Rindt, Jochen

Karl Jochen Rindt ( saksa:  Karl Jochen Rindt ), joka tunnetaan nimellä Jochen Rindt ( saksa:  Jochen Rindt , 18. huhtikuuta 1942 , Mainz  - 5. syyskuuta 1970 , Monza ) on itävaltalainen kilpa-ajaja , vuoden 1970 maailmanmestari Formula 1 -kilpailuissa . Hän sai mestaritittelin postuumisti, kun hän kaatui Italian GP :n aikana , mutta edellisillä vaiheilla ansaitut pisteet riittivät mestaritittelin voittoon.

Elämäkerta

Jochen Rindt syntyi Mainzissa Saksassa, mutta kun hänen vanhempansa kuolivat pommi-iskussa Hampurissa toisen maailmansodan aikana , hän muutti isovanhempiensa luo Graziin , Itävaltaan, missä hän varttui ja aloitti moottoriurheilun.

Huolimatta suuresta menestyksestä Formula 2:ssa (esimerkiksi 1964 London Trophyn voittaminen), Rindt kiinnitti huomionsa Formula 1 -autoihin . Rindt teki F1-debyyttinsä Rob Walkerin tiimin kanssa vuoden 1964 Itävallan GP :ssä . Tämä oli hänen ainoa Grand Prix -kilpailunsa sinä vuonna. Vuosina 1965–1967 Rindt ajoi Cooperille ja teki 32 pistettä 29 kilpailussa. Rindt ratsasti Brabhamissa vuonna 1968 , mutta tuo kausi ei ollut niin onnistunut kuin hän oli toivonut teknisten ongelmien vuoksi. Rindt kilpaili myös Indianapolis 500 -sarjassa vuosina 1967 ja 1968, mutta sijoittui korkeintaan 24. Rindt tunnettiin poikkeuksellisen nopeana kuljettajana, jolla oli erinomainen auton hallinta ja refleksit, mutta hänellä oli harvoin kykyjään vastaava auto vuoteen 1969 asti, jolloin hän muutti Lotukseen ja nousi siellä uransa huipulle. Rindt saavutti ensimmäisen voittonsa Formula 1 -kuljettajana Yhdysvaltain GP:ssä Watkins Glenissä. Hän sijoittui sinä vuonna 22 pisteellä, mikä toi hänelle neljännen sijan kuljettajien MM-sarjassa. Rindt oli Colin Chapmanin vastakohta miehenä, joka piti parempana teknistä vakautta kuin Chapmania, joka pyrki jatkuvaan innovaatioon ja keksintöön, mutta molemmat muodostivat onnistuneen kumppanuuden. Rindtille kausi 1970 alkoi dramaattisella viimeisellä voitolla Monacossa. Tämän jälkeen Rindt voitti kiistatta kaikkien aikojen suurimmalla Formula 1 -autolla, Lotus 72:lla, neljä Grand Prixä Hollannissa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa.

Vuoden 1970 Italian GP :n harjoituksissa Monzassa lähellä Milanoa Chapman ja Rindt päättivät seurata Jackie Stewartin (Tyrrell) ja Denny Hulmen (McLaren) esimerkkiä ja astua radalle ilman siipiä yrittääkseen vähentää ilmanvastusta ja saada enemmän. nopeus. Tehokkaammat Ferrarit olivat 10 mph (16 km/h) nopeampia kuin Lotus edellisessä kilpailussa Itävallassa. Rindtin joukkuetoveri John Miles oli tyytymätön auton "siivettömään" asennukseen perjantain harjoituksissa sanoen, että auto "ei halua mennä suoraan". Rindt ei havainnut tällaisia ​​ongelmia ja sanoi, että auto ilman siipiä olisi "lähes 800 rpm nopeampi suorassa." Chapman piti parempana Rindtin mielipidettä.

Seuraavana päivänä Rindt ajoi korkeammilla välityssuhteilla hyödyntääkseen pienentynyttä vastusta ja nosti huippunopeuden 330 km/h:iin. Rindtin viidennellä kierroksella viimeisen harjoituksen aikana häntä seurannut Hulm kertoi, että jarruttaessaan Parabolicia varten "Jochenin auto alkoi hieman heilua ja kääntyi sitten jyrkästi vasemmalle törmäyspysäykseen." Lokasuojan nivel irtoaa, ja auto sukelsi lokasuojan alle ja törmäsi pylvääseen. Auton etuosa tuhoutui. Vaikka Rindt kiidätettiin sairaalaan, hänet julistettiin kuolleeksi. Rindt, joka oli hiljattain vastahakoisesti suostunut käyttämään yksinkertaista lantiovyötä, liukui alas törmäyksessä, jossa vyön solki leikkasi hänen kurkkunsa. Hän oli toinen Lotus -tiimin johtaja , joka kuoli kahden vuoden sisällä vuoden 1968 Jim Clarkin Hockenheimissa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Italialainen tuomioistuin totesi myöhemmin, että onnettomuus sai alkunsa auton oikean etujarrun akselin toimintahäiriöstä, mutta Rindtin kuoleman aiheutti huonosti asennettu lokasuoja.

Rindt haudattiin Grazin keskushautausmaalle (Zentralfriedhof).

Rindt oli kuollessaan voittanut viisi kymmenestä GP:stä ja oli tiukasti johtoasemassa kuljettajien mestaruussarjassa. Teoriassa kauden kolmessa viimeisessä kilpailussa vain Ferrarilla ajava Jacky X kykeni saavuttamaan hänet . Kuitenkin Rindtin Lotus - tallikaveri Emerson Fittipaldi voitti toiseksi viimeisen Grand Prix'n Watkins Glenissä, ryöstäen Ickxiltä mahdollisuuden mestaruuteen, ja Rindtista tuli moottoriurheilun historian ainoa postuumi maailmanmestari. Pokaali luovutettiin hänen suomalaiselle leskelleen, Nina Rindtille, os. Lincoln, suomalaisen kilpa-ajajan Kurt Lincolnin tyttärelle.

Formula 1 tulokset

Muistiinpanot

Kommentit

1. ↑ Vuoteen 1990 asti kaikki kuljettajan ansaitsemat pisteet, mutta vain muutamat parhaista tuloksista, menivät kohti Formula 1 -kilpailun maailmanmestaruutta (katso Formula 1 -pisteytysjärjestelmä ). Sulujen ulkopuolella oleva numero ilmaisee mestaruussarjassa saavuttamia pisteitä, suluissa oleva numero ilmoittaa kuljettajan kauden aikana ansaitsemien pisteiden kokonaismäärän.
2. ↑ Teki " hattutempun ": aloitti paalupaikalta, osoitti nopean kierroksen kisassa ja voitti.

Linkit

• Jochen Rindt  (venäläinen) osoitteessa wildsoft.motorsport.com
• Grand Prix -historia - Hall of Fame , Jochen Rindt
• Jochen Rindtin tilastot
• Jochen Rindt valokuvat