

Galician kielen syntyminen

Galicia kehittyi kansankielestä latinasta . Latinan muuttuminen galiciaksi on ollut hidasta ja siksi on vaikea sanoa tarkasti, milloin latina lakkasi olemasta latinaa ja muuttui galiciaksi. Jotkut galicialaiset tutkijat uskovat, että jo 800-luvulla tapahtui konkreettisia muutoksia virallisen kirkon kielen ( kirkon latina ) ja Galician väestön kielen välillä .

Leningradin filologi B. P. Narumov kirjoitti tästä: "Galaiko-romaanisen puheen erityispiirteiden muodostuminen johtuu yleensä 6-8-luvuista. [ Veiga Arias 1980, 23; 1980, 295, 298; Rogríguez 1976b], vaikka jotkut tutkijat päivämäärät tämän prosessin useita vuosisatoja myöhempään [Piñeiro López 1968, 47]” [5] . R. Carballo Caleron ja A. Oteron mukaan galailais-romaaninen protokieli oli galicialaisten, portugalin, leonin ja kastilian kielten "esi-isä" , joka on galicialaisten kansallisen ylpeyden aihe. Siksi Galiciaa (tarkemmin Gallaeciaa yhdessä Asturian ja Leonin kanssa ) kutsutaan "roomalaisten murteiden lastentarhaksi" ( o viveiro dos romances ) [6] .

Kielellinen erilaistuminen muinaisen Gallaecian alueella alkoi Portugalin läänin erottamisen jälkeen 1000-luvun lopulla - 1100-luvun alussa. Galician ja portugalin murteiden erillinen kehitys johtui poliittisten prosessien erityispiirteistä Reconquistan olosuhteissa, mikä johti kahden itsenäisen kielen muodostumiseen. Reconquistan aalto siirtyi pohjoisesta etelään, joten historiallisesta näkökulmasta katsottuna portugalin kieltä tulisi pitää Galician johdannaisena [5] .

1100-1500-luvut

1100 -luvun lopusta 1200  -luvun alkuun galiciasta, jota nykyään kutsutaan perinteisesti galicia-portugaliksi , tulee Pyreneiden niemimaan kirjallinen kieli , ja vanhimmat säilyneet liikeasiakirjat ovat peräisin 1200-luvun alusta. . Kastilian kuninkaan Fernando III Pyhän hallituskaudella "Cortes kokoontui erikseen Kastiliassa ja Galiciassa; jälkimmäisen kieli oli galicia" [7] .

Galicialaiset kirjailijat nauttivat parhaiden lauluntekijöiden maineesta, trubaduurien huulilta kuului galicialaisia ​​cantigas -lauluja monien Pyreneiden kuningaskuntien hovissa. Myös Galician ulkopuolella - Kastiliassa , Leonissa , Aragonissa ja erityisesti Portugalissa  - trubaduurit ja jonglöörit sävelsivät lauluja galicialais-portugaliksi. João Soares de Paivan ( galiksi Xoán Soares de Pavia ) oletettavasti vuonna 1196 luoma cantiga Ora faz ost'o senhor de Navarra on vanhin tunnettu galicialais-portugalilainen kirjallinen teksti.

XIV vuosisadalla galicialais -portugalilainen kieli jaettiin itsenäisiksi galicialaisiksi ja portugalilaisiksi kieliksi, kun Galicia lopulta määrättiin Kastilian kruunuun [6] .

Dark Ages

Vaikka galicia oli 1500- ja 1700-luvuilla puhutuin kieli Galiciassa, Galiciassa ei ole juurikaan luotu kirjallisia teoksia tänä aikana. Galiciassa tätä aikakautta kutsutaan "pimeäksi keskikaudeksi" ( galic . Os Séculos Escuros ).

Kirjallisuuden herätys: Rosalia, Kurros ja Pondal

Vuotta 1863 juhlitaan niin kutsutun Rexurdimenton ( galic . Rexurdimento ), galicialaisen kielen kielellisen ja kirjallisen elpymisen alkamisena. Rosalia de Castron Cantares gallegos ("Galician laulut") julkaistiin sinä vuonna . Tämän runoilijan kokoelmat sekä Manuel Curros Henriques Aires da miña terra ("Maani ilma" tai "Maani tuulet", 1880) ja Eduardo Pondal Queixumes dos pinos ("Maani melu") männyt", 1886) edustavat 1800-luvun toisella puoliskolla Galician renessanssin kielen ja galicialaisen kirjallisuuden korkeimpia saavutuksia. Edellisen vaiheen - pre-revival ( Prerrexurdimento ) - keskeinen hahmo tunnetaan nimellä Shoan Manuel Pintos .

Francon alainen kielto ja laillistaminen

Galician kielen virallinen käyttö kiellettiin diktaattori Francisco Francon , syntyperältään galicialaisen, valtaan tullessa . Syynä tähän kieltoon oli Francon halu keskittää Espanja ja asettaa esteitä paikalliselle nationalismille erityisesti Galiciassa , Baskimaassa ja Kataloniassa . Alueellisten kielten käytön kieltäminen ja kulttuuristen piirteiden tukahduttaminen näyttivät Francon hallinnolta sopivalta keinolta tähän.

Vasta Francon hallituskauden viimeisinä vuosina ja varsinkin hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1975 alkoi galicialaisen kielen elvyttämisprosessi. Kielen elpymisen myötä alkoi jatkuva kiista eri näkemysten kannattajien välillä galician kielen standardoinnista.

Vuodesta 1975: normikiista

Toisella puolella ovat niin sanotut reintegrationistit , jotka kannattavat galicialaisen pääsyä yhteen kielitilaan portugalin kanssa . Toisaalta autonomistit, joiden tavoitteena on asettaa galicialainen kieli itsenäiseksi romaaniseksi kieleksi espanjan ja portugalin rinnalla . Näiden pääryhmien lisäksi on monia muitakin virtauksia, pääasiassa reintegrationistien sisällä. Yhtenäisyyden puute galician kielen normalisointia koskevissa kysymyksissä on johtanut erilaisiin kiistoihin ortografiasta , morfologiasta ja leksikologiasta sekä erilaisiin arvioihin galician kielen menneisyydestä ja nykyisyydestä.

Kielelliset ominaisuudet

Fonetiikka ja fonologia

Vokaalit

Galician kielessä on 7 vokaalia painoasennossa ( toisin kuin portugali , jonka vokaalijärjestelmä sisältää 12 foneemia , ja espanjassa 5 vokaalifoneemia): /i/, /e/, /ɛ/, /a/, /ɔ/, /o/, /u/. Ero /e/ ja /ɛ/ sekä /ɔ/ ja /o/ välillä on avoimuusaste: /ɛ/ ja /ɔ/ ovat avoimempia kuin /e/ ja /o/. Galician vokaalijärjestelmä on sama kuin kansankielisen latinan vokaalijärjestelmä .

Korostamattomassa asennossa vokaalien määrä vähenee viiteen, kun erot /e/ ja /ɛ/ sekä /ɔ/ ja /o/ välillä häviävät.

Toisin kuin portugali, nasalisointi ei ole galiciaan erottuva piirre, vaikka se esiintyy soinnillisessa velaarisessa nasaalisessa konsonantissa [ŋ] , joka esiintyy sekä sanan keskellä ( ca n seira  "väsymys") että lopussa ( corazó n "sydän", kammio n  "kuorma-auto").

Galician kielessä on 16 diftongia :

8 laskeva (ensimmäinen vokaali on avoimempi kuin toinen), 8 nouseva (toisen vokaalin avoimuus on suurempi kuin ensimmäisen).

Laskevat diftongit:

  • /ai/ ( galia. labor ai s  "työ")
  • /au/ ( Gal. c au sa  "syy")
  • /ei/ ( gali . consell ei ro  "ministeri")
  • /eu/ ( galia. puolustaa eu  "hän puolusti")
  • /iu/ ( gali. viv iu  "elänyt")
  • /oi/ ( gal. esc oi tar  "kuuntele")
  • /ou/ ( galicialainen Ou rense  Ourense )
  • /ui/ ( gali. p ui do  "minä voin")

Nousevat diftongit:

  • /ia/ ( Gal. d ia nte  "ennen, ennen")
  • /ie/ ( Gal. c ie ncia  "tiede")
  • /io/ ( gal. cemiter io  "hautausmaa")
  • /iu/ ( gal. tr iu nfo  "triumph")
  • /ua/ ( gal. ling ua  "kieli")
  • /ue/ ( Gal. frec ue nte  "usein")
  • /ui/ ( gal. ling üi sta  "kielimies")
  • /uo/ ( Gal. resid uo  "jäännös")
Konsonantit

Galician konsonanttijärjestelmä on hyvin samanlainen kuin espanjan (espanjasta puuttuu vain /ʃ/), ja se sisältää 17 foneemia : /b/, /k/, /d/, /θ/, /f/, /r/ , /g/, /l/, /ʎ/, /m/, /n/, /ɲ/, /p/, /s/, /t/, /ʃ/, /tʃ/. Portugalin kielessä esiintyvät soinnilliset foneemit /v/ ja /z/ [8] puuttuvat , eli intervokaalisessa asemassa olevat s eivät tule soinniksi. Kuten espanjassa, portugalin kielestä puuttuu foneemi /tʃ/, joka ilmaistaan ​​graafisesti yhdistelmällä ch : Gal. chamar [tʃamar] - portti. chamar [ʃɐmar]. Joissakin Länsi-Galician murteissa /θ/ on korvattu /s/:llä ( seseo seseo ) [8] ; allofonien [ g ] tai [ ɣ ] tilalla lausutaan ääni [ h ], joka on samanlainen kuin kastilian [ x ], mutta ei identtinen sen kanssa (/g/ > /h/: cat gato [gato] > [ɣato] > [hato] - heada gheada ) [9] . /ʎ/ muuttuu /ɟ/: Carballo Carballo ( yeismo yeísmo ) [10] .

Oikeinkirjoitus

Galician aakkoset perustuvat latinaan . Aakkosissa on 23 kirjainta: a, b, c, d, e, f, g, h, i, l, m, n, ñ, o, p, q, r, s, t, u, v, x, z. Lainasanoissa käytetään myös ü ( lingüista [ lingwista ] linguista [lingista] ) ja k, j, w, y. Galician kielellä on useita digrafeja : ch , rr , gu , ll, nh , gh (käytetään kääntämään g [g] :n murrettainen ääntäminen muotoon [h] ).

kirjain, kirjainyhdistelmä Galicialainen Käännös IPA Merkintä
a a uga "vesi" [a]
b b oi "sonni" [b]/[b] Sanan alussa ja n jälkeen m - räjähtävä [b], muissa tapauksissa [β].
c ennen a, o, u c asa , c oma , c ume "talo, pilkku, vuoren huippu" [k]
c ennen e, i c edo , c idade "varhainen, kaupunki" [θ] tai¹ [s]
ch ch oiva "sade" [tʃ]
d d e d o "sormi" [d]
e s e t e "seitsemän" [ɛ]/[e]
f ferro _ "rauta" [f]
g g aita "säkkipilli" [g] tai [h]
gu gu indar "heittää" [g] tai [ħ]
h h erba "ruoho" —
i i d i ota "ääliö" [i] Osana diftongia - [ʝ].
l lonxe_ _ "kaukana" [l]
ll a ll o "valkosipuli" [ʎ] tai [ɟ]
m m eiga "noita" [m]
n n eno "poika" [n]
ñ mañá _ _ "aamu/huomenna" [ɲ]
nh u nh a "yksi" [ŋ]
o c o cina "keittiö" [o]/[ɔ]
s prato_ _ "astia" [p]
q queixo_ _ "juusto" [k]
r co r , r ei "väri, kuningas" [ɾ]/[r] [r] - sanan alussa, m:n ja n:n jälkeen. Muissa tapauksissa - [ɾ].
rr terr a_ _ "Maa" [r]
s s empre "aina" [s]
t t esta "pää" [t]
u c u ller "lusikka" [u] Osana diftongia - [w].
v v ento "tuuli" [b]/[b] v lausutaan samalla tavalla kuin b
x x eito [ʃ], se x o [ks] "kuva, sukupuoli" [ʃ]/[ks] [ʃ] - äidinkielen sanoin, [ks] - kultisteissa ja lainauksissa.
z pra z a "neliö" [θ] tai [s]

¹ riippuu murteesta

Esimerkkiteksti kolmella ibero-romaanisella kielellä (paitsi katalaani )

Rukouksen "Isä meidän" teksti:

Galicialainen Portugalin kieli Espanja
noso pai que estas no ceo, Pai nosso, que estais no ceu, Padre nuestro que estás en el Cielo,
santificado sexa o teu nome, santificado seja o Vosso nome. santificado sea tu nombre,
vena a nos o teu reino Venha a nos o Vosso reino. venga a nosotros tu Reino,
e fágase a túa vontade aquí na terra coma no ceo. Seja feita a Vossa vontade, assim na terra como no céu. hágase tu voluntad en la Tierra como en el Cielo,
O noso pan de cada día dánolo hoxe, Pao nosso de cada dia nos dai hoje. danos hoy nuestro pan de cada dia,
e perdoanos as nosas ofensas como tamén perdoamos nos a quen nos ten ofendido, Perdoai kuin nossas ofensas assim como nos perdoamos a quem nos tem ofendido. y perdona nuestras ofensas, como también nosotros perdonamos a los que nos ofenden,
e non nos deixes caer na tentación, mais líbranos do mal. Não nos deixeis cair em tentação, mas livrai-nos do mal. no nos dejes caer en tentación, y líbranos del mal.
Aamen. Amem. Aamen.
Erot oikeinkirjoituksessa ja transkriptiossa venäjäksi
Galicialainen Portugalin kieli Espanja
Xose Jose - Jose Jose - Jose
Xoan - Shoan João - Juan Juan

Muistiinpanot

  1. ↑ Espanjan perustuslaki . Vivos voco. Haettu 30. elokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 11. toukokuuta 2020.
  2. ↑ 1 2 Narumov, 1987 , Johdanto, s. neljä.
  3. ↑ Narumov, 1987 , Johdanto, s. 6.
  4. ↑ Narumov, 1987 , Johdanto, s. 4-5.
  5. ↑ 1 2 Narumov, 1987 , Romanssin puheen kehitys Galiciassa, s. kymmenen.
  6. ↑ 1 2 Narumov, 1987 , Romanssin puheen kehitys Galiciassa, s. yksitoista.
  7. ↑ Narumov, 1987 , Romanssin puheen kehitys Galiciassa, s. 12.
  8. ↑ 1 2 Narumov, 1987 , Konsonanttifoneemit, s. 56.
  9. ↑ Narumov, 1987 , Konsonanttifoneemit, s. 55-56.
  10. ↑ Narumov, 1987 , Konsonanttifoneemit, s. 57.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat