Jiddish

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 27. elokuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 2 muokkausta .
jiddish
oma nimi יידיש, ייִדיש, אידיש IPA : [ˈjɪdɪʃ]
Maat Australia , Itävalta , Argentiina , Valko -Venäjä , Belgia , Bosnia ja Hertsegovina , Brasilia , Iso-Britannia , Unkari , Saksa , Israel , Kanada , Costa Rica , Latvia , Liettua , Meksiko , Moldova , Alankomaat , Panama , Puola , Puerto Rico , Venäjä , Romania , Yhdysvallat , Ukraina , Uruguay , Ranska , Sveitsi , Ruotsi , Viro , Etelä - Afrikka
virallinen asema Ilmoitava virallinen kieli: Juutalainen autonominen alue [n. 1] Vähemmistökieli: Bosnia ja Hertsegovina Alankomaat Puola Romania Ukraina Ruotsi [1] [2]
 

 
 
 
 
 
 
Sääntelyorganisaatio YIVO
Kaiuttimien kokonaismäärä 1 541 000 [3]
Tila Haavoittuvainen
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

indoeurooppalainen perhe

germaaninen haara Länsi-Saksan ryhmä yläsaksan kielet Yläsaksan murteet
Kirjoittaminen Heprea aakkoset
Kielikoodit
GOST 7.75-97 mene 202
ISO 639-1 yi
ISO 639-2 jutsku
ISO 639-3 yid - yhteinen
ydd - itä yih
- länsi
WALS ydd
Etnologi jutsku
Linguasfääri 52-ACB-g
ABS ASCL 1303
ELCat 2990 ja 3211
IETF yi
Glottolog yidd1255
Wikipedia tällä kielellä

Idish ( Idish יי β täsmälleen , יִhuutokauppa, אי uct jiddish tai jidiš  - sanatarkasti : " juutalainen  ", שפת יוnk tarkastimympa , [4] יהו uty ט w ] ט-4י , תכי ] )-juutalainen kieli)-juutalaisen kieli) germaaniryhmä , historiallisesti tärkein aškenasikieli , jota 1900-luvun alussa puhui noin 11 miljoonaa juutalaista ympäri maailmaa.

Jiddish syntyi Keski- ja Itä-Euroopassa 10.-1300-luvuilla keskiyläsaksan murteiden pohjalta , laajalla lainauksella hepreasta ja arameasta (jopa 15-20 % sanavarastosta) ja (itäosassa) slaavilasta (jopa 15 % murteissa) ja myöhemmin - ja nykysaksan kielestä [5] . Kielten fuusio synnytti alkuperäisen kieliopin, joka mahdollistaa seemiläisten ja slaavilaisten juurien ja germaanisten kielten syntaktisten elementtien yhdistämisen.

Otsikko

Erillisen kielen sanaa jiddish alettiin käyttää systemaattisesti vasta 1800-luvulla, vaikka sitä käytettiin yhtenä itsenimistä 1600-luvulta lähtien. Myös aikaisempia asiakirjoja 1400-1600-luvuilta on säilynyt, joissa juutalaisten germaaninen puhe on merkitty tällä sanalla, mutta niiden tulkinta on kiistanalainen [6] . Aiemmin juutalaiset kutsuivat kieltään Loshn Ashkenaziksi ( לשון אשכנז , "Saksan kieli " ) tai Taichiksi ( טייטש , alunperin: "saksa"), joten se ei erottanut sitä saksalaisten kristittyjen kielestä [7] .

1800-luvulla, juutalaisen valistuksen vaikutuksesta , alunperin halventava jiddishin nimitys juutalaiseksi ammattikieltä levisi ; siihen kirjoittavia kirjoittajia kutsuttiin slangikirjoittajiksi. Vuosina 1868-1869 Shie-Mordhe Lifshitz julkaisi "venäläis-modernin juutalaisen sanakirjan". Saman kirjoittajan vuonna 1876 julkaistua käänteistä sanakirjaa kutsutaan jo yksinkertaisesti "juutalais-venäläiseksi". Ludwig Zamenhof laati vuonna 1879 esseen "uusi heprean" kielioppi venäjäksi.

Neuvostoliitossa virallisessa kirjallisuudessa ilmaus "juutalaisen kieli" tarkoitti täsmälleen jiddishiä ; Hepreaa kutsuttiin "hepreaksi", eikä se tunnustanut sen asemaa Israelin eläväksi puhutuksi kieleksi .

Venäjällä sanaa "yiddish" voidaan käyttää sekä käännettävänä ( vain yksikkömuotona ) että käännettämättömänä substantiivina [8] .

Luokittelukysymyksiä

Historiallisesti jiddish kuuluu germaanisen ryhmän länsigermaanisten kielten yläsaksan klusterin yläfrankkien murteisiin .

Vuonna 1991 Tel Avivin yliopiston kielitieteen professori Paul Wexler esitti hypoteesin , joka sijoitti sen slaavilaisten kielten ryhmään germaanisten kielten sijaan . Akateemisissa piireissä Vekslerin teoriaa käsitellään uteliaisuutena, joka heijastelee pikemminkin kirjoittajan poliittisia näkemyksiä [9] .

Linguogeography

Laji ja runsaus

Jiddishin puhujien nykyistä määrää on erittäin vaikea määrittää. Useimmat Ashkenazi-juutalaiset 1900-luvun aikana vaihtoivat asuinmaidensa kieltä. Arvioita jiddishin puhujien määrästä voidaan kuitenkin saada joidenkin maiden väestölaskennoista.

Huomattava määrä jiddishin puhujia asuu myös Isossa- Britanniassa , Belgiassa , Ranskassa ja vähäisemmässä määrin Australiassa , Argentiinassa ja Uruguayssa .[ selventää ]

Yllä olevien tietojen perusteella jiddishin puhujien kokonaismääräksi maailmassa voidaan arvioida 500 tuhatta ihmistä. Samanlaisia ​​tietoja on joissakin muissa lähteissä: 550-600 tuhatta. Samaan aikaan on paljon korkeampia arvioita: 1 762 320 [10] (edellisessä, 15. painoksessa, ilmoitettiin vielä suurempi määrä jiddishin puhujia - 3 142 560 henkilöä) ja jopa 2 miljoonaa (1970-luvun lopussa; CEE [18] ), mutta ei ole selitetty, mihin metodologiaan nämä arviot perustuvat.

Sosiolingvistinen tieto

Vaikka suurimmassa osassa Israelin ashkenazi-juutalaisia, jiddish on väistynyt heprealle ja diasporoissa  ympäröivän väestön kielille, joidenkin perinteisten uskonnollisten yhteisöjen edustajat ( haredit ja erityisesti hassidit ) kommunikoivat keskenään pääasiassa jiddishin kielellä. .

Murteet

Jiddish koostuu suuresta määrästä murteita, jotka yleensä jaetaan länsimaisiin ja itäisiin murteisiin.

Länsi-jiddish, joka on läheistä sukua ympäröivän väestön saksalaisille ja hollantilaisille murteille, on käytännössä kuollut nykyään.

Itäinen murre, joka muodostuu saksankielisen ympäristön ulkopuolella, on jaettu kolmeen päämurteeseen:

On sekä siirtymämurteita että sekamurteita.

Jiddishin alueelliset muunnelmat osoittavat suurta vaihtelua vokaalijärjestelmissä, jotka vaihtelevat lyhyen avoimen i:n ja pitkän suljetun i:n oppositiosta malleihin, joissa on täysin rinnakkaiset lyhyet ja pitkät vokaalisekvenssit. Murteita ovat myös ü ja diftongit , jotka päättyvät -w ja -u. Joistakin murteista puuttuu h- foneemi , joistakin on vähemmän palataaleja, ja länsimaisista jiddisistä puuttuu soinnillinen ero. Artikulaatio r vaihtelee eri alueilla r apikaalisesta (pääasiassa) r uvulaariseen.

Kirjoittaminen

Jiddish käyttää heprealaista neliökirjoitusta . Kirjeen suunta, kuten hepreaksi , oikealta vasemmalle: װיקיּפּעדיע  - Wikipedia. Toisin kuin heprea, kirjoitus on täysin vokalisoitu : vokaalit on merkitty kirjaimilla, jotka ovat samanlaisia ​​kuin kreikka, latina ja kyrillinen kirjoitus; hebraismissa (mukaan lukien sekä varsinaista hepreaa että arameaa alkuperää olevat sanat) säilytetään perinteinen konsonanttien kirjoitusasu .

IVO -ortografiaa [20] pidetään nykyään vakiona , samoin kuin konservatiivisempaa järjestelmää, joka on kodifioitu Klal tacones fun idishn oysleigiin (Yiddishin oikeinkirjoituksen yleiset säännöt) [21] (näkyy alla olevassa taulukossa). Uskonnolliset kustantamot puolestaan ​​suosivat 1900-luvun alun jiddishinkielistä lehdistön oikeinkirjoitusta - ns. "Daichmer", toisin sanoen lainaamalla joitain saksan kielen oikeinkirjoituksen tunnusomaisia ​​piirteitä [22] .

Aakkosten kirjain [23] [24] Grafeemi ("Clal tacones") [21] Grafeema (IVO oikeinkirjoitus) [20] Nimi Normaali ääntäminen Huomautuksia
yksi א א א shtumer alef ei lausuttu kirjoitetaan sanan alkuun ennen vokaalia (paitsi ע)
 — mekhice alef ei lausuttu kirjoitetaan sanan keskelle erottamaan peräkkäiset vokaalit tai װ ja ו
אַ paseh alef a
אָ komets alef noin
2 ב ב ב basso b
בֿ Weiss sisään vain hebraismissa
3 ג ג giml G
neljä ד ד dalad d
5 ה ה Hei h
6 ו ו ו WWII klo myös [o] ja [oh] hebraismissa
|וּ melupm vov klo kirjoitettu yhdessä װ:n kanssa
װ zwei vovn sisään
ױ vov yod vai niin
7 ז ז zayen h
kahdeksan ח ח hes X vain hebraismissa
9 ט ט tes t
kymmenen י י י yod minä, y myös [hei] ja [ay] hebraismissa
יִ Hirek Yod ja
ײ ײ zwei yudn Hei
ײַ paseh zwei yudn Ah
yksitoista כ כ כּ kahvia to vain hebraismissa
כ hof X
ך langer hof X sanan lopussa
12 ל ל ontuttu l
13 מ מ rouva m
ם shlos rouva m sanan lopussa
neljätoista נ נ nunna n
ן langer nunna n sanan lopussa
viisitoista ס ס samach Kanssa
16 ע ע ian uh näyttelee eri roolia hebraismissa
17 פ ּפּ maksaa P
פ פֿ faye f
ף langer fay f sanan lopussa
kahdeksantoista צ צ tzaddik c
ץ langer tzaddik c sanan lopussa
19 ק ק kuf to
kaksikymmentä ר ר reysh R
21 ש ש ש renkaat sh
שׂ syn Kanssa vain hebraismissa
22 ת ת תּ Toveri t vain hebraismissa
ת pöllöt Kanssa

Jotkut konsonantit välitetään digrafien tai trigrafien avulla: דז [dz], דזש [j], זש [g], טש [h], שטש [u].

Pareja base/weiss, kof/hof, pei/fei, shin/sin ja tov/sov pidetään sanakirjoissa ja oppikirjoissa itsenäisinä kirjaimina. Sanakirjoissa jokaisella niistä on pääsääntöisesti oma osio (paitsi weiss ja pöllöt, joita ei käytetä sanan alussa). Vokaaleja ilmaisevien kirjainten muunnelmia, mukaan lukien digrafit, pidetään itsenäisinä kirjaimina oppikirjoissa ja käsikirjoissa, mutta ei sanakirjoissa [25] [26] [27] [28] .

1920-luvulla Neuvostoliitossa ja sitten joissakin kommunistisissa ja neuvostomielisissä kustantamoissa muissa maissa hebraismien kirjoittamisen historiallinen ja etymologinen periaate korvattiin foneettisella [29] . Lisäksi viimeisten konsonanttien ך, ם, ן, ף, ץ erikoiskirjoitus hylättiin tavanomaisten כ, מ, נ, פ, צ hyväksi. Vuonna 1961 Neuvostoliitossa ( Birobidzhania lukuun ottamatta ) he palasivat viimeisten kirjeiden kirjoittamiseen [30] [31] . Tässä järjestelmässä hebraismien ja joidenkin prepositioiden foneettinen oikeinkirjoitus säilytettiin vuoteen 1994 asti Di Yiddish Gas -lehdessä .

Kielen historia

Yksi lause Wormsin synagogan rukouskirjassa (1272) on vanhin säilynyt kirjallinen lähde, joka on kirjoitettu heprealaisilla aakkosilla Saksan juutalaisten puhutulla kielellä. Tämä lause sisältää useita heprealaista alkuperää olevia sanoja, joita käytetään tässä yhteydessä viittaamaan juutalaiselle uskonnolle ominaisiin termeihin, jotka ovat ominaisia ​​nykyaikaiselle jiddishille [32] . Se, onko tämän lähteen kieli nimeltä "jiddish" vai "saksa", riippuu "jiddish"-määritelmästä. Jotkut kielitieteilijät (mukaan lukien Max Weinreich ) ehdottavat, että juutalaisten germaaniset murteet erosivat jossain määrin saksalaisten kristittyjen murteista jo 10-1100-luvulla, mutta säilyneiden kirjallisten lähteiden puute yksittäisiä kieltoja lukuun ottamatta ei mahdollista varhaisen "proto-jiddishin" luotettava rekonstruktio. Samaan aikaan analyysi juutalaisista lähteistä, jotka on kirjoitettu 1200-1400-luvuilla. Länsi-Euroopan useissa saksankielisissä maakunnissa osoittaa, että pientä nimenomaan juutalaista leksikaalista kerrosta (mukaan lukien heprean, vanhan ranskan ja keskiyläsaksan alkuperää olevat sanat) lukuun ottamatta näiden lähteiden kielen systeemiset ominaisuudet (ts. , fonetiikka ja morfologia) vastaavat täysin paikallisten saksalaisten murteiden ominaisuuksia. Ei yhteisiä kieliopillisia piirteitä, jotka voisivat olla osa hypoteettista "proto-jiddishiä", joka oli yhteistä kaikille juutalaisille tuolloin Saksassa ja josta kaikki modernit jiddishin murteet olisivat peräisin [33] . XV-XVI vuosisadalla. Länsi-Jiddish (Länsi-Saksassa, Pohjois-Italiassa ja Itävallassa) ja itäinen jiddish (Tšekin maissa, Itä-Saksassa, Puolassa ja Liettuan suurruhtinaskunnassa ) erottuivat saksasta erilliseksi murreavaruuteen [34] .

Jiddish on ollut keskiajalta lähtien Euroopan juutalaisten puhuttu kieli. Hasidismin ja Haskalahin ansiosta jiddishinkielinen uskonnollinen, opetus- ja kaunokirjallisuus ilmestyy, kehittyen rinnakkain hepreankielisen kirjallisuuden kanssa. Jiddish saavutti poikkeuksellisen kukinnan 1900-luvun alussa.

Venäjän lokakuun vallankumouksen aikaan vuonna 1917 jiddish pidettiin jo itsenäisenä kielenä ja tunnustettiin yleissivistävän ja toimistotyön kieleksi neuvostotasavallassa: Ukrainan SSR :ssä ja yhdeksi neljästä virallisesta kielestä. BSSR : n sekä Valko -Venäjän , Venäjän ja Puolan [35] [35] [36] [37] kanssa . Jo jonkin aikaa iskulause "Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!" kaiverrettiin BSSR:n vaakunaan jiddišiksi sekä valkovenäläiseksi , venäjäksi ja puolaksi . Se oli myös yksi Ukrainan kansantasavallan valtionkielistä vuonna 1917.

Toinen maailmansota (mukaan lukien pääasiassa holokausti ), juutalaisten sulautuminen lännessä ja Neuvostoliitossa, mukaan lukien juutalaisten koulujen sulkeminen ja halu ottaa heprea käyttöön Israelissa nopeassa tahdissa - kaikki nämä tekijät johtivat melkein yleismaailmalliseen jiddishin kielen kulttuurielämän katoaminen. , ja myös sen jokapäiväisen käytön nopea väheneminen [38] .

Kielelliset ominaisuudet

Fonetiikka ja fonologia

Jiddisissä on uloshengityspainotus, ja vaikka painopisteen paikka sanassa ei ole aina täysin ennustettavissa, sanapainolla on useita tunnusomaisia ​​jakaumia. Lyhyiden vokaalien järjestelmä on kolmiotyyppinen, ja siinä on kolme ratkaisuastetta ja kaksi artikulaatioasentoa:

Vokaalit
iu
e o
a

Tunnusomaisimmat diftongit ovat ei, ai ja oi yhdistelmät. Jiddishin kielessä, kuten saksan eteläisissä murteissa, keskisaksan diftongin ei ja pitkän vokaalin î heijastus on erilainen:

Ääni Keski-Saksan kirjeenvaihto Deutsch Baijerin murre jiddish
vanha ei ei [ae] (kirjoitettu ei): heizen, Stein, klein oa: hoazn, Stoa, gloa ei: קלײן ,שטײן ,הײצן
keski ei î [ae] (kirjoitettu ei): reiten, treiben, weiß ei: reitn, dreim, weiss ai: װײַס ,טרײַבן ,רײַטן
myöhässä ei iu [ɔʏ] (kirjoitettu eu): teuer, neu ei: deia, ei ai: נײַ ,טײַער

Konsonanttijärjestelmä:

mn n' bd d'g pt t'k vz z' zcr fs s' š č xhy minä

Huomaa : palataaliset konsonantit on merkitty heittomerkillä .

Toisin kuin monet yläsaksan murteet, plosiivien ja frikatiivien rivit eivät eroa jännityksen, vaan sonoriikan suhteen. Jiddishin murteille on ominaista myös sandhityypit , joita ei löydy saksalaisten murteiden joukosta (ääninen assimilaatio, soinnillisten konsonanttien esiintyminen tavutuloksissa), jotka on otettu slaavilaisista kielistä. Slaavilainen vaikutus vaikutti myös palataalisten konsonanttien kontrastin esiintymiseen jiddishin kielessä. Lisäksi heprea-arameaa ja slaavilaista alkuperää olevien sanojen tulvan vuoksi lukuisia saksan kielelle epätavallisia alkukonsonanttiyhdistelmiä tunkeutuivat jiddishin kieleen (esim. bd-, px-, tx-) [39] [40] [41 ] [42] .

Morfologia

Jiddishin kielioppi noudattaa pohjimmiltaan saksan kielen mallia, mutta itäisissä murteissa on tehty merkittäviä muutoksia. Nykyaikaisille puhekielelle on ominaista tapaus- ja/tai sukupuolijärjestelmän merkittävä yksinkertaistaminen verrattuna konservatiivisempaan peruskieleen [43] [44] .

Artikkeli

Määrätty artikkeli sijoitetaan substantiivin eteen ja on sen kanssa samaa mieltä sukupuolen, lukumäärän ja kirjainkoon suhteen.

tapaus maskuliini- Neutraali sukupuoli Naisellinen monikko
Nominatiivi דער der דאָס dos די di די di
Akkusatiivi דעם dem
Datiivi דעם dem דער der
Omistushaluinen

Epämääräisellä artikkelilla on vain yksikkömuoto, se ei muutu ja on sama kaikille sukupuolille: אַ (a), ennen vokaalia tai diftongia - אַן (an).

Määrällisen artikkelin muotoja käytetään myös demonstratiivisina pronomineina (tämä, tämä, tämä).

Substantiivi

Sille on ominaista sukupuolen, lukumäärän, tapauksen ja varmuuden/epävarmuuden luokat.

Sukupuolen luokka ilmenee substantiivin kanssa yhdenmukaisissa sanoissa - artikkelit, adjektiivit ja / tai pronominit. Joissakin tapauksissa suvussa havaitaan vaihteluita.

Nimen adjektiivi

Germaaninen ero heikkojen ja voimakkaiden deklinaatioadjektiivien välillä on kadonnut (paitsi neutraalissa yksikössä), mutta taivutettujen predikatiivisten adjektiivien välille on syntynyt uusi ero.

Pronomini
kasvot yksiköitä h ,
tapaukset		 pl. h ,
tapaukset
1 l. Heidän (minä) - איך (minä - מיין) Maailma (me) - מיר
2 l. Du (sinä) - דו Ir (sinä) - איר
3 l. Er (hän) - ער (zayn - זיין) Zey (he) - זיי
Numerot
  1. ein(s) - איין
  2. zwei - צוויי
  3. kuiva - דרייַ
  4. kuusi - פיר
  5. finf - פינף
  6. zeks - זעקס
  7. zibm [n. 2]  — זיבן
  8. aht - אַכט
  9. nain - נייַן
  10. tsen - צען

[45]

Verbi

Verbissä kaikki aikamuodot ja tunnelmat, paitsi indikatiivisen mielialan nykyinen aika, alkoivat muodostua analyyttisesti. Johdonmukainen ero täydellisen ja epätäydellisen näkökohdan välillä, joka on vieras germaanisten kielten rakenteelle, kehittyy; ilmestyi useita uusia verbimuotoja, jotka ilmaisevat kuva- ja äänisävyjä.

Nykyinen partisiippi on myös saanut uusia tehtäviä. Konjugaatiomuodot ovat monissa tapauksissa uudistuneet, uusia perifrastisten konjugaatioiden luokkia on syntynyt.

Prepositio
  • hauskaa ( פון ) - mistä, mistä
  • ba ( ביי ) - klo
  • tsu ( צו ) - to
  • in ( אין ) — sisään
  • ajovalot ( פאַר ) - varten/ennen
  • af ( אויף ) - päällä
  • untər ( אונטער ) — alle

Syntaksi

Syntaksissa on syntynyt uusia sanajärjestysmalleja. Sanajärjestyksestä pää- ja alalauseessa on tullut sama. Substantiivien ja niiden määritelmien sekä verbilauseiden osien välistä etäisyyttä on lyhennetty.

Yksinkertaisessa lauseessa käytetään verbiä "from" (איז), kuten saksalainen ist (syömään). Esimerkiksi:

כינע איז אַ לאַנד אין מזרח אַזיע – Hinə maasta mizrəh aziyə (Kiina on maa Itä-Aasiassa) קאָקאָס פּאַלמע איז אַ טראָפּישע פלאַנץ – Kookospalmu tropishə-laipasta (trooppinen palmu) איך בין אַ זינגער - Heidän bin a zingər (olen laulaja) דו ביסט אַ זינגער - Du bist a zingər (olet laulaja) זי איז אַ שיין מיידעלע - Zee shein meidaləsta (hän ​​on kaunis tyttö).

Sanasto

Sanasto on 70-prosenttisesti germaanista alkuperää, ja siinä on laajat kerrokset heprean ja aramean sanastoa sekä slaavilaista alkuperää.

Esimerkkejä saksankielisistä sanoista: odlər (אָדלער, kotka ), aizn (אייזן, rauta ), build (בילד, kuva ), bly (בליי, lyijy ), blut (בלוט, veri ).

värit

venäläinen nimi jiddish Esimerkki
Punainen Roit (רויט)
Vaaleanpunainen Rosə (ראָזע)
Keltainen Gal (געל)
Vihreä Vihreä (גרין)
Sininen Bloh (בלאָ)
Valkoinen Weiss (ווייס)
Musta Schwartz (שוואַרץ)
Ruskea Broin (ברוין)

On myös heprean sanastoa: bokhər (בחור, kaveri), dorəm (דרום, etelä), yam (ים, meri), mayrəv [46] (מערב, länsi), midbər (מדבר, autiomaa), חמrɨ, autiomaa , milhomə (מלחמה, sota), mishpokhə (משפּחה, perhe), tsofn (צפון, pohjoinen), khazər (חזיר, sika), shabəs (שבת, lauantai)

Yiddish absorboi myös slaavismeet: verbə (ו itse), vidrə (וי tykkejä), dachə (β אַט ă myöhässä), Klyachə (קליאַט My myöhään), Murəshkck (מ iment), ozərə (אָז canning) (סרָ ared), sosinə, stap (אָז m / פּ m n tai פּ m n tai פּ m / m / m / m / m- (סרָ m / פּ M- (סרָ סרָ סרָ מ מ מ) ), STAP (keitin (טשייניק)

Vaikutus muihin kieliin

Odessan murre

Jiddishillä ja ukrainan kielellä oli suuri vaikutus Odessan murteen muodostumiseen .

Slangin lähde

Monet hebraismit ( Xiva , Hochma jne.) tulivat venäjän kieleen jiddishin kautta - tästä on osoituksena erityisesti heidän askenazi-ääntämisensä [47] .

Valkovenäjän ja Ukrainan kielet

1900-luvun alussa valkovenäläisten keskuudessa asui 2 miljoonaa juutalaista. Juutalaisten määrä ja suorat kontaktit heihin vaikuttivat valkovenäläisten kieleen [48] . Monet jiddishin sanat löysivät tiensä valkovenäläiseksi [49] [50] (erityisesti kauppaan ja käsityöhön liittyvät sanat, koska nämä alueet olivat pääasiassa juutalaisten [48] käsissä ) ja ukrainaksi. Esimerkiksi valkovenäläisessä kielessä on sanat ava (oi, oi), balagol (vetokuljettaja), bahur (butuz; rakastaja), bebakhi (sisäiset; rätit), garmidar (häiriö, melu), kaptsan (ragamuffin), razdabara ( puhuja), fanaberiya (turvotus), khalemus (loppu, kuolema), haўrus (liitto, yritys), heўra (jengi, kauppa), shakhrai (roisto), gandlyar (kauppias), handlovy (kauppa). Ukrainan kielessä samasta jiddishin juuresta - sana gendlyar (halvettava, kirjaimellisesti "häikäilemätön liikemies", "huckster"), handelik (slangi, "ravintola").

Katso myös

Kommentit

  1. ↑ Jiddish on ollut aktiivisessa virallisessa käytössä historiallisesti. Nykyään "Birobidzhaner Stern" -sanomalehdessä julkaistaan ​​viikoittaiset sivut jiddishin kielellä, vuosittainen almanakka "Birobidzhan" julkaistaan ​​jiddishinkielisellä osuudella, kieltä opiskellaan yhdessä paikallisista kouluista. Kielen deklaratiivinen käyttö säilyy valtion instituutioiden kylteissä jne. Vaikka JAR:n jiddishin puhujien määrä ei nykyään ylitä 100 henkilöä, alueen erityisasema houkuttelee aktivisteja muista maista ja alueilta.
  2. ↑ Tässä sanassa esiintyi jiddishille ominaista foneettista vaikutusta, kun sanan lopussa oleva ääni [n] äänten [b] tai [p] jälkeen muuttuu [m]:ksi. Tämä vaikutus ei perinteisesti näy kirjallisuudessa.

Muistiinpanot

  1. ↑ http://jiddischforbundet.se/index.php/om-jiddisch/jiddisch-som-minoritetssprak Arkistoitu 24. syyskuuta 2013 Wayback Machinessa Jiddisch som nationalellt minoritetsspråk
  2. ↑ Arkistoitu kopio (linkki ei saatavilla) . Haettu 24. tammikuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 8. huhtikuuta 2011. Spraksituationen i Sverige  
  3. ↑ 2010 Etnologi
  4. ↑ 1 2 3 4 Puhekielellinen juutalainen kieli // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
  5. ↑ Katz, 1993 , s. 161-228.
  6. ↑ Weinreich, 2008 , s. 315-327.
  7. ↑ Weinreich, 2008 .
  8. ↑ Jiddish - Venäjän kielen oikeinkirjoitussanakirja . GRAMOTA.RU . Käyttöönottopäivä: 10.4.2018.
  9. ↑ Jiddish ja slaavilaiset kielet . Kielten oppiminen: parhaat käytännöt ja oppaat . Käyttöönottopäivä: 10.4.2018.
  10. ↑ 1 2 jiddish,  itämainen , etnologi . Haettu 10. huhtikuuta 2018.
  11. ↑ Valko-Venäjän tasavallan väestölaskenta 2009
  12. ↑ Kokovenäläisen väestönlaskennan 2010 tiedotusmateriaalit Venäjän federaation väestö kielitaidon mukaan
  13. ↑ Ero menneisyydestä on väistämätöntä  // Lechaim . - 2001. - elokuu ( nro 8 (112) ). — ISSN 0869-5792 .
  14. ↑ RL0431: VÄESTÖ ÄIDINKIELIN JA SUKUPUOLEN MUKAAN, 31. JOULUKUUTA 2011. Tilastotietokanta
  15. ↑ Väestölaskenta 2001 - Kansalliset ja maakunnalliset tiedot - Yhteenvetotiedot . www.nepszamlalas2001.hu. Käyttöönottopäivä: 10.4.2018.
  16. ↑ Väestölaskenta 2001 - Kansalliset ja maakunnalliset tiedot - Yhteenvetotiedot . www.nepszamlalas2001.hu. Käyttöönottopäivä: 10.4.2018.
  17. ↑ Väestölaskenta 2001 - Kansalliset ja maakunnalliset tiedot - Yhteenvetotiedot . www.nepszamlalas2001.hu. Käyttöönottopäivä: 10.4.2018.
  18. ↑ Jiddishin kieli , ORT Electronic Jewish Encyclopedia  (23. maaliskuuta 2018). Haettu 19. marraskuuta 2018.
  19. ↑ 1 2 Kartta Koryakov Yu. B. Jiddishin murteet [2 karttaa] // Vuosittainen juutalaisen musiikkikulttuurin almanakka "Music of Yiddishkait". 2006, numero 2. Artikkelit ja laulut. Kokoonpano: A. Smirnitskaya, A. Pinsky. - M .: "Muistot", 2006. - 268 sivua kuviineen. ISBN 5-903116-04-3 .
  20. ↑ 1 2 jiddishin alef-beyä (aakkoset)
  21. ↑ 1 2 _
  22. ↑ Krogh Steffen. Kirjallisen jiddishin perusta Haredi Satmar Jews  :ssä (englanti)  // Marion Aptroot, Björn Hansen (toim.) Jiddishin kielirakenteet : kokoelma. - De Gruyter, 2013. - S. 63-103 .
  23. ↑ Birnbaum, 1979 , s. 197-199.
  24. ↑ Kahn, 2011 , s. yksi.
  25. ↑ Katz, 1987 .
  26. ↑ Weinreich, 1971 .
  27. ↑ Weinreich, 1977 .
  28. ↑ Zucker, 1994 .
  29. ↑ https://homepage.univie.ac.at/boerries.kuzmany/wp-content/images/2007-KUZMANY-Sovetskaja-reforma-pravopisanija-idisa-Tiros-8.pdf
  30. ↑ Solomon Birnbaum. Neuvostoliiton jiddish  (englanti)  // Neuvostoliiton juutalaiset asiat. - 1979. - Iss. 9 . - s. 29-41 .
  31. ↑ Katz, 1993 .
  32. ↑ Jacobs, 2005 , s. viisikymmentä.
  33. ↑ Beider, 2015 , s. 206-230.
  34. ↑ Juutalainen saksa yhdistymisen ihmeenä
  35. ↑ Valko-Venäjän juutalaisen yhteisön historia (pääsemätön linkki) . Valko-Venäjän juutalaisten julkisten yhdistysten ja yhteisöjen liitto . Haettu 16. maaliskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 15. tammikuuta 2013. 
  36. ↑ Ioffe E. G. Valko -Venäjä // Russian Jewish Encyclopedia . - M. , 1994.
  37. ↑ N. A. Zenkovich. Kootut teokset. T. 4. - 2000. - S. 126. - 640 s.
  38. ↑ Kahden juutalaisen kielen etnos . alvishnev8391.narod.ru. Käyttöönottopäivä: 10.4.2018.
  39. ↑ Jacobs, 2005 .
  40. ↑ טעאָדאָר גוטמאַן. די קאָנסאָנאַנט־אַסימילאַציע אין זאַץ  (jiddish)  רעטןיָש. - 1928. - Voi. 2 . - s. 107-110 .
  41. ↑ ראָמאַן יאַקאָבסאָן.  ייXִèיction קלאַuncן־ wood & walnung אין פֿאַרגלײַך סלאַויויmy a אַויויmy a אַויויmy a אַויויmy a אַרופרראβΝ  (Yid  . - 1953. - Voi. 13 . - s. 70-83 .
  42. ↑ Sapir Edward. Huomautuksia juutalais-saksalaisesta fonologiasta  (englanniksi)  // The Jewish Quarterly Review: Journal. - 1915. - Voi. 6 . - s. 231-266 .
  43. ↑ יודל מאַרק. דער גראַמאַטישער מין פֿון זאַכווערטער  (jiddish)  // יידיש֢אךאפ - 1943. - Voi. 3 . - s. 97-136 .
  44. ↑ Meyer Wolf. Jiddishin tapauksen maantiede ja sukupuolivaihtelu  (eng.)  // Marvin Herzog, Wita Ravid, Uriel Weinreich (toim.) The Field of Yiddish: a collection. - Lontoo: Mouton, 1969. - Voi. 3 . - s. 102-215 .
  45. ↑ Electronic Jewish Encyclopedia
  46. ↑ JIDIS JA HEPRAA . IRIS - Suuri heprea-venäläinen-heprea-sanakirja, kirjoittanut tohtori Baruch Podolsky, ohjelmat heprean oppimiseen . Käyttöönottopäivä: 10.4.2018.
  47. ↑ Paul Wexler. Hebräische und aramäische Elemente in den slavischen Sprachen: Wege, Chronologien und Diffusionsgebiete  (saksa)  // Zeitschrift für Slavische Philologie: aikakauslehti. - 1983. - Bd. 43 . - S. 229-279 .
  48. ↑ 1 2 Karsky E.F. valkovenäläiset. Johdatus kielen ja kansankirjallisuuden tutkimukseen. - Varsova, 1903. - T. 1. - S. 159, 170-174.
  49. ↑ Leksinen tutkimus nykyaikaisesta valkovenäläisestä kirjallisesta kielestä / tyyny punainen. A. Ya. Bakhankova. - Mn. : Tiede ja teknologia, 1994. - S. 72.
  50. ↑ Musorin A. Yu. Kauppiaiden nimet keskiaikaisella Valko-Venäjällä . Philology.ru - venäläinen filologinen portaali . Käyttöönottopäivä: 10.4.2018.

Kirjallisuus

  • Sandler S. A. Jiddish: Oppikirja venäjänkielisille. - M .: RGGU, 2001. - 528 s. - 4000 kappaletta.  — ISBN 5-7281-0522-X .
  • Falkovich E. M. Jiddishin kielestä // Venäjän-juutalainen (jiddish) sanakirja: Ok. 40 000 sanaa / Comp. R. Ya. Lerner, E. B. Loitsker, M. N. Maidansky, M. A. Shapiro. 2. painos, stereotypia. - M . : venäjän kieli, 1989. - S. 666-714. — ISBN 5-200-00427-6 .
  • Beider A. Jiddishin murteiden alkuperä. - Oxford: Oxford University Press, 2015. - 611 s. — ISBN 978-0-19-873931-9 .
  • Birnbaum SA Jiddish: Kysely ja kielioppi. - Manchester: Manchester University Press, 1979. - 400 s.
  • Jacobs NG Jiddish: Kielellinen johdanto. - Cambridge: Cambridge University Press , 2005. - ISBN 0-521-77215-X .
  • Kahn L. Puhekieli jiddish. - New York: Routledge, 2011. - 320 s.
  • Katz D. Jiddishin kielen kielioppi . - Lontoo: Duckworth, 1987. - 290 s. - ISBN 0-7156-2162-9 .
  • Weinreich M. Jiddishin kielen historia. – USA. - Yale University Press , 2008. - ISBN 9780300108873 .
  • Weinreich U. College Jiddish: Johdatus jiddishin kieleen ja juutalaiseen elämään ja kulttuuriin. 5. kierros toim. - New York: YIVO Institute for Jewish Research, 1971. - 399 s. — ISBN 0-914512-26-9 .
  • Weinreich U. Moderni englanti-jiddish, jiddiš-englanti-sanakirja. - New York: Schocken Books, 1977. - 789 s.
  • Niborski Y. , Noiberg Sh. Sanakirja de mots jiddish d'origine hébraïque et araméenne (en jiddish). Paris, Bibliothèque Medem, 1. painos, 1997; 2. painos 1999; 3. painos revue et augmentée, Pariisi 2012.
  • Niborski Y. , Vaisbrot B. Sanakirja jiddish -francais. Pariisi, Bibliothèque Medem, 2002; 2. painos 2011.
  • Comprehensive Yiddish-English Dictionary (toim. S. Beinfeld ja H. Bochner, perustuu Niborski Y., Vaisbrot B., Dictionnaire yiddish-français, Bibliothèque Medem). Indiana University Press, 2013.
  • Yofe Y. , Yudel M. Groyser verterbukh fun der yidisher shprakh . V. 1-4, New York.
  • Zucker Sh. jiddish. An Introduction to the Language, Literature and Culture, Vol 1. - New York: The Workmen's Circle/Arbeter Ring, 1994. - 286 s.
  • הירשע־דוד קאַץ. תקני תקנות, פראַגן פון יידישער סטיליסטיק = Katz H.-D. Muutokset tarkistuksiin: Jiddishin  (yiddishin) tyylin kysymyksiä . — אָקספאָרד: אָקספאָרדער יידיש, 1993. - 349 s. — ISBN 9781897744000 .
  • Essee jiddiškirjallisuudesta - artikkeli Electronic Jewish Encyclopediasta

Linkit

Verkkoresurssit

Muut linkit

 juutalaiset
kulttuuri
Diaspora
juutalaisuus
Kieli (kielet
Tarina
etniset
ryhmät
Euroopan juutalaiset
Kaukasian juutalaiset
Lähi-idän juutalaiset
Keski-Aasian juutalaiset
Intian juutalaiset
Muut ryhmät
  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat