Kyproksen kirje

Kyproksen kirje

Idalionin pronssinen tabletti kyproslaisella kirjaimella
Kirjeen tyyppi tavuinen
Kieli (kielet Eteokyproslainen , antiikin kreikka ( Kyproksen murre )
Alue Kypros
Tarina
Lähtöisin Kypros
luomispäivämäärä XI vuosisadalla eaa
Kausi XI-III vuosisadalla eKr
Alkuperä

Lineaarinen A

Kypros-minolainen käsikirjoitus
Kehitetty Ei
liittyvät Ei
Ominaisuudet
Tila kadonnut
Kirjoituksen suunta vasemmalta oikealle (Paphos), oikealta vasemmalle (pääasiallinen kirjoitussarja)
Merkkejä noin 60
Unicode-alue U+10800–U+1083F
ISO 15924 Cprt
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Kyproksen kirjoitus  - Kyproksen saaren kreikkalaisten tavukirjoitus , joka on tallennettu VIII - III vuosisatojen monumentteihin. eKr e. Johdettu kypro-minoalaisesta käsikirjoituksesta .

Löytäminen ja salauksen purku

Kyproslaisten kirjoitusten systemaattinen tutkimus alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla.

J. Smith tulkitsi osan merkeistä 1800-luvun lopulla. kreikkalaisen - foinikialaisen kaksikielisen (stele Idalionista) ansiosta hän ei kuitenkaan ehtinyt lopettaa salauksen purkamista varhaisen kuoleman vuoksi eikä onnistunut määrittämään kirjoitusten kieltä kreikaksi. Samuel Birch ja saksalainen numismaatikko Johannes Brandis tunnistivat useita hänen jälkeensä olevia merkkejä. Läpimurron tulkinnassa teki Moritz Schmidt , joka oli kuuluisa Aleksandrian Hesychiuksen sanaston tutkimisesta . Hänestä riippumatta Wilhelm Deeke ja Justus Sigismund Strasbourgista tulivat samanlaisiin johtopäätöksiin; koska heidän artikkelinsa julkaistiin myöhemmin kuin Schmidtin, he tarkastelivat Schmidtin työtä ja ehdottivat pieniä korjauksia. Kyproksen hahmojen lopulliset lukemat korjasi Olivier Masson (1961), joka korjasi joitain Deeken ja Sigismundin lukemia.

Suurin osa kirjoituksista tehtiin antiikin kreikan arkado-kyproslaisella murteella . Vuonna 1876 Clermont-Ganneau totesi, että pieni määrä kirjoituksia tehtiin paikallisella eteokyproksen kielellä (yhdessä niistä oli rinnakkaiskreikkalainen teksti). Yksi lyhyt teksti (4 merkkiä) on foinikiaksi .

Syntyminen

Yleisesti hyväksytty teoria on, että kyproslainen kirjoitus on peräisin aikaisemmasta kyproslais-minoalaisesta kielestä, joka löydettiin 1930-luvulla. Hieman yli 20 kyproslaisen kirjaimen merkkiä on kiistatta tunnistettu sekä kyproslais-minolais- prototyypeillä että vastaavilla Kreetan kirjoituksissa , muiden merkkien synnyssä on eroja, koska merkkien muoto on muuttunut merkittävästi.

1900-luvun lopulla löydettiin kirjoitus 1000- ja 1000-luvuilta. eKr e. viidestä merkistä, joka luetaan kreikaksi Opheltau (o-pe-le-ta-u) - näiden merkkien muoto on siirtymämuoto kyproslais-minolaisen ja kyproslaisen kirjaimen välillä.

Kyproksen kirjoitusten merkkien määrä (noin 60) on vähentynyt verrattuna kyproslais-minolaiseen (noin 90); on mahdollista, että merkit, jotka eivät löytäneet vastaavuutta kreikan fonetiikassa, poistuivat käytöstä.

Kehitys ja sukupuutto

Kyproksen kirjoitusten oletetaan saaneen alkunsa Pafoksesta (joka legendan mukaan oli ensimmäinen mykeneen kreikkalaisten siirtokunta saarella ennen kuin kreikan kieli levisi koko saarelle). Kaiverrukset 800-800-luvuilta. ei havaittu. Jatkossa kirje on jaettu kahteen itsenäiseen versioon:

Molemmat variantit säilyttivät itsenäisyytensä, mutta vaikuttivat toisiinsa aina kirjeen katoamiseen asti. Kirjoitussuunta havaittiin myös epäsäännöllisesti - sekä Pafoksen että saarenlaajuisen kirjoituksen osalta harvinaisia ​​poikkeuksia on todistettu.

Pafoksen kolikoissa ei käytetty kirjeen paikallista, vaan saaren laajuista versiota, koska kolikot olivat liikkeessä koko saarella (poikkeuksena on kaupungin taantuman aika 4. vuosisadalla eKr. kirjoitukset tehtiin Paphos-versiossa). Joillakin Pafoksen kylteillä (le, u) on eri muoto kuin niiden yleisillä kyproslaisilla vastineilla, ja ne voivat mahdollisesti palata muihin kyproslais-minolalaisen käsikirjoituksen prototyyppimerkkeihin.

Kyproksenkielinen teksti 4. vuosisadalta. eKr e. löydetty Karnakista (Egypti).

Viimeisimpien kirjoitusten (3. vuosisadan loppu eKr., Kafizin Aglanciassa , Nikosian esikaupunki ) merkkejä on korostunut kursiivinen muoto.

Kirje katoaa pian Kyproksen siirtymisen jälkeen egyptiläisten Ptolemaiosten vallan alle kreikkalaisen koinen leviämisen vuoksi saarelle . Useat monumentit ovat rinnakkaistekstejä - kreikkalaisella koine-kirjoituksella ja kyproslaisella kreikan kielen paikallisella murteella tai eteokyprosella .

Pieni ryhmä esineitä 1. vuosisadalta. eKr e. sinettijäljet ​​kyproslaisella kirjaimella. Oletetaan, että sinetit on tehty aikaisemmalla ajalla ja siirretty perinnöllisiksi omaisuuksiksi, ja jäljennösten tekohetkellä merkit olivat kyproslaisille jo käsittämättömiä [1] .

Oikeinkirjoitus

Kyproksen kirjoitus oli avoin tavuinen, mikä erotti kreikan kielen suljetun tavuisen luonteen. Sen oikeinkirjoitusperiaatteet erosivat kuitenkin 1100-luvulla kadonneista. liittyvä lineaarinen B, jota käytettiin myös kreikaksi, erityisesti:

Säännöt muinaisen kreikan kielen arkadokyproslaisen murteen kirjoittamiseen kyproslaisella kirjaimella [2]

Konsonantin [k] κ sisältävät merkit merkitsevät myös konsonantteja [g] γ ja [kʰ] χ; merkit konsonantilla [t] τ - vastaavasti [d] δ ja [tʰ] θ; merkit konsonantilla [p] π - vastaavasti [b] β ja [pʰ] φ.

βασιλεύς — 𐠞𐠪𐠐𐠄𐠩 (pa-si-le-u-se) ἄνωγον — 𐠀𐠜𐠍𐠚 (a-no-ko-ne) μάχαι - 𐠔𐠊𐠂 (ma-ka-i) παῖδες — 𐠞𐠂𐠮𐠩 (pa-i-te-se) ἀνέθηκε — 𐠀𐠚𐠮𐠋 (a-ne-te-ke)

Loppukonsonantit ilmaistaan ​​vokaalin [e] sisältävillä tavuilla.

τέμενος - 𐠮𐠕𐠜𐠩 (te-me-no-se)

Diftongit, kuten [ae], [au], [eu], [ei] kirjoitetaan kokonaan.

ἄρουραι — 𐠀𐠦𐠄𐠣𐠂 (a-ro-u-ra-i) ἄνευ — 𐠀𐠚𐠄 (a-ne-u)

Toisen konsonantin edessä olevia nenäkonsonantteja ei välitetä kirjallisesti.

πάντα - 𐠞𐠭 (pa-ta) ἄνθρωπος — 𐠀𐠰𐠦𐠡𐠩 (a-to-ro-po-se)

Kirjeessä ei myöskään mainita pitkiä vokaalia.

ἠμί - 𐠁𐠖 (e-mi)

Kun konsonantti tuplataan, kirjeessä ilmoitetaan vain yksi.

Ἀπόλλωνι — 𐠀𐠡𐠒𐠛 (a-po-lo-ni)

Puolivokaali [j] voi esiintyä kahden vokaalin välissä, kun ensimmäinen on [i].

ἰᾶσθαι — 𐠂𐠅𐠨𐠭𐠂 (i-ja-sa-ta-i)

Puolivokaali [w] ϝ voi esiintyä kahden vokaalin välissä, kun ensimmäinen on [u].

δυϝάνοι - 𐠱𐠲𐠜𐠂 (tu-wa-no-i)

Kun sanalla on konsonanttiryhmä, kaikki tämän ryhmän konsonantit välitetään kirjallisesti. Tässä tapauksessa klusterit jaetaan sen tavun vokaalin perusteella, johon klusterin konsonantit kuuluvat.

πα τρί  - 𐠞𐠯𐠥 (pati -ri ) κασι γνή τα — 𐠊𐠪𐠋𐠚𐠭 (ka-si- ke- ne- ta) Λι μνί σιος - 𐠑𐠖𐠛𐠪𐠃𐠩 (li -mi-ni -si-o-se) πτό λιν — 𐠡𐠰𐠑𐠚 ( po-to -li-ne) Στα σίκυ προ ς — 🐠𐠭𐠪𐠎𐠡𐠦𐠩 ( sa-ta -si-ku- po-ro -se ) μι σθ ῶν - 𐠖𐠪𐠰𐠚 (mi -si-to- ne) ἔ στ ασε — 𐠁𐠩𐠭𐠩 (e -se -ta-se ) ἰ κμ αμένος — 𐠂𐠌𐠔𐠕𐠜𐠩 (i -ki-ma -me-no-se) ἄ ργ υρον — 𐠀𐠣𐠎𐠦𐠚 (a -ra-ku -ro-ne)

Luettelo merkeistä

Unicode - standardi sisältää kyproslaisia ​​merkkejä heidän yhteisessä saaristyylissään noin 500-luvulla eKr. eKr e. Kyproksen tavulohkossa _ _ _ _ _ Vain Paphos-versiossa käytetyt merkit eivät sisälly Unicodeen.  

-a -e -i -o -u
🐠 🐠 🐠 🐠 🐠
w- 🐠 🐠 🐠 🐠
z- 🐠 🐠
j- 🐠 🐠
k- 🐠 🐠 🐠 🐠 🐠
l- 🐠 🐠 🐠 🐠 🐠
m- 🐠 🐠 🐠 🐠 🐠
n- 🐠 🐠 🐠 🐠 🐠
ks- 🐠 🐠
p- 🐠 🐠 🐠 🐠 🐠
r- 🐠 🐠 🐠 🐠 🐠
s- 🐠 🐠 🐠 🐠 🐠
t- 🐠 🐠 🐠 🐠 🐠

Kirjallisuus

Muistiinpanot

  1. ↑ "Kreikan kirjoitusjärjestelmät" julkaisussa G. Giannakis (toim.) Encyclopedia of Ancient Greek Language and Linguistics, Leiden (2014) 140-6 | Pippa Steele - Academia.edu
  2. ↑ Maria Arapopoulou, Maria Chritē, "Muinaisen Kreikan historia: alusta myöhäiseen antiikin aikaan". Taide. 240-242. https://books.google.com.ua/books?id=WJbd0m6YaFkC&printsec=frontcover&hl=uk#v=onepage&q&f=false Arkistoitu 18. marraskuuta 2015 Wayback Machinessa

Linkit

 Kreikan kieli
Tarina
Kirjoittaminen
Murteet
Muinainen Kreikka
Moderni
Kirjallisuus