Pohjoissaamelainen

pohjoissaamelainen
oma nimi Davvisámegiella, Samegiella
Maat Norja , Ruotsi , Suomi
Alueet Finnmark [2] , Troms [2] , Ofoten [2] , Utsjoki [2] , Sodankylä [2] , Enontekiö [2] , Kiiruna [2] , Gällivare [2] , Jokmokk [2] , Arjeplog [2] , Arvidsjaur [2] , Karesuando [2] ja Jukkasjärvi [2]
virallinen asema 7 kuntaa Norjassa, 4 kuntaa Suomessa, 4 kuntaa Ruotsissa
Kaiuttimien kokonaismäärä noin 21 000 [1]
Tila on olemassa uhka sukupuuttoon
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

Uralin perhe

suomalais-ugrilainen haara Baltian suomalainen ryhmä saamelaisten alaryhmä
Kirjoittaminen latina ( pohjoissaamen ortografia )
Kielikoodit
GOST 7.75-97 saa 575
ISO 639-1 se
ISO 639-2 sme
ISO 639-3 sme
WALS sno
Maailman kielten atlas vaarassa 393
Etnologi sme
Linguasfääri 41-AAB-aa
kielitieteilijä Lista sme
ELCat 3282
IETF se
Glottolog nort2671
Wikipedia tällä kielellä

Pohjoissaame (venäläisissä teksteissä tälle kielelle käytetään toisinaan toista nimeä - pohjoissaame [3] [4] ; omat nimet: Davvisámegiella, Sámegiella ) on saamen kieliin ( suomalais -ugrilainen ) kuuluva kieli Ural -perheestä . Nykyään sillä on saamen kielistä eniten puhujia - noin 21 000.

Jakelu Norjassa , Suomessa ja Ruotsissa . Sillä on latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjoitettu kieli . Sana "saamen kieli" tarkoittaa Suomessa ja Ruotsissa yleensä pohjoissaamen kieltä.

Kaiuttimien määrä

Kirjassa " M. Paul Lewis , Ethnologue: Languages ​​of the World (2009)" annetun arvion mukaan pohjoissaamen kielen puhujia on 20,7 tuhatta ja pohjoisen saamen kielen kokonaismäärää. saamelaisten etninen ryhmä 40-50 tuhatta ihmistä [1] .

Norjassa äidinkielenään puhuvien määrä on 15 tuhatta (pohjoissaamelaisten kokonaismääräksi maassa arviolta 30-40 tuhatta henkeä), Suomessa - 1700 henkilöä (pohjoissaamelaisten määrä - 4 tuhatta), Ruotsissa - 4 tuhatta ihmistä (pohjoissaaamelaisten määrä - 5 tuhatta) [1] .

Saamelaisten kielistä pohjoissaame puhuu eniten [1] .

Virallinen asema

Pohjoissaame on virallinen kieli 7 Norjan kunnassa ( kunnassa ( kunnassa ) ( Karasjok , Koutukeinu , Kofjord , Lavangen , Nesseby , Porsanger ja Tana ) [3] , neljässä Suomen kunnassa ( yhteisössä ) ( Inari , Sodankylä ( vain pohjoisosassa ) kunta), Utsjoki ja Enontekiö ) [3] sekä neljä Norrbottenin lääniin kuuluvaa Ruotsin kuntaa ( kuntaa ) ( Arjeplog , Gällivare , Jokmokk ja Kiiruna ).

Historia

Yksi ensimmäisistä saameksi painetuista teksteistä on Svenske och Lappeske ABC Book , joka on kirjoitettu ruotsiksi ja luultavasti jollakin saamen kielistä. Se julkaistiin kahdessa painoksessa - vuosina 1638 ja 1640. - ja sisältää 30 sivua protestanttisen uskon rukouksia ja tunnustuksia . Sitä on kuvattu "kirjaksi, jossa saamen kieli on tavallisessa muodossaan" [5] .

Pohjoissaamen kuvaili ensimmäisen kerran Knud Lim ( en lappisk Grammatica efter den Dialect, som bruges af Field-Lapperne udi Porsanger-Fiorden ) vuonna 1748 ja sanakirjoissa vuosina 1752 ja 1768. Yksi Limin seuraajista, Anders Porsagner, oli itse asiassa ensimmäinen saamelainen, joka valmistui. Hän osallistui Trondheimin tuomiokirkkokouluun ja muihin kouluihin, mutta ei voinut julkaista pohjoissaamelaista teostaan ​​tuolloin rasismin vuoksi; suurin osa hänen työstään on nyt kadonnut.

Assimilaatio

Yleinen mobilisaatio -joen kapinoiden aikana sekä suotuisampi poliittinen tilanne maassa muuttivat Norjan sulautumispolitiikkaa 1900 - luvun viimeisinä vuosikymmeninä .

Tällä hetkellä pohjoissaame on virallinen kieli kahdessa kunnassa Norjassa - Finnmarkissa ja Tromssassa sekä kuudessa kunnassa . Ennen vuotta 1977 syntyneet pohjoissaamelaiset eivät nykypäivän kouluissa käytetyn kirjoitustavan mukaan ole koskaan osanneet kirjoittaa pohjoissaameksi, joten ei ole kulunut kovin montaa vuotta siitä, kun ensimmäiset pohjoissaamelaiset pystyivät kirjoittamaan äidinkielellään.

Oikeinkirjoitus ja aakkoset

Historia

Nykypäivän pohjoissaamen ortografian juuret loi Rasmus Rask , joka vuonna 1832 julkaisi yhteistyössä Nils Stockflethin kanssa kirjan nimeltä Ræsonneret lappisk sproglære efter den sprogart, som bruges af fjældlapperne i Porsangerfjorden i Finmarken. En omarbejdelse af Prof. Knud Leems Lappiske grammatica "; hän valitsi foneemiseen ortografiaan perustuvan järjestelmän . Toisin kuin eteläsaamen ja luulaamen kirjoitusasut , jotka perustuvat pääasiassa ruotsin ja norjan ortografioihin , kaikki pohjoissaamessa koskaan käytetyt kirjoitusmuodot ovat peräisin nimenomaan Raskin ortografialta. Joten Ruskin oikeinkirjoitussääntöjä noudattaen diakriittisiä merkkejä käytettiin joidenkin konsonanttien ( č , đ , ŋ , š , ŧ ja ž ) kanssa, mikä aiheutti käsittelyongelmia ennen Unicoden keksimistä . Niels Stockflet ja Jens Fries työskentelivät pohjoissaamen kielen kielioppikirjoja ja sanakirjoja. Voidaan siis sanoa, että pohjoissaamen kieli kuvattiin tuolloin paremmin kuin norja ennen kuin Ivar Osen julkaisi norjan kielen kielioppinsa.

Pohjoissaamea käytettiin tuolloin, kuten nykyäänkin, kolmessa maassa, joista jokainen käytti omaa ortografiaan pohjoissaamea varten useiden vuosien ajan. Friesin kirjoitusasua käytettiin, kun työ aloitettiin Raamatun pohjoissaamelaisen käännöksen parissa ; ensimmäisessä pohjoissaamenkielisessä sanomalehdessä "Saǥai Muittalægje " ja myös " Nuortanaste " -lehdessä. Pohjoissaamen leksikografian perustan loi Konrad Nielsen , joka käytti omaa ortografiaan laatimassaan sanakirjassa " Lappisk ordbok ". Vuodesta 1948 alkaen pohjoissaamen ortografiat Ruotsissa ja Norjassa yhdistettiin yhdeksi, vaikka sitä ei usein käytetty Norjassa. saamen kielen virallinen ortografia kaikissa kolmessa maassa, joissa sitä käytettiin - Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa - otettiin käyttöön vuonna 1979.

Tätä ennen jokaisella näistä kolmesta maasta oli oma ortografia pohjoissaamen kielelle; kaikki nämä kirjoitusasut erosivat hieman toisistaan. Vanhoista pohjoissaamelaiskirjoista löytyvä kirjoitusasu voi siis olla kielen osaavalle nykyään käsittämätöntä:

  1. Maanat leät poahtan skuvllai ("Lapset tulivat kouluun");
  2. Mánát leat boahtán skuvlii .

Ensimmäinen virke on vuonna 1950 julkaistusta kirjasta (" Samekiela kiellaoahpa "); toinen on kirjoitettu tämän päivän oikeinkirjoituksella.

Aakkoset

Nykyinen aakkoset otettiin käyttöön vuonna 1979, ja sitä muutettiin viimeksi vuonna 1985:

Kirje Nimi Foneemi (t) Huomautuksia
A a a [ a ] Myös [ a ː ] Länsi- Finnmarkissa . [ ɑ ] tai [ ɑː ] Itä-Finnmarkissa.
Á á a [ aː ] , [ a ] Pitkä vokaali , joka on lyhennetty ennen aspiroituja konsonantteja .
Bb olla [ p ], [ b ]
c c ce [ t s ]
Č č ce [ t͡ʃ ]
D d de [ t ], [ d ]
Đ đ Ge [ ð ]
e e e [ e ], [ eː ]
F f af [ f ]
G g ge [ k ], [ g ]
HH ho [ h ]
minä i i /i/, [ i ː ], [ j ] [ j ] vokaalin jälkeen.
Jj je [ j ]
Kk ko [ k ], [ kʰ ] Korostetun sanan alussa se lausutaan hengittämällä.
l l al [ l ]
M m olen [ m ]
N n an [ n ]
Ŋ ŋ áŋ [ ŋ ]
O o o [ o ], [ oː ]
Pp pe [ p ], [ pʰ ] Korostetun sanan alussa se lausutaan hengittämällä.
R r ar [ r ]
S s kuten [ s ]
Š š kuten [ ʃ ]
T t te [ t ], [ tʰ ], [ h ( t ) ] Korostetun sanan alussa se lausutaan hengittämällä. [ h (t) ] sanan lopussa.
Ŧŧ Se [ θ ]
U u u [ u ], [ uː ]
Vv ve [ v ]
Zz ez [ dz ] _
Ž Ž ež [ dʒ ] _

Jos painettaessa ei ole mahdollista käyttää pohjoissaamelaisia ​​kirjaimia diakriittisten merkkien kanssa (Áá Čč Đđ Ŋŋ Šš Ŧŧ Žž) , voidaan vastaavan kirjaimen yläpuolelle lisätä akuutti aksentti [6] .

Fonetiikka

Konsonantit

Pohjoissaame käyttää suurta joukkoa konsonantteja , jotka eroavat toisistaan ​​kahdella tai kolmella pituusasteella . Perustuu joihinkin pohjoissaamelaisen fonologian analyyseihin, aspiroituja konsonantteja ja affrikaatteja (/hp/, /ht/, / ht͡s /, /ht͡ʃ/, /hk/) sekä nenän lopetuskonsonantteja ( ääni /pm/, /tn / , /tɲ/, /kŋ/ ja soinnillinen /bːm/, /dːn/, /dːɲ/, /gːŋ/), mutta niitä voidaan pitää konsonanttiryhminä .

pohjoissaamelaiset konsonantit [7]
Labial hammaslääkärin Alveolaarinen Postiveolaarinen Palatal takaisin kielellinen
nenän- [ m ] [ n ] [ ɲ ] [ ŋ ]
Räjähteet /
Affrikaatit 		Kuuro [ p ] [ t ] [ t͡s ] [ t͡ʃ ] [ ɟ ] [ k ]
ääneen saanut [ b ] [ d ] [ d͡z ] [ d͡ʒ ] [ ɡ ]
Aspiroitu [ pʰ ] _ [ tʰ ] _ [ kʰ ] _
uritettu Kuuro [ f ] [ θ ] [ s ] [ ʃ ] [ h ]
ääneen saanut [ v ] [ ð ]
Approximants Keskikokoinen [ j ]
Lateraalinen [ l ] [ ʎ ]
Rullaa [ r ]

Vokaalit

Pohjoissaamen kielessä on seuraavat vokaalit , jotka voivat olla eripituisia:

Lyhyt Pitkä diftongit Puolipitkä /

nouseva

Tuhoamaton pyöristetty Tuhoamaton pyöristetty Tuhoamaton pyöristetty Tuhoamaton pyöristetty
Korkeat vokaalit [ minä ] [ u ] [ iː ] _ [ uː ] _ [ i e̯ ] [ uo̯ ] _ [ i̯e ] _ [ o ] _
Keskipitkät vokaalit [ e ] [ o ] [ eː ] _ [ oː ] _ [ e a̯ ] [ oɑ̯ ] _ [ e̯a ] _ [ o̯ɑ ] _
Matalat vokaalit [ a ] [ aː ] _ [ aˑ ] _

Myös putoavia diftongeja, kuten ái , on olemassa, mutta fonologisesti ne koostuvat vokaalista ja puolivokaalista / v/ tai /j/. Puolivokaalit lausutaan kuten konsonantit konsonanttiryhmissä.

Kaikki nämä vokaalifoneemit eivät ole yhtä yleisiä pohjoissaamessa: osa niistä esiintyy jatkuvasti, osa voi esiintyä vain erityisissä tilaisuuksissa äänimuutosten vuoksi.

Seuraavat säännöt koskevat painotettuja tavuja:

Vokaalien jakautuminen korostettua tavua seuraavissa painottamattomissa tavuissa on rajoitetumpi:

Korostamattomassa tavussa, joka tulee toisen painottoman perään, ei esiinny pitkiä vokaalia; vain /i/ ja /u/ ovat yleisiä.

Kielioppi

Pohjoissaame on agglutinoiva kieli . Taivutus on erittäin voimakasta. Kieliopin perusominaisuudet ovat samat kuin muilla uralilaisilla kielillä . Vaiheiden vuorottelu on erittäin kehittynyttä.

Vaihtelut

Muihin itämeren suomen kieliin verrattuna pohjoissaamen kielessä käännösvaiheiden vuorottelu on erittäin monimutkaista. Sanan varsi voi olla vahva tai heikko. Historiallisesti heikko aste ilmestyi, kun konsonanttia seuraava tavu suljettiin (päättyi konsonanttiin).

Taivutuksen tyypit

Kaikki taivutussanat - substantiivit , adjektiivit ja verbit - voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin. Jako perustuu siihen, onko viimeisestä painotetusta tavusta sanan loppuun parillinen vai pariton määrä tavuja .

Substantiivit

Numeroita on kolme - yksikkö ( ovttaidlohku ), kaksoisluku ja monikko ( máŋggaidlohku ); seitsemän tapausta .

Seuraava taulukko näyttää tärkeimmät päätteet:

tapaus Yksikkö h. Mn. h. Yhdenmukaisuus
Nimittäjä ( nomatiiva ) -∅ -t Toimintaobjekti
akkusatiiva ( akkusatiiva ) -∅ -id Toiminnan kohde
Genitiivi ( genitiiva ) -∅ -id
Illatiiva ( illatiiva ) -i -ide, -idda "K, kohti."
Paikallinen ( lokatiiva ) -s -sisään "Päällä, sisään, alkaen" jne.
nivel ( komitatiiva ) -sisään -iguin "FROM".
Essiivi ( essiiva ) -n , -in "Kuinka, laadullisesti."

Akusatiivilla ja genitiivillä on aina sama loppu. Essiivissä numerot eivät eroa toisistaan ​​- mánnán voidaan kääntää "kuin lapsi" ja "kuin lapset".

Substantiivit, joissa on "parillinen" taivutus

Substantiivit, joissa on "parillinen" taivutus, sisältävät vuorottelevat askelmat varren viimeisessä konsonantissa. Vahva aste esiintyy nominatiivissa, illatiivissa ja yksikön essiivissä; heikko - muualla.

Yleisimmät ovat tässä tapauksessa kannat -a ja -i , harvemmin -u :

giehta "käsi"

Pohja -a

oaivi "pää"

Perusta -i

ruoktu "asuinpaikka, koti"

Perusta -u

tapaus yksiköitä h. pl. h. yksiköitä h. pl. h. yksiköitä h. pl. h.
Niitä. gieht a gieg at oaiv i oiivv se ruokt u ruovtt ut
AT. gieđ a gieđ apua oaivv i ōivv iid ruovtt u ruovtt id
Suku. gieđ a gieđ apua oaivv i , oaivv e ōivv iid ruovtt u , ruovtt o ruovtt id
illatiivi gīht ii gieđaide _ oaiv ai ōivv iide rukt ui ruovtt ūide
Paikallinen gieđ as gieđ ain oaivv on ōivv iin ruovtt meitä ruovtt -in
Yhteinen gieđ ain gieđaiguin_ _ ōivv iin ōivv iiguin ruovtt -in ruovtt ūiguin
Essive gieht an oaiv sisään ruokt un

Substantiivit, joissa on "parillinen" taivutus, jonka varret ovat -á , -e tai -o , ovat paljon harvinaisempia:

guodda "tyyny"

Tukikohta -á

harsi "lusikka"

Perusta -e

gáivo "hyvin"

Perusta -o

tapaus yksiköitä h. pl. h. yksiköitä h. pl. h. yksiköitä h. pl. h.
Niitä. guodd a guott at bast e bastt ja gaiv o gaivv ot
AT. guott a guottin apua bastt e bastt iid gaivv o gaivv uid
Suku. guott a guottin apua bastt e bastt iid gaivv o gaivv uid
illatiivi guodd ai Guottin avustaja bast ii Bast iide gavi ui gaivv uide
Paikallinen guott as guott ain bastt es bastt iin gaivv os gaivv uin
Yhteinen guott ain guott aiguin bastt iin bastt iiguin gaivv uin gaivv uiguin
Essive guodd an bast en antakaa _

Substantiivit, joissa on "parillinen" taivutus, joissa on neljä tai useampia tavua, jättävät joskus viimeisen vokaalin. p. yksikköä h. Tämän jälkeen ilmestyy viimeisen konsonantin yksinkertaistus. Tällaisten sanojen varsi päättyy aina -a : een:

sápmelaš "saami"
tapaus yksiköitä h. pl. h.
Niitä. sapmelas sapmelacc osoitteessa
AT. sapmelacc a sápmelacc apu
Suku. sapmelacc a sápmelacc apu
illatiivi sápmelažž ii sapmelačc aide
Paikallinen sapmelacc as sapmelacc ain
Yhteinen sapmelacc ain sapmelačc aiguin
Essive sapmelažž an
Substantiivit, joissa on "pariton" taivutus

Tällaisilla substantiiviilla on vaihtelevia asteita. Hänessä näkyy heikko askel. n. ja essiiviset yksiköt. tuntia, ja vahva - muualla. Jotkut varsina olevat substantiivit muuttavat myös i :n á :ksi , u :n o :ksi tai saavat ylimääräisen konsonantin.

ganjal "kyynel" lavlla "laulu"

Lisäkonsonantti

mielddus "kopio"

Vokaalien vaihto + monoftongien esiintyminen

tapaus yksiköitä h. pl. h. yksiköitä h. pl. h. yksiköitä h. pl. h.
Niitä. P. ganjal gatnjal at lavlla lavlag klo mielddus mildos at
AT. gatnjal a gatnjal id lavlag a lavlag iid mildos a mildos iid
Suku. gatnjal a gatnjal id lavlag a lavlag iid mildos a mildos iid
illatiivi gatnjal ii gatnjal iidda lavlag ii lavlag iidda mildos ii mildos iidda
Paikallinen gatnjal on gatnjal iin lavlag on lavlag iin mildos on mildos iin
Yhteinen gatnjal iin Gatnjal iiguin lavlag iin lavlag iiguin mildos iin mildos iiguin
Essive ganjal sisään lavlla n mielddus sisään
Substantiivit, joissa on "kapea" taivutus

Tällaisilla substantiiviilla on myös vuorottelu askeleita; askeleet esiintyvät samalla tavalla kuin substantiivissa, jossa on "pariton" taivutus.

čeavrris " saukko "

Varsi sisään -á-

boazu " poro "

Perusta -o-

tapaus yksiköitä h. pl. h. yksiköitä h. pl. h.
Niitä. P. Ceavrris čeavr at boazu bohcc ot
AT. čeavr a tseavr apua bohcc o bohcc uid
Suku. čeavr a tseavr apua bohcc o bohcc uid
illatiivi čeavr ai tseavr aide bohcc ui bohcc uide
Paikallinen čeavr as čeavr ain bohcc os bohcc uin
Yhteinen čeavr ain čeavr aiguin bohcc uin bohcc uiguin
Essive tseavrris sisään boazu n
Possessiiviliitteet

Possessiivisufiksit ovat substantiiviliitteitä, joilla on omistussuunnan merkitys. pronominit ("minun", "sinun" jne.). Niitä on pohjoissaamen kielellä vain yhdeksän. Esimerkiksi ruovttus "talossa" on ruovttust " kodissani " .

Kuten substantiivipäätteet, possessiivisufiksit muuttuvat sen mukaan, ovatko ne liitetty varteen, jossa on parillinen vai pariton tavumäärä:

1 l. yksiköitä h. 2 l. yksiköitä h. 3 l. yksiköitä h. 1 l. kaksinkertainen 2 l. dv. h. 3 l. dv. h. 1 l. pl. h. 2 l. pl. h. 3 l. pl. h.
Parillinen luku -a :ssa -an -at -kuten -minä -ade -kysy -amet -adetti -setti
Parillinen luku -á :ssa -an -at -kuten -minä -ade -kysy -amet -adetti -setti
Parillinen numero -e -en -et -es -eme -ede -eska -emet -edet -eset
Parillinen luku -i :ssä -an -at -On -minä -ade -iska -amet -adetti -minä asetan
Parillinen numero -o -päällä -o t -os -ome -oodi -oska -omet -odet -oset
Parillinen luku -u :ssa -päällä -o t -meille -ome -oodi -uska -omet -odet - käyttää
pariton numero -an -at -On -eame -syö -easkka -eamet -eattet - helpottaa

Verbi

Pohjoissaamen verbikonjugaatio muistuttaa suomea . Siellä on kolme henkilöä ( persovnnat ) ja kolme numeroa ( logut ): yksikkö, monikko ja kaksoismuoto .

Tunnelmia on neljä tai viisi ( vuogit ):

  • ohjeellinen ( indikatiiva tai duohtavuohki );
  • imperatiiva ( imperatiiva tai gohččunvuohki );
  • toive ( optatiiva tai ávžžuhusvuohki ), joka ilmaisee toiveet, jotka puhuja haluaa toteuttaa; ei yleensä pidetä erillisenä tunnelmana ja sitä käytetään pääasiassa yhdessä imperatiivin kanssa;
  • ehdollinen ( konditionála tai eaktovuohki );
  • potentiaali ( potientiála tai veadjinvuohki ) ilmaisee kykyä tai mahdollisuutta.

Aikaa käytetään vain suuntaa antavissa merkeissä. Aikamuotoja on kaksi ( tempusat ):

  • nykyisyys ( preseansa tai dálá áigi ), puhuttiin myös tulevista asioista ("ei-menneisyys");
  • ohi ( preterihtta tai vászsán áigi ).

On olemassa useita ei-äärellisiä verbimuotoja :

Verbien taivutus "parillisella" taivuksella
viehkat "juoksua" Nykyhetki alkaen. n. Mennyt aika alkaen. nak. Pakollinen ja toivottava nak. Ehdollinen acc. Mahdollinen acc.
1 l. yksiköitä h. vieg an vihk en viihk päälle vieg ašin , vieg ašedjen vieg Azan
2 l. yksiköitä h. vierailla _ vihk et vieg a vieg ašit , vieg ašedjet vieg azat
3 l. yksiköitä h. viehk a vieg ai vihk os vieg asii vieg aža , vieg aš
1 l. dv. h. vihk e vieg aime viehkk u vieg aseimme vieg azetne
2 l. dv. h. viehk abeahtti vieg aide viehkk i vieg aseidde vieg ažeahppi
3 l. dv. h. viehk aba vieg aiga vihk oska vieg aseigga vieg ažeaba
1 l. pl. h. viehk at vieg aimet vīhk ot , viehkk ut vieg aseimmet vieg azit , vieg azat
2 l. pl. h. viehk abehtet vieg aidet vīhk et , viehkk it vieg ašeiddet vieg ažehpet
3 l. pl. h. vihk et vihk e vīhk oset vieg ase , vieg asedje vieg azit
Kielteisyys vieg a viehk an vieg a viegase_ _ vieg as
eallit "elämään" Nykyhetki alkaen. n. Mennyt aika alkaen. nak. Pakollinen ja toivottava nak. Ehdollinen acc. Mahdollinen acc.
1 l. yksiköitä h. eal an ell en nojaa _ eal ašin , eal ašedjen ēl ežan
2 l. yksiköitä h. eal at ell et eal e eal ašit , eal ašedjet El ezat
3 l. yksiköitä h. kaikki a ēl ii ell os eal asii ēl eža , ēl eš
1 l. dv. h. ell e ēl iime enal'l u eal aseimme ēl ežetne
2 l. dv. h. kaikki ibeahtti Eli iide enal'l i eal aseidde ēl ežeahppi
3 l. dv. h. kaikki iba ēl iiga ell oska eal aseigga ēl ežeaba
1 l. pl. h. kaikki se ēl iimet ēll ot , eal'l ut eal aseimmet ēl ežit , ēl ežat
2 l. pl. h. kaikki ibehtet ēl iidet ell et , eal'l it eal aseiddet ēl ežehpet
3 l. pl. h. ell et ell e ell oset eal aše , eal ašedje El ezit
Kielteisyys eal e eall an eal e eal ase ēl eš
goarrut "ommella" Nykyhetki alkaen. n. Mennyt aika alkaen. nak Pakollinen ja toivottava nak. Ehdollinen acc. Mahdollinen acc.
1 l. yksiköitä h. goar un gorr on gorr on gōr ošin , gōr ošedjen gōr ožan
2 l. yksiköitä h. goar ut gōrr ot goar o gōr ošit , gōr ošedjet gōr ozat
3 l. yksiköitä h. goarr u gōr ui gorr os gōr osii gōr oža , gōr oš
1 l. dv. h. gōrr o gōr uime goar'r u gōr oseimme gōr ožetne
2 l. dv. h. goarr ubeahtti gōr uide goar'r u gōr oseidde gōr žeahppi
3 l. dv. h. goarr uba gōr uiga gōrr oska gōr oseigga gōr ožeaba
1 l. pl. h. goarr ut gōr uimet gōrr ot , goar'r ut gōr oseimmet gōr ožit , gōr ožat
2 l. pl. h. goarr ubehtet gōr uidet gōrr ot , goar'r ut gōr oseiddet gōr žehpet
3 l. pl. h. gōrr ot gōrr o gōrr oset gōr oše , gōr ošedje gōr ožit
Kielteisyys goar o gorr on goar o gōr ose gōr os
Verbien konjugaatio "parittomalla" taivutuksella
muita "sanoa" Nykyhetki alkaen. n. Mennyt aika alkaen. nak Pakollinen ja toivottava nak. Ehdollinen acc. Mahdollinen acc.
1 l. yksiköitä h. muital an muita sisään muital ehkon muital ivcen muital eaccan
2 l. yksiköitä h. muital at muital sitä muital muital ivcet muital eaččat
3 l. yksiköitä h. muital a muital ii muital ehkos muital ivčcii muital eažžá
1 l. dv. h. muital etne muital eimme muital eahkku muital ivčciime muital ežze
2 l. dv. h. muital eahppi muital eidde muital ahkki muital ivčciide muital eažžabeahtti
3 l. dv. h. muital eaba muital eigga muital ehkoska muital ivčciiga muital eažžaba
1 l. pl. h. muital sitä muital eimmet muital ehkot muital ivčciimet muital eažžat
2 l. pl. h. muital ehpet muital eiddet muital ehket muital ivčciidet muital eažžabehtet
3 l. pl. h. muital sitä muital edje muital ecoset muital ivce muital ezet
Kielteisyys muital muital an muital muital ivce muital eacca
Kieltäminen

Kuten muissakin uralilaisissa kielissä, pohjoissaamen kielessä negatiivisuuden tekemiseen tarvitaan erityinen negatiivinen verbi , joka konjugoidaan henkilöille, tunnelmille ja numeroille, mutta ei aikamuodoille:

From. nak. Pov. ja toivoi nak. Selällään
1 l. yksiköitä h. sisään allon mies
2 l. yksiköitä h. se ale amat
3 l. yksiköitä h. ii allos amas
1 l. dv. h. ean allu amame
2 l. dv. h. eahppi alli amade
3 l. dv. h. eaba alloska amaska
1 l. pl. h. syödä jakaa amamet
2 l. pl. h. ehpet allet amadet
3 l. pl. h. eai alloset amaset

Pronominit

Henkilökohtaiset pronominit

Persoonalliset pronominit pohjoissaamen kielessä vaihtelevat tapauskohtaisesti ja niissä on verbien tapaan kolme numeroa:

tapaus mun , ma "minä" älä "sinä" poika "hän, hän"
I. p. ma , ma don poika
V. p. mu du su
Suku. P. mu du su
illatiivi mu nnje du tnje su tnje
Paikallinen mu s du s su s
Yhteinen mu inna du inna su inna
Essive mu nin du nin su nin
tapaus moai "me kaksi" doai "te kaksi" soai "he kaksi"
I. p. moai doai soai
V. p. mun'n o dudn o sudno _
Suku. P. mun'n o dudn o sudno _
illatiivi mun'n uide dudn uide sudn uide
Paikallinen mun'n os dudn os sudn os
Yhteinen mun'n uin dudn uin sudn uin
Essive mun'n on tyhmä päälle laiva päälle
tapaus mii "me (kaikki)" dii "te (kaikki)" sii "he (kaikki)"
I. p. mii dii niin
V. p. mi n di n si n
Suku. P. mi n di n si n
illatiivi mi djiide di djiide si djiide
Paikallinen mi s di s si s
Yhteinen mi guin di nguin si guin
Essive mi nin di nin niin nin
Esittelypronominit

Viisi pohjoissaamen demonstratiivpronominia voivat myös vaihtua kirjain- ja numeromuodossa:

dat "tämä (yllä)" dát "this (lähellä kaiutinta)" ruokavalio "se (lähellä kuuntelijaa)" duot "se (etä molemmista)" piste "se (hyvin kaukana)"
tapaus Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h.
I. p. da t da t da t da t kuolla t kuolla t duo t duo t tee t tee t
V. p. da n kyllä ​​id da n kyllä ​​id kuolla n kuolla id duo n duo id tee n tee id
Suku. P. da n kyllä ​​id da n kyllä ​​id kuolla n kuolla id duo n duo id tee n tee id
illatiivi da sa da idda da sa kyllä ​​idda kuolla sa kuolla idda duo sa duo idda tee sa tee idda
Paikallinen da s kyllä ​​sisään da s kyllä ​​sisään kuolla s kuolla sisään kaksikko_ _ duo sisään tee s tehdä sisään
Yhteinen da inna da iguin da inna da iguin kuole inna kuole iguin duo inna duo iguin tee inna tee iguin
Essive da nin da nin kuolla nin duo nin tee nin

Kun substantiivi muuttuu, siihen viittaava demonstratiivpronomini tulee samaan tapaukseen, mutta on 2 poikkeusta:

  1. demonstratiivinen pronomini ennen substantiivia yksikössä illatiivissa tai lokatiivissa. h muuttuu akusatiiviksi tai genitiiviksi;
  2. demonstratiivinen pronomini ennen substantiivia yhteistapauksessa pl. h. joko jää yhteistapaukseen tai muuttuu akusatiiviksi tai genitiiviksi.
Kyselypronominit

Vain kaksi kyselypronominia vaihtuu kirjainkoolla ja numerolla: gii "kuka?" ja mii "mitä?":

gii "kuka?" mii "kumpi?, mikä?"
tapaus Yksikkö h. Mn. h. Yksikkö h. Mn. h.
I. p. gii geo t mii ma t
V. p. gea n gea id äiti , piika ma id
Suku. P. gea n gea id ma n ma id
illatiivi gea sa gea idda äiti sa äiti idda
Paikallinen geos _ geo sisään äiti s äiti sisään
Yhteinen gea inna gea iguin äiti inna ma iguin
Essive gea nin äiti nin

Pohjoissaamen kielen säilyttäminen

Kaikissa kolmessa maassa, joissa kieltä puhutaan, on esikouluja ja kouluja, joissa opetus tapahtuu pohjoissaamen kielellä.

Media

Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa radiolähetys tapahtuu pohjoissaamen kielellä, ilmestyy useita sanoma- ja aikakauslehtiä. Ainoa pohjoissaamenkielinen päivälehti on Norjassa ilmestyvä Ávvir (Hoito).

Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa pohjoismainen saamenkielinen TV-ohjelma Ođđasat (Uutiset) on Norjan yleisradioyhtiön ( NRK ) , Suomen yleistelevision YLEn ja Ruotsin television ( SVT ) yhteistuotanto .

Kielten säilyttäminen Norjassa

Norjalainen yhtye KEiiNO edusti Norjaa vuoden 2019 Euroviisuissa englanninkielisellä kappaleella " Spirit in the Sky ", joka sisälsi yhden pohjoissaamenkielisen lauseen: Čajet dan čuovgga ("Näytä minulle valo / Näytä minulle valo") ja Sami yoik Hän lå e loi la [8] .

Kielen säilyttäminen Suomessa

Kielen säilyttämistä Suomessa ratkaistaan ​​varsin menestyksekkäästi. Pohjoissaamea koskee Suomen nykyisen perustuslain 17 § , jonka mukaan saamelaisväestöllä on oikeus säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Samassa perustuslain pykälässä vahvistetaan saamelaisten oikeus käyttää äidinkieltään hallituksessa [9] .

Monissa saamelaisalueen päiväkodeissa ja kouluissa kielen opiskeluun käytetään " kielipesä " -menetelmää . Tämän järjestelmän yleinen ajatus on, että sekä oppiminen että kommunikointi lasten välillä ja opettajien kanssa tapahtuvat täysin kielen uppoutuessa opiskeluun. Saamelaisen seudun esikouluissa, joissa tätä järjestelmää käytetään, lapset puhuvat vain saamea, pohjoissaamenkielisissä kouluissa opetus tapahtuu yleensä siinä nollaluokalta yhdeksänteen luokkaan lähes kaikissa aineissa; on myös pohjoissaamelaista opetusta sisältäviä lukioita (joihin opiskelijat tulevat yhdeksännen luokan jälkeen). Saamelaisalueen kielipesäohjelman johtaja Annika Pasasen mukaan vähemmistökielten säilyttäminen ja elvyttäminen on mahdollista vain, jos tätä menetelmää sovelletaan sekä esikouluissa että kouluissa. Pasanen uskoo, että saamen kielten tilannetta Suomessa voidaan kutsua varsin hyväksi, varsinkin Venäjään verrattuna , sillä lapsilla, vaikka heillä ei olisikaan mahdollisuutta oppia kieltä kotona, on tämä mahdollisuus päiväkodissa ja sitten klo. koulussa, vaikka kieltä käytetään opetuksessa, se on juuri kommunikointikieltä, ei vain oppimista [10] .

21.1.2012 Suomen historiassa ensimmäistä kertaa pohjoissaamen kielellä väiteltiin tohtoriksi: Helsingin yliopistossa tunnettu suomalaissaamelaisaktivisti, kielitieteilijä Irja Seurujärvi-Kari jätti tieteellisen tutkimuksen. saamelaisidentiteetistä, saamen kielen roolista ja valtioiden välisen saamelaisliikkeen merkityksestä tohtorintutkintoon [11] .

28. maaliskuuta 2012 9 lukion viimeisistä luokista valmistuvaa kirjoitti esseitä pohjoissaamen kielellä (äidinkielenä) pääsyä varten Suomen korkeakouluihin [12] .

Pohjoissaamelainen Wikipedia

Wikipedia -osio  on pohjoissaamenkielinen (" Northern Sami Wikipedia "), ensimmäinen muokkaus tehtiin vuonna 2004 [13] . 3.11.2022 kello 17.23 ( UTC ) osiossa on 7 805 artikkelia (yhteensä 20 862 sivua); Siihen on rekisteröitynyt 26 706 jäsentä, joista 6:lla on ylläpitäjän asema; 25 osallistujaa on tehnyt jotain viimeisen 30 päivän aikana; osion olemassaolon aikana tehtyjen muokkausten kokonaismäärä on 301 355 [14] .

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 4 Lewis, 2009 .
  2. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Ethnologue - 25 - Dallas, Texas : SIL International , 2022.
  3. ↑ 1 2 3 Pohjoinen yhteistyö. Kieli  (pääsemätön linkki) // Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedotustoimisto Pietarissa, Venäjällä. (Käytetty: 9. marraskuuta 2011)
  4. ↑ saamelaiset Suomessa. — Kemijärvi: JSC “Larin Painotuote”. Saamelaisten kansankokouksen julkaisu, 1999.
  5. ↑ Alkuperäinen lainaus: " "med en regelmessig samisk sprogform" "; Forsgren, Tuuli (1988) "Samisk kyrko- och undervisningslitteratur i Sverige 1619-1850." Scriptum: Rapportserie utgiven av Forskningsarkivet vid Umeå universitet, ISSN 0284-3161; s. 12 [1] Arkistoitu 20. syyskuuta 2018 Wayback Machinessa
  6. ↑ Svonni, E MikaelSámegiel-ruoŧagiel skuvlasátnelistu  (neopr.) . - Samiskuvlastivra, 1984. - P. III. — ISBN 91-7716-008-8 .
  7. ↑ Bals, Berit Anne; Odden, David; Rice, Curt Topics in North Saame Fonology (pääsemätön linkki) (2005). Haettu 8. marraskuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 9. joulukuuta 2014. 
  8. ↑ KEiiNO laulaa ja joikuttaa Norjan ensimmäisessä harjoituksessa Arkistoitu 5. elokuuta 2019 Wayback Machinessa  
  9. ↑ Suomen perustuslaki. Nro 731/1999, muutettuna numeroon 802/2007 asti. Arkistokopio 10.4.2013 Wayback Machinessa : epävirallinen käännös // Oikeusministeriön verkkosivut.
  10. ↑ Annika Pasanen: ”Suomen saamelaisten kieli”pesät” toimivat myös kouluissa, tätä kokemusta kannattaa soveltaa Venäjällä” Arkistokopio 5.3.2016 Wayback Machinella // Finugorin tietokeskuksen verkkosivuilla. - 3. lokakuuta 2011.  (Käyttö: 14. marraskuuta 2011)
  11. ↑ Pohjoissaamen kielen väitöstyön ensimmäinen puolustaminen tapahtui Suomessa . Arkistokopio 28.2.2013 Wayback Machine // Finugor Information Centerin verkkosivuilla. - 29. tammikuuta 2012.  (Käyttöpäivämäärä: 30. tammikuuta 2012)
  12. ↑ Kirjalliset loppukokeet ovat alkaneet - hakijat kirjoittavat esseen suomeksi tai ruotsiksi . yle.fi. _ Yle Uutispalvelu (12.3.2012). Haettu: 13. maaliskuuta 2012.
  13. ↑ Pohjoissaamelainen Wikipedia: ensimmäinen muokkaus
  14. ↑ Pohjoissaamelainen Wikipedia: tilastosivu

Kirjallisuus

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
Bibliografisissa luetteloissa