Tuvan kieli

tuvan kieli
oma nimi Tuva Dyl
Maat Venäjä , Mongolia , Kiina
Alueet Tuva
virallinen asema  Tuva
Kaiuttimien kokonaismäärä 253 673 [1]
Tila haavoittuva [2]
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet
turkkilaiset kielet Sayan ryhmä
Kirjoittaminen Kyrillinen ( tuvalainen kirjoitus )
Kielikoodit
ISO 639-1 —
ISO 639-2 tyv
ISO 639-3 tyv
WALS tuv
Maailman kielten atlas vaarassa 1234
Etnologi tyv
ELCat 7309
IETF tyv
Glottolog tuvi1240
Wikipedia tällä kielellä

Tuvan kieli ( Tuv . Tyva Dyl ) on tuvanien kieli , joka kuuluu turkkilaisten kielten ryhmään . Äidinkielisten kokonaismäärä (2010) on noin 283 tuhatta ihmistä. [3]

Kielikoodi on tuv, tyv ( ISO 639 ).

Fonetiikka

Konsonantit

Labial Alveolaarinen Postiveolaarinen Palatal Velar
nenän- m n ŋ
räjähtävä s t k / g
afrikkalaiset ( t͡s ) t͡ʃ
Sibilants ( f ) s / z ʃ / ʒ x
Rummut ɾ
Approximants ʋ l j

Äänetön labiodentaalinen spirantti /f/ ja äänetön alveolaarinen affrikaatti /t͡s/ esiintyvät vain venäjän kielestä lainatuissa sanoissa.

Vahvojen ja heikkojen konsonanttien oppositio ( parit "tiger" - bar "on"), lyhyet, pitkät ja nieluiset vokaalit ( at  "nimi" - aat  - "swing" - aat  "hevonen"), sanojen morfeemisen rakenteen supistuminen foneettisten prosessien seurauksena ( kelir > keer "tuleva", kizhige > kizhee "henkilölle").

Kirjoittaminen

Vuoteen 1930 asti tuvan kielellä ei ollut omaa kirjoituskieltä. Henkilökohtaisessa kirjeenvaihdossa ja 1920-luvun puolivälistä lähtien painetuissa julkaisuissa tuvalaiset käyttivät kirjallista mongolian kieltä , jonka kirjoittaminen perustui perinteiseen vanhaan mongolialaiseen kirjoitustapaan .

Vuonna 1926 Tuvan kansantasavallan hallitus kääntyi Neuvostoliiton tutkijoiden puoleen pyytääkseen kehittämään itse tuvan käsikirjoituksen. Ensimmäisen kyrillisiin aakkosiin perustuvan tuvan aakkoston luonnoksen laativat Roman Buzykaev (1875-1939) ja B. Brjuhanov (Sotpa) vuonna 1927. Tämä aakkosto sisälsi kirjaimet Aa, Bb, Vv, Gg, Dd, Eyo, Zhzh, Ӝӝ, Zz, II, Yy, Kk, Ll, Mm, Nn, Ҥҥ, Oo, Ӧӧ, Pp, Rr, Ss, Tt, Uu , Ӱӱ, Xx, Hh, Shsh, Yy. Ensimmäinen Tuvan aluke julkaistiin näissä aakkosissa, mutta tämä projekti ei saanut jatkokehitystä. Vuonna 1928 ehdotettiin Lama Mongush Lopsan-Chimitin kehittämää muunnelmaa latinalaisesta tuvan-kirjoituksesta , se hyväksyttiin ensin, mutta pian sen käyttöönoton jälkeen tämä aakkosto hylättiin poliittisista syistä, koska "se on poliittisesti tarpeetonta ottaa lamoja mukaan aakkosten kehittämiseen" [4] .

Vuonna 1930 tuvan kielelle otettiin käyttöön latinaan perustuva aakkoset (yksi turkkilainen aakkoset - yanalif ):

A a Bʙ c c D d e e F f G g Ƣ ƣ
HH minä i Jj Ɉɉ Kk l l M m N n
Ꞑꞑ O o Ө ө Pp R r S s Ş ş T t
U u Vv X x V v Zz Ƶ ƶ b b

Kirjain Ɉ ɉ poistettiin aakkosista vuonna 1931.

Vuonna 1941 kehitettiin muunneltu kyrillinen aakkosto , joka laillistettiin vuonna 1943 :

A a B b sisään G g D d Hänen Hänen F
K h Ja ja th K to L l Mm N n Ң ң
voi voi Ө ө P s R p C kanssa T t sinä u Y Y
f f x x C c HH W w sinä u b b s s
b b uh uh yu yu olen

Tuvan aakkosten lisäkirjaimet ( venäläiseen aakkoseen liittyen):

Tuvan sanat eivät voi alkaa äänellä [ŋ].

Morfologia

Tuvan kielessä on kaksi päätyyppiä morfeemeja - juuri ja liite . Kuten kaikki turkkilaiset kielet , se kuuluu agglutinatiivisen järjestelmän kieliin , joissa taivutus tapahtuu lisäämällä peräkkäin liitteitä varteen.

Perustyypit

Perusasiat on jaettu ei-johdannaisiin ja johdannaisiin, jälkimmäiset puolestaan ​​​​yksinkertaisiin ja monimutkaisiin.

Ei-johdannainen perusta on juurisana, jota ei voida hajottaa sen peruselementteihin: kizhi "ihminen", bizhi "kirjoittaa", azhyl "työ", " peto".

Johdannainen yksinkertainen varsi voi sisältää yhden tai useamman liitteen: kizhi- zi-d-ilge "koulutus", kizh-zi-d-ikchi "kasvattaja"; bizhi-k "kirjoitus", "kirje", bizhi-d-ikchi "tilaaja"; azhyl-da "työ", azhyl-da-ar (tulevan ajan infinitiivi ja partisiippi) "työ", "joka tekee työtä", "joka pyrkii työskentelemään (joka aina työskentelee)", azhyl-da-kchy "työntekijä"; an-na "metsästää", an-na-ar "metsästää", "joka metsästää", "joka pyrkii metsästämään (joka aina metsästää)", anchy "metsästäjä".

Yhdistelmäjohdannainen koostuu kahdesta juuresta ja on yhdyssana ( naryn sos ). Esimerkiksi: ada-ie "vanhemmat" ( ada "isä" + eli "äiti"), aas-kezhik " onnellisuus" ( aas "suu" + kezhik "hyvä"), sarzhag "lehmävoi" ( saryg "keltainen" + chag "rasva") jne.

Liitetyypit

Tuvan kielen liitteet jaetaan kahteen tyyppiin - sanamuodostus ( chogaadylga kozhumaa ) ja taivutus ( өskertilge kozhumaa ).

Johdannaiset liitteet muodostavat sanan, jolla on uusi leksikaalinen merkitys ja joka usein kuuluu eri puheosaan: churt "maa" > churt-ta "elä" > churt-ta-lga "elämä"; ugan "mieli" > ugan-nyg "älykäs"; sut "maito" > sut-tug "maito" > sut-te-er : 1. "lisää maitoa", 2. "hae maitoa".

Formatiiviliitteet eivät muuta sanan leksikaalista merkitystä, vaan lisäävät siihen lisämerkityksiä ja muodostavat kieliopillisia muotoja, jotka eivät liity tietyn sanan syntaktiseen käyttöön. Esimerkkejä ovat deminutiiviliitteet sekä adjektiivien intensiivisten, riittämättömien ja superlatiiviasteiden liitteet jne.: oruk "tie" - oruk-Chugash "pieni tie", "polku"; kyzyl "punainen" - kyzyl-zymaar "punertava", bazhyn "talo", "rakennus" - bazhyn-chygash "talo", "pieni rakennus", biche "pieni" - biche-zhek "pieni".

Taivutusliitteet muodostavat myös sanan erilaisia ​​kieliopillisia muotoja, jotka liittyvät vain sen syntaktiseen käyttöön. Näitä ovat tapausilmaisimet, monikkoliitteet ja tavarat sekä verbien henkilökohtaiset liitteet: nom "kirja" - nom-da "kirjassa"; esh "ystävä" - ash-ter "ystävät" - esh-ter-im "ystäväni", esh-ter-in "ystäväsi", ash-ter-i "hänen (hänen) ystävänsä"; chort-up-tum "(minä) lähetin", chort-up-tun "(sinä) lähetit (a)", chort-up-tu "lähetin (a)".

Tuvan kielessä, kuten kaikissa turkkilaisissa kielissä, jokainen liite vastaa vain yhtä kieliopillista merkitystä. Esimerkiksi:

Sana kydyraash kydyraashtar kydyraashtaryn kydyraashtarynda
Lisätty liite (Ei) monikkoliite -tar 2. persoonan omistusliite -ың paikannusliite - kyllä
Merkitys muistikirja muistikirjat muistikirjasi muistikirjoissasi

Sanasto

Tuvan kirjallinen kieli muotoutui 1930-1950-luvuilla. Mongolian kielen vaikutus voidaan jäljittää sanavarastosta .

Syntaksi

Tuvan kuuluu kieliin, joiden perusjärjestys on SOV . Esimerkiksi:

Maine Kyzylda churttap turar miehet
minä Kyzyl MEST. P. elävät on 1. HENKILÖ, YKSIKKÖ Ch . ( predikatiivinen pronomini )
S O V
"Asun Kyzylissä."

Esimerkkiteksti

Tuvan:

"Serbitte Khaan demir terekke adyn baglap algash, bodu ulug odun from kylyp algashtyӊ oorgalap udui berip-tir."

Venäjän kieli:

"Serbitta Khan, sitonut hevosensa rautapopeliin, sytytti suuren tulen, nukahti lämmittäen selkänsä (tulen ääressä)."

Käyttö

Tyvassa sitä käytetään arjessa ja julkisessa elämässä. Kirjoja ja sanomalehtiä julkaistaan ​​Tuvanissa. On televisio-ohjelmia, Internet -sivuja ja musiikkiryhmiä, jotka käyttävät tuvan kieltä.

Murteet

Tuvan kielessä on 4 murretta: keski-, läntinen, koillinen ja kaakkoinen.

Kirjallinen kieli

1900-luvulla useat kirjailijat loivat teoksia tuvan kielellä:

Muistiinpanot

  1. ↑ Väestönlaskenta 2010 . Haettu 14. tammikuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2021.
  2. ↑ Unescon punainen kielten kirja
  3. ↑ Etnologi . Haettu 28. syyskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 29. kesäkuuta 2019.
  4. ↑ Onko Lopsan-Chimit muistomerkin arvoinen? . Haettu 12. maaliskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 1. syyskuuta 2016.

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa
 Valtion ja viralliset kielet Venäjän federaation aiheissa
Venäjän valtion kieliVenäjän kieli

Liiton aiheiden valtionkielet
Kielet, joilla on virallinen asema
Venäjän kielet Wikipedia Venäjän kansojen kielillä Venäjän kansojen kirjallisuus Venäjän kansojen lauluja Sanakirjoja venäjän kielellä Media Venäjän kielillä