Phil Hill | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Phil Hill vuonna 1991 | |||||||||||||||||||||||||
Kansalaisuus | |||||||||||||||||||||||||
Syntymäaika | 20. huhtikuuta 1927 [1] | ||||||||||||||||||||||||
Syntymäpaikka |
|
||||||||||||||||||||||||
Kuolinpäivämäärä | 28. elokuuta 2008 [2] [1] (81-vuotias) | ||||||||||||||||||||||||
Kuoleman paikka | |||||||||||||||||||||||||
Esitykset Formula 1 :n MM-sarjassa | |||||||||||||||||||||||||
Vuodenajat | 8 ( 1958 - 1964 , 1966 ) | ||||||||||||||||||||||||
Autot | Maserati , Ferrari , Cooper , Porsche , Automobili Turismo e Sport , Lotus , Eagle | ||||||||||||||||||||||||
Grand Prix | 51 (48 alkua) | ||||||||||||||||||||||||
Maailmanmestari | yksi | ||||||||||||||||||||||||
Debyytti | Ranska 1958 | ||||||||||||||||||||||||
Viimeinen Grand Prix | Italia 1966 | ||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Philip Toll Hill Jr. ( englanniksi Philip Toll Hill Jr. ) tai yksinkertaisesti Phil Hill ( 20. huhtikuuta 1927 - 28. elokuuta 2008 ) - kilpa-auton kuljettaja Yhdysvalloista , ensimmäinen amerikkalainen, joka on tullut Formula 1 -kilpailun maailmanmestariksi ( kausi 1961 ), voitti 24 tunnin Le Mansin (1958, 1961, 1962).
Hän aloitti kilpa-ajon lapsena. Kokeiltuaan käsiään paikallisissa Amerikan mestaruuskilpailuissa hän meni Eurooppaan, missä puhuessaan yksityisautoista Jaguar ja Ferrari kiinnitti Formula 1 Ferrari -joukkueen johtajien huomion .
Hän teki debyyttinsä "Queen of Motorsport" -sarjassa vuonna 1958 voitettuaan 24 tunnin Le Mansin Ferrarilla. Ensimmäinen voitto tuli vuonna 1960 Italian GP :ssä .
Vuonna 1961 kauden seitsemästä karsintakilpailusta Hill Ferrari 156 :lla nousi palkintokorokkeelle kuusi kertaa - kahdesti ensimmäisellä (Belgiassa ja Italiassa), toisella ja kolmannella sijalla. Sillä kaudella Hill kilpaili voitosta joukkuetoverinsa Wolfgang von Tripsin kanssa . Ennen viimeistä kilpailua von Trips oli amerikkalaisen edellä, mutta saksalainen kuoli Monzan kilpailun toisella kierroksella törmäten Jim Clarkin kanssa Parabolican sisäänkäynnillä . Voittamalla kilpailun Phil Hillistä tuli maailmanmestari.
Vuonna 1962 Hill sijoittui kokonaiskilpailussa kuudenneksi. Seuraavat kaksi kautta olivat tuhoisia, ja Hill ilmoitti vetäytyvänsä Formula 1:stä. Vuonna 1966 Phill Hill osallistui kilpailua käsittelevän elokuvan " Grand Prize " kuvaamiseen, jota varten hän meni radalle Monacossa ja Belgiassa autolla elokuvakameralla. Monacossa hän ajoi järjestäjien kanssa harjoittelun aikana useita kierroksia muunnetulla Lotus 33 :lla, jonka eteen asennettiin kolmijalka, jonka kamera oli sijoitettu hyvin alas, jolloin tuloksena saadut laukaukset näyttävät erittäin vaikuttavilta. Belgiassa hän sai täysin ajaa kilpailun ensimmäisen kierroksen pelotonin takana, minkä seurauksena hän pystyi kuvaamaan useita rankkasateen vuoksi tapahtuneita onnettomuuksia. Tällä kertaa ”kamera-autona” käytettiin McLaren-urheiluautoa lähes viiden litran moottorilla. Phil osallistui Italian Grand Prix -kilpailuun myöhemmin kaudella, mutta ei päässyt pätevyyteen eikä saanut kilpaa. Samana vuonna hän voitti 1000 km:n kilpailun Nürburgringilla .
Hän kuoli Parkinsonin tautiin 81-vuotiaana. Phil Hill jätti kolme lasta - kaksi tytärtä ja pojan Derekin, joka oli myös kilpa-auton kuljettaja. Hänellä oli neljä lastenlasta. [3]
Pöydän legenda | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Taulukossa on lueteltu kaikkien Formula 1 Grand Prix -kilpailujen tulokset, joihin kuljettaja on osallistunut. Taulukon rivit ovat vuodenajat, sarakkeet ovat maailmancupin vaiheita. Jokainen solu sisältää vaiheen lyhennetyn nimen ja tuloksen, joka on lisäksi merkitty värillä. Nimitysten ja värien dekoodaus on esitetty seuraavassa taulukossa. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kausi | Tiimi | Alusta | Moottori | W | yksi | 2 | 3 | neljä | 5 | 6 | 7 | kahdeksan | 9 | kymmenen | yksitoista | Paikka | lasit [R 1] |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1958 | Joakim Bonnier | Maserati 250F | Maserati 250F 2.5 L6 | P | ARG |
MA |
NID |
500 |
BEL |
FRA 7 |
VEL |
kymmenen | 9 | ||||
Scuderia Ferrari | Ferrari Dino 156 | Ferrari D156 1.5 V6 | E | HÄNEN 9 |
POR |
||||||||||||
Ferrari Dino 246 | Ferrari 143 2.4 V6 | ITA 3 |
maaliskuuta 3 | ||||||||||||||
1959 | Scuderia Ferrari | Ferrari 256 | Ferrari 155 2.4 V6 | D | MA 4 |
500 |
NID 6 |
FRA 2 |
VEL |
HÄNEN 3 |
POR- lähtö |
ITA 2 |
COE:n konvergenssi |
neljä | kaksikymmentä | ||
1960 | Scuderia Ferrari | Ferrari 256 | Ferrari 155 2.4 V6 | D | ARG 8 |
MA 3 |
500 |
NID- kokous |
BEL 4 |
FRA 12 |
VEL 7 |
POR- lähtö |
ITA 1 [R 2] |
5 | 16 | ||
Yeoman Credit Racing | Cooper T51 | Coventry Climax FPF 2,5 L4 | COE 6 |
||||||||||||||
1961 | Scuderia Ferrari SpA SEFAC | Ferrari 156 F1 | Ferrari 178 1.5 V6 | D | MA 3 |
NID 2 |
BEL 1 |
FRA 9 |
VEL 2 |
GER (3) |
ITA 1 |
COE |
yksi | 34 (38) | |||
1962 | Scuderia Ferrari SpA SEFAC | Ferrari 156 F1 | Ferrari 178 1.5 V6 | D | NID 3 |
MA 2 |
BEL 3 |
FRA |
VEL Laskeutuminen |
GER Retreat |
IT 11 |
6 | neljätoista | ||||
Porsche System Engineering | Porsche 804 | Porsche 753 1.5 B8 | COE HC |
YUZHN |
|||||||||||||
1963 | Automobili Turismo e Sport | ATS 100 | ATS 1.5 V8 | D | MA |
BEL Skhod |
NID- kokous |
VEL |
GER |
IT 11 |
COE:n konvergenssi |
MEK Lähtö |
YUZHN |
— | 0 | ||
Ecurie Filipinetti | Lotus 24 | BRM P56 1.5 V8 | FRA NKL |
||||||||||||||
1964 | Cooper Car Co. | Cooper T73 | Coventry Climax FWMV 1.5 V8 | D | MA 9 |
NID 8 |
BEL Skhod |
FRA 7 |
VEL 6 |
GER Retreat |
ITA |
COE:n konvergenssi |
MEK 9 |
19 | yksi | ||
Cooper T66 | AVT:n lähtö |
||||||||||||||||
1966 | Phil Hill | Lotus 33 | Coventry Climax FWMV 1.5 V8 | F | MA NS [P 3] |
— | 0 | ||||||||||
McLaren | Ford 4.7 V8 | BEL NS [P 3] |
FRA |
VEL |
NID |
GER |
|||||||||||
Kaikki amerikkalaiset kilpailijat | Eagle T1G | Coventry Climax FPF 2.7 L4 | G | ITA NKV |
COE |
MEK |
24 tunnin Le Mansin voittajat | |
---|---|
Yhdeksän kertaa | |
Kuusi kertaa | |
Viisi kertaa | |
nelinkertaistaa | |
Kolminkertaistaa |
|
kaksinkertainen |
|
Yksittäinen |
|