Katalaani

Katalonian kielelle on määritetty seuraavat ISO 639- ja SIL - koodit:

• ISO 639-1 - n
• ISO 639-2(T) cat ,
• ISO 639-3 kat
• SIL-koodi - CLN .

" Valencian kielelle " ei hyväksytä erillistä koodia, koska se tunnistetaan vain katalaanin muunnelmaksi (ehdotettiin koodien val ja ca-valencia määrittämistä ).

GOST 7.75-97 -standardin mukaan katalaanin kielen koodi on " kissa" ja kissa , digitaalinen koodi on 290 .

Katalonian kielistandardit

Katalonian kielelle on olemassa kaksi päästandardia: päästandardia (IEC-standardi), jonka katalaanikielitieteilijä Pumpeu Fabra ehdotti ja joka perustuu Keski-Katalaanien murteeseen ( Barcelonan alue ), ylläpitää Katalonian tutkimuksen instituutti. ; ja Valencian standardi (AVL-standardi), joka perustuu saman kielitieteilijän työhön ja ns. "Normach Castelló" (katso Normes de Castelló  - tavallinen kirjoitusasu, mukautettu länsikatalonialaisten murteiden ääntämiseen).

Ero näiden kahden standardin välillä on pieni ja koskee ennen kaikkea diakriittisten merkkien käyttöä ( francès ja anglès IEC - francés ja anglés AVL, cafè IEC - café AVL, conèixer IEC - conéixer AVL, comprèn IEC - comprén AVL). Alipainotettu "e" lausutaan myös eri tavalla, mikä tulee latinan sanoista ē ("pitkä e") ja ĭ ("ja lyhyt"): IEC-normissa - [ɛ] , AVL-normissa - [e] . AVL-standardissa säilytetään kirjain è in què , València , èter , sèsam , sèrie ja època , mutta sen ääntäminen eroaa IEC-standardin lausunnosta.

Lisäksi joissain sanoissa käytetään AVL-normin mukaan tl : ää tll :n sijaan ( ametla / ametlla , espatla / espatlla ja butla / butlla ) jne.

Kielten yleisyys

Katalonian kieltä ymmärtää noin 11,56 miljoonaa ihmistä maailmassa, erityisesti Espanjassa ( Katalonia , Valencia , Baleaarien autonomiset alueet ), Ranskassa ( Itä-Pyreneiden departementti ), Andorrassa ja Italiassa ( Alghero Sardinian saarella )

Katalonian kielen levinneisyysaluetta kutsutaan "katalonialaisiksi maiksi".

Kiinnostus katalaania kohtaan maailmassa kasvaa. Katalonian kieltä opiskeli vuosina 2004-2005 5220 henkilöä ja lukuvuonna 2005-2006 jo 7049 henkilöä. Vuonna 2006 kieltä opetettiin 108 ulkomaisessa yliopistossa (vuonna 2005 - 98), jotka sijaitsevat 28 maassa. Kiinnostusta katalaanin kielen oppimiseen ovat paitsi siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä, myös ne ulkomaalaiset, jotka ovat kiinnostuneita Katalonian taiteesta, ensisijaisesti arkkitehtuurista, tai matkailusta kiinnostuneet jne. [42]

Eniten katalaanin kieltä opiskellaan Saksassa  - 2609 henkilöä 23 yliopistossa sekä Espanjassa (katalonialaisten maiden ulkopuolella) - 1227 henkilöä. Esimerkiksi Madridissa vuonna 2003 Katalonian kokeen läpäisi 74 henkilöä, vuonna 2006 - 162 henkilöä. Espanjan pääkaupungissa katalaanin kieltä voi oppia kuudessa oppilaitoksessa [43]

Ensimmäinen koulutuskeskus Aasiassa, jossa voit oppia katalaanin kieltä, oli Hanguk University of Foreign Studies Soulissa [ 44] . Siellä vuonna 2006 katalaania opiskeli 36 opiskelijaa.

Katalonian kulttuurin edistämiseksi ulkomailla on perustettu "Catalan Communities Abroad" ( Cat. Comunitats Catalanes de l'Exterior, CCE ) keskukset. Nyt tällaisia ​​​​keskuksia on 114, joista 39:ssä on mahdollisuus opiskella katalaanin kieltä. Vuonna 2006 kieltä opiskeli tällaisten keskuksien kautta 1726 henkilöä, lähes 60 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat tällaiset keskukset sijaitsevat Argentiinassa (2 keskusta), Isossa-Britanniassa , Ranskassa , Sveitsissä (2 keskusta), Kolumbiassa ja Kuubassa , Marokossa ja Chilessä .

Katalonia : Poll 2004, Institut d'Estadística de Catalunya (IEC), Generalitat de Catalunya [1] . IEC-tiedot, 2003 [2] . Valencia : Poll 2004, Institut Valencià d'Estadística, Generalitat Valenciana [3] . IEC-tiedot, 2004 [4] . Illes Balears : Poll 2002, Institut Balear d'Estadística, Govern de les Illes Balears [5] ; IEC-tiedot, 2002 [6] . Oriental Pyrenees : Kieltenkäyttötilastot, 2004 (EULCN 04), tiedot vuodelta 1999, Generalitat de Catalunya [7] . Andorra : Tilastot 1999 Servei d'Estudis, Ministeri de Finances, Govern d'Andorra [8] ; IEC-tiedot, 1999 [9] . Länsikaistale : asutustiedot, Centre de Recerca i Documentació Pau Vila [10] . Euromosaiikin sosiolingvistiset tiedot [11] . Alghero : Language Use Statistics 2004 (EULA 04) [12] . Tiedot Italian talous - ja valtiovarainministeriöltä Muut alueet : Ulkomaisten katalaanijärjestöjen liiton ennuste vuodelle 1999

(% 15 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Katalaani-, Zhanaralitat-materiaalien oppiminen ja käyttö [13] [14] Unescon mukaan katalaani on maailman 22. kieli sen muille kielille tehtyjen käännösten määrässä [45] . Jordi Masin ( kats. Jordi Mas ) tutkimuksen mukaan katalaani on 23. suosituin kieli Internetissä [46]

Historia

Uskotaan, että itsenäisen katalaanikielen muodostuminen alkoi 800- luvulla Reconquistan aikana . Ensimmäiset katalaanin kielen muistomerkit ovat peräisin tältä vuosisadalta. Kieli on peräisin vulgaarisesta latinasta Iberian niemimaan pohjoisosassa . Myöhäiskeskiajalla katalaani oli kirjallinen kieli ja sillä oli arvovaltaa. Vaikka oksitaani pysyi runouden kielenä Kataloniassa 1400-luvulle asti , katalaani, ensimmäinen romaanisista kielistä, avasi filosofian ja tieteen kaltaisia ​​alueita.

Ensimmäinen säilynyt katalaaninkielinen kirjallinen muistomerkki, Homilies d'Organyà , on peräisin 1100-luvulta [13] . Silloin katalaanin kielellä ei ollut suuria eroja provencelaiseen kieleen , mutta 1200-luvun alusta lähtien se alkoi vahvistaa asemaansa itsenäisenä kielenä. Tuolloin ilmestyivät Suuret Chronicles ( Les ​​quatre grans Cròniques ), ja Ramon Lull kirjoitti filosofisia, teologisia ja taiteellisia teoksiaan [13] . Katalonian kirjallisuuden kulta-aika alkoi 1300-luvun lopulla ja saavutti huippunsa 1400-luvulla. I. O. Bigvavan ja M. A. Kharshiladzen mukaan "Francesc Eiximenis , Bernat Metge ja Antoni Canals ovat luoneet upeaa proosaa katalaaniksi; Andreu Febrer ja Jordi de Sant Jordi kirjoittavat runoutta kielellä, joka etääntyy yhä enemmän provencelaisesta. Keskiajan runollisen kielen silmiinpistävin ja ylittämättömin mestari on kuitenkin varmasti Ausias Mark ( Ausiàs March ). Romaanin genressä kämmen kuuluu epäilemättä Joanot Martorellille ( Joanot Martorell ) kuuluisan " White Tyrant " ( Tirant lo Blanch ) ja tuntemattoman kirjailijan teoksen " Curial and Guelfa " ( Curial e Güelfa ) kanssa. 1400-luvun jälkipuolisko liittyy sellaisten loistavien sanamestarien nimiin kuin Jaume Roig ja Rois de Corella ( Joan Roís de Corella )" [47] .

Aragonialaisen Ferdinand II: n ja Kastilian Isabella I: n avioliiton jälkeen vuonna 1469 katalaaniaatelisto alkoi siirtyä kastiliaan (espanjaan) , mikä johti katalaanin kielen jatkuvaan kaventumiseen ja diglossiatilanteen muodostumiseen . havaittu vielä tänäkin päivänä. Bourbonien sortavalla kielipolitiikalla 1700-luvulla oli erittäin kielteinen vaikutus ; syynä oli se, että katalaanit taistelivat Habsburgien puolella Espanjan perintösodassa .

1800-luvun alkuun mennessä katalaanin kieli syrjäytettiin kokonaan useimmilta käyttöalueilta. Sen asema oli kuitenkin suotuisampi kuin esimerkiksi galicialaisen kielen asema . Vaikka poliittinen ja sosiaalinen eliitti (aatelisto, kirjailijat) lopetti kielen käytön kielen taantuessa ( XV -XIX vuosisatoja), tavalliset ihmiset ja papisto puhuivat sitä, mikä mahdollisti kielen tietyn yhteiskunnallisen arvovallan säilyttämisen.

1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla vastarintaliike, niin kutsuttu renessanssi ( Renaixença ), alkaa hahmottua. Aluksi se ei mennyt kirjallisen liikkeen ulkopuolelle, mutta vuosisadan aikana se sai poliittisia ja kansallisia piirteitä. Ensimmäiset voitot kielipolitiikassa ovat peräisin 1900- luvun alusta . 1930 -luvulla katalaani sai jopa toisen virallisen kielen aseman Kataloniassa. Mutta menestys ei kestänyt kauaa.

Francon voiton sisällissodassa (1936-1939) katalaanin kielen käyttö kiellettiin. Sen käyttöä varten ranskalaisen Espanjan lainsäädännössä määrättiin rikosoikeudellisesta vastuusta. Tilanne jatkui Francon diktatuurin loppuun saakka vuonna 1975 .

Espanjan demokratisoituminen johti suurempaan autonomiaan tietyillä alueilla, ja vuonna 1979 katalaanin kieli sai jälleen virallisen aseman.

Kielen ominaispiirteet

Vokaalit

• Gallo-romaanisten kielten yhteisiä piirteitä :
  • Loppuvokaalien katoaminen latinalaista alkuperää olevista sanoista , paitsi lopullinen -a ( muru , flore → mur , flor ), joka erottaa katalaanin läntisistä iberialaisista kielistä, jotka säilyttävät loppuvokaalin, paitsi -e ( muro , kuitenkin flor / chor ) ja italia-romanssi , jotka säilyttävät kaikki viimeiset vokaalit ( muro , fiore )
• Occitanin yhteisiä ominaisuuksia :
  • Lukuisia diftongeja ja yksitavuisia sanoja: ( [aj] rai , [ej] ei , [aw] cau , [ew] beu , [ow] pou jne.)
• Ominaisuudet, jotka erottelevat katalaania galloromaanisten kielten kanssa:
  • Latinan kielen -u- säilyttäminen (idän murteet - lluna ['ʎunə] , länsimaiset murteet - lluna ['ʎunɛ/a] , Occitan - luna ['lyno] , ranska - lune ['lyn] ).
• Ominaisuudet, jotka erottavat katalaanin espanjasta :
  • Latinalaisen vokaalin ĕ ja ŏ (lyhyet "e" ja "o") avoimen ääntämisen säilyttäminen korostettuna kansankielessä latinassa , vastaavasti [ɛ] ja [ɔ] ( terra → terra ['tɛra]/['tɛrə] ; fokus ) → fokus [ fɔk ] )
• Ominaisuudet, jotka erottavat katalaanin oksitaanista:
  • Diftongin au pelkistäminen avoimeksi o ( caulis , paucu → col , poc )
• Yhteisiä piirteitä muiden länsiromaanisten kielten eteläosassa puhuttujen kielten kanssa ( Oksitaanin Languedoc-murre , Länsi-Iberian kielet):
  • -act- yhdistelmä pelkistyy muotoon -et ( lacte , factu → *lleit , * feit → llet , fet )

Konsonantit

• Länsiromaanisten kielten yhteisiä piirteitä:
  • Äänittömän latinan kielen -p- , -t , -c  siirtyminen soinniksi -b- , -d- , -g- ( cappa , catena , securu → cabra , cadena , segur )
• Gallo-romaanisten kielten yhteisiä piirteitä :
  • Säilyttäen alkukirjaimet pl- , cl- , fl- ( plicare , clave , flore → plegar , clau , flor ). Tämä ominaisuus erottaa katalaanin Länsi-Iberian kielistä (espanjaksi - llegar , llave , portugaliksi - chegar , chave ).
  • Kuten ranskassa tai oksitaanissa, äänettömät konsonantit korvataan vastaavilla soinnillisilla, jos seuraava sana alkaa vokaalilla tai soinnillisella konsonantilla. Tällainen sonorointi on ominaista foneemille [s] , [t] , [p] , [ʃ] , [k] ja [tʃ] , jotka menevät vastaavasti [z] , [d] , [b] , [ʒ] , [ɡ ] i [ʤ] . Esimerkkejä (valencialainen ääntäminen on annettu): els homes [els] ja [ɔmes] -> [elzɔmes] ; peix bo [pejʃ] ja [bɔ] -> [pejʒbɔ] ; blat bord [blat] ja [boɾ(t)] -> [blad'boɾ(t)]
• Yhteisiä piirteitä oksitaanin (erityisesti Languedocin murteen) kanssa
  • Latinalaisen intervokaalin -n ( pane , vinu → pa , vi ) pudotus. Toisin kuin Languedocin murre, [n] säilytetään monikkomuodossa (vrt. pans , vins ), Pohjoiskatalonialaista murretta lukuun ottamatta.
  • Upeat loppukonsonantit: verd [t] , àrab [p]
• Alkuperäiset ominaisuudet:
  • Seuraavia ominaisuuksia ei löydy muista romaanisista kielistä:
    • Intervokaali latinalainen -d  - muuttuu -u ( pede , krediitti → peu , ( ell ) creu )
    • latinan lopullinen -c + -e , -i → -u ( crucem → creu )
    • Latinaksi -tis (monikon 2. persoona) muutettu muotoon -u ( miratis → *miratz → mirau → mirau/mireu )
• Konsonanttien palatalisaatio :
  • Alkusanan -l palatalisaatio ( luna , lege → lluna , llei ). Tämä ominaisuus löytyy myös Fuan oksitaanista murretta ja joillakin Asturleonen alueilla.
  • Palatalisaatio -is- [jʃ]/[ʃ] , latinasta -x- , sc- ( coxa , kala → cuixa , peix )
  • /k/ + [e], [i], [j] → *[ʦ] → [s] ; caelu → cel [sɛl] .
  • /g/ + [e], [i], [j] → *[ʤ] → [ʤ]/[ʒ] ; gelu → geeli [ʤɛl]/[ʒɛl] .
  • /j/ → *[ʤ] → [ʤ]/[ʒ] ; iactare → kitara [ʤi'tar]/[ʤi'ta]/[ʒi'ta]
  • -ly-, -ll-, -c'l-, -t'l- → ll [ʎ] ; muliere → muller ; caballu → cavall , vaikka tapahtuu myös päinvastainen prosessi: villa → vila ; auricula → *oric'la → orella ; uetulus → *vet'lu → vell .
  • -ni-, -gn-, -nn- → ny [ɲ] ; LIGNA → llenya ; ANNUS → mikä tahansa (samalainen foneettinen muunnos on myös espanjassa)
• Muut ominaisuudet:
  • Konsonanttiryhmien pelkistys -MB-, -ND → -m- , -n- ( camba , cumba , mandare , binda → cama , kooma , manar , bena ); tällainen siirtymä on olemassa myös oksitaanin gasconin murreessa ja oksitaanin languedoc-murteen levinneisyysalueen eteläpuolella .
  • Konsonantin tuplaus: setmana [mm] , cotna [nn] , bitllet [ʎʎ] , guatla [ ll] , älykäs [ ll] → [l]

Murteet

On itä- ja länsikatalonialaisia ​​murteita. Itä-Katalonia, etelä katalaanikielinen Ranska, Baleaarit ja Sardinia kuuluvat itäkatalaanien murteiden alueelle. Muut katalaanin kielen levinneisyysalueet luokitellaan länsikatalaanien murteiksi.

Pääkriteeri tällaiselle murteisiin jaottelulle on korostamattomien [o] , [e] ja [a] ääntäminen . Länsikatalonialaisissa murteissa nämä äänet lausutaan niin kuin ne on kirjoitettu, kun taas itäkatalaanien murteissa [e] ja [a] painottamattomissa asemissa lausutaan [ə] ja [o] lausutaan [u] .

Ero joidenkin sanojen ääntämisessä kirjallisessa kielessä (perustuu itäiseen Keski-Katalaanien murteeseen ) ja läntisen Valencian murreissa:

Kirjoittaminen

Katalaani käyttää latinalaisia ​​aakkosia lisätarkisteilla : a (à), b, c (ç), d (dj), e (é è), f, g (gu, ig), h, i (í ï), j , k, l (ll, l•l), m, n (ny), o (ó ò), p, q (qu), r (rr), s (ss), t (tg, tj, tx ) , u (ú ü), v, w, x (ix), y, z

Katalonian oikeinkirjoituksen alkuperäisiä piirteitä ovat:

• pisteen käyttö kahden l -kirjaimen välissä ilmaisemaan ääntä [ ł:] : älykäs [ intəł :i'ʑɛn]  "älykäs";
• kirjainyhdistelmä -ny- (käytetään myös unkarissa , katalaaniksi se tarkoittaa ääntä [ɲ] , joka ranskassa välitetään kirjainyhdistelmillä -gn- , oksitaanissa ja portugalissa - kuten -nh- );
• kirjainyhdistelmän -ig- käyttö ilmaisemaan ääntä [ʧ] sanoissa faig , maig , mig jne.;
• kirjaimen t- käyttö ilmaisemaan myöhempää pidennettyä konsonanttia ( tm , tn , tl ja tll ), vrt. setmana [sə'm:anə]  "viikko", bitllet [bi'ʎ:ɛt]  "lippu";
• kirjainyhdistelmien ts , tz , tg ja tj käyttö affrikaattiäänien osoittamiseen , vrt. platja ['pladʑə]  "ranta", dotze ['dodzə]  "kaksitoista".

Kielelliset ominaisuudet

Fonetiikka ja fonologia

•  (Katalaani.) Äänien ääni katalaanin kielellä .
•  (eng.) Katalonian kielen äänirekisteri Kansainvälisen foneettisen yhdistyksen mukaan, Victorian yliopiston (Kanada) verkkosivuilla

.

Katalonian kielessä on 29 konsonanttia, joista 3 on vain murteissa.

Katalaanissa on 8 vokaalia. Normaalikielellä korostamattomat /e/ , /ɛ/ ja /a/ pienennetään muotoon [ə] ja /o/ ja /ɔ/  muotoon [u] . Länsikatalaanien murteissa [e] , [o] ja [a] voivat olla myös ei-vokaalisia [50] .

Mallorquinin murreessa [ə] voi olla lauluasennossa [51] .

Kielessä on myös monia diftongeja, jotka kaikki alkavat tai päättyvät [j] tai [w] [52] :

Morfologia

Katalonian kielioppi sisältää monia yhteisiä piirteitä muiden romaanisten kielten kanssa: käytetään määrällisiä ja epämääräisiä artikkelia; substantiivit, adjektiivit, pronominit ja artikkelit hylätään sukupuolen (maskuliini ja feminiininen) ja lukumäärän (yksikkö ja monikko) perusteella; verbit konjugoidaan henkilölle, numerolle, aspektille , jännitteelle ja tunnelmalle; ei modaaliverbejä ; sanajärjestys on vapaampi kuin esimerkiksi englanniksi [53] .

Syntaksi

Ehdotuksen jäsenten järjestys

Kuten venäjässä , yleensä yksinkertaisessa lauseessa predikaatti tulee subjektin ja objekti  predikaatin jälkeen, mutta hyvin usein lauseen jäsenet on järjestetty mielivaltaisesti, esimerkiksi: Brillava el sol  "Aurinko paistoi", kirjaimellisesti: "Aurinko paistoi". Aihe voidaan myös jättää pois, esimerkiksi: Era difícil convènce'l  "Häntä oli vaikea vakuuttaa", kirjaimellisesti: "Häntä oli vaikea vakuuttaa" [54]

Kyselylauseet

Yleensä kyselylauseen sanojen järjestys ei eroa positiivisen lauseen järjestyksestä, vain intonaatio muuttuu. Kuitenkin varsin usein, varsinkin suullisessa puheessa, kyselylauseen alkuun laitetaan sana què , joka erotetaan pilkulla muista sanoista (vastaa englanniksi if ), esim.: Què, vindràs a la festa disssabte?  "Tuletko juhliin lauantaina?" [55]

Kieltäminen

Negaation ilmaisemiseen käytetään yleensä partikkelia no , joka sijoitetaan ennen verbiä. Joskus, kuten ranskassa tai oksitaanissa , partikkelia pas käytetään verbin jälkeen (aina ilman nollaa ). Lisäksi käytetään kahta konstruktiota, kun kielletään yhden esineen tai henkilön läsnäolo ( no ... cap ) ja esineen, jota ei voida laskea ( no ... gens ). De gelats de vanilla no ens queda en cap  "Meillä ei ole [yksi annosta] vaniljajäätelöä jäljellä", kirjaimellisesti: "Meillä ei ole vaniljajäätelöä jäljellä" [56] .

Lisäksi käytetään seuraavia rakenteita: for "never" - no ... mai , "never again" - no ... més .

Heikot pronominit

Yksi katalaanin syntaksin tunnusomaisimmista piirteistä on suuri määrä heikkoja pronomineja ( Cat. pronoms febles ) [57] . Tämä mahdollistaa lauseen, erityisesti suullisen puheen, minkä tahansa substantiivin korvaamisen vastaavalla pronominilla. Useimmissa tapauksissa yksinkertainen lause rakennetaan seuraavasti: A música, hi dedico molt de temps  "Omistan paljon aikaa musiikille", kirjaimellisesti: "Musiikkaan, tämä (minä) omistan paljon aikaa." Tämä yksinkertaisen lauseen rakenne on tyypillinen muiden romaanisten kielten puhekielille.

Kuten ranskassa, substantiivit, joissa on partikkeli de korvataan pronominilla en , substantiivit, joissa on partikkeli a tai amb korvataan  pronominilla hi (ranskaksi - y ), esimerkiksi: No hi estic d'accord  "En ole samaa mieltä tämän kanssa."

Pronomini ho korvaa kokonaisen lauseen, esimerkiksi: Això és veritat, ho diu el capità  "Se on totta, [tätä] kapteeni sanoo"

Heikot pronominit voidaan yhdistää, ja niitä on 65. Yleensä pronominit em, et, li, ens, us, els asetetaan ensin ja sitten pronominit hi, ho, en jne. Esimerkiksi m'hi van recomanar  "he suosittelivat minua hänelle" (vrt.  espanja  me recomendaron a él , ranska  ils m'ont recommandé à lui )

Verbimuotojen valinta

Tietyiltä osin katalaani on hieman lähempänä germaanisia kieliä kuin naapuri espanja ja ranska - sopivan verbimuodon valinta määräytyy temporaalisten gerundien ( ja  "jo", encara  "vielä" jne.) mukaan. . Esimerkiksi Ho vam fer ahir  "Teimme sen eilen" ja Ho fèiem sovint quan érem joves  "Teimme sitä usein nuorempana" [54]

Omistajuus ("oma")

Jonkin omistusoikeus (venäjäksi se ilmaistaan ​​useimmiten sanalla oma ) katalaaniksi on itsestäänselvyys, eikä sitä välitetä kielen avulla, esimerkiksi: Ha perdut el passaport  "Hän on kadottanut passinsa" .

Alkuperäisessä kieliesimerkissä ei käy ilmi, kenen passi hän menetti: hänen, sinun, minun, hänen. Katalaanissa, kuten missä tahansa muussakin romaanisessa kielessä, omistajuus ilmaistaan ​​omistuspronomineilla, jotka vastaavat kysymykseen "kenen?" ( de qui? ). Tällaisia ​​pronomineja käytetään aina määrätyn artikkelin kanssa, joka vastaa substantiivin sukupuolta ja numeroa, jonka kanssa se sopii [58] .

Kunnioittava kohtelu

Venäläisen "could you not" välittämiseksi käytetään verbin konstruktiota et fa res + epämääräistä muotoa, esimerkiksi: Et fa res obrir la finestra?  "Voisitko avata ikkunan?"; Li fa res pagar ara mateix?  "Voisitko maksaa heti?"; Us fa res baixar del cotxe?  "Voisitko [monikko, epäkunnioittavasti] poistua autosta?"; Els fa res parlar en kulmat?  "Voisitko [monikko, kunnioittavasti] puhua englantia?"

Artikkelin käyttö nimillä

Määräävää artikkelia, kuten oksitaanissa , käytetään useimmissa tapauksissa ennen nimiä ( en , l'  miesten nimissä ja la , l'  naisten nimissä). Artikkelia ei käytetä viitattaessa henkilöön ja ilmaisun em dic  "nimeni on" jälkeen. Esimerkki: Natàlia, et presento la Lídia  "Natalia, tapaa Lydia", kirjaimellisesti: "Natalia, (minä) esittelen sinulle Lydia." Ensimmäisessä tapauksessa (ennen Natàliaa ) artikkeli puuttuu, toisessa tapauksessa (ennen Lídiaa ) artikkeli on läsnä.

Sanasto

Katalonian kielen leksiaalinen ydin koostuu latinalaista alkuperää olevista sanoista. Katalonian kielen sanavarastolla on enemmän yhteistä gallo-romaanisten kielten kuin ibero-romaanisten kielten kanssa. Lähin katalaania sanaston suhteen on oksitaani.

• Fenestra → finestra ( ox. fenèstra/finèstra , ranska  fenêtre , italia  finestra ), mutta ventus → espanja  ventana , satama. Janela ;
• manducare → menjar ( Ox manjar , ranskalainen  seimi , italialainen  mangiare ), mutta comedere → espanja  tulokas , satama. tulija ;
• matutinu → matí ( ox. matin , ranska  matin , italia  mattino/mattina ), mutta hora maneana → espanja  mañana , satama. amanha ;
• parabolare → parlar ( ox. parlar , ranska  parler , italia  parlare ), mutta favolare → espanja  hablar , satama. falar ;
• tabula → taula ( ox. taula , ranskalainen  pöytä ), mutta mensa → espanja  mesa , portti. mesa .

Kieltenväliset linkit

Katalonian vaikutus muihin kieliin

Katalonian kieli vaikutti eri aikoina merkittävästi niiden kansojen kieliin, jotka kuuluivat Aragonian kuningaskuntaan tai vieraita puhuviin väestöihin, jotka asuivat lähellä Katalonian maita . Tämä vaikutus on kirjattu ensisijaisesti näiden kielten ja murteiden fonetiikkaan ja sanastoon .

• espanjan panotcho tai panotcho murre ( Cat. panotxo ) Murcian autonomisella alueella Espanjassa
• Sardinian kieli , in. Sardinia Italiassa
• Sisilialainen Etelä -Italiassa
• napolin kieli , Italia
• espanjan churron murre Valencian autonomisen alueen espanjankielisillä alueilla
• Patouet- murre tai patouet ( kats . patuet , fr.  pataouète ), jota vuoteen 1962 saakka puhuivat Algeriaan asettuneet siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä Menorcasta , Etelä-Valenciasta, Roussillonista . Tämän murteen perustana olivat pääasiassa katalaanin kielen länsimaiset murteet, joissa oli suuri sekoitus ranskalaisia ​​ja arabialaisia ​​sanoja. Kirjoittamiseen käytettiin ranskan kirjoitusasua, sanomalehtiä julkaistiin.

Katalaani sanat lainattu muista kielistä

Tunnetuin sana, jonka monet maailman kielet lainaavat katalaanista, on paella ( katso paella ) .

Toinen italialaista alkuperää oleva sana , jonka muut kielet lainasivat katalaanin kautta, on sana barrack ( kats . barraca ), katalaaniksi tämä on Valencian ja Ebro-joen alajuoksun majan nimi. Etelä-Kataloniassa, jota käytettiin useimmiten kalastajien tilapäisasunnossa.

Toinen katalaanikieli, jonka monet kielet oksitaanin ja ranskan kautta ovat omaksuneet, on sana aioli ( kat. allioli → ox. alhòli  - tavallinen kirjoitusasu, ox. aiòli - Mistralin  ehdottama normi → fr.  ailloli tai aïoli ), joka tarkoittaa majoneesin kaltaista valkosipulista ja oliiviöljystä valmistettua kastiketta .

Seuraavat sanat lainattiin ranskaksi katalaanista: fr.  sardaani  "sardana" (sanasta cat. sardana ); fr.  abricot  "aprikoosi" (sanasta Cat. albercoc , joka puolestaan ​​on lainattu arabiasta al-barquq أَلْبَرْقُوق ‎, ja sitten vuorostaan ​​kreikasta πραικόκek the sana tuli kreikaksi); fr.  munakoiso  "munakoiso" (sanasta Cat. albergínia , joka puolestaan ​​on lainattu arabiasta al-bâdindjân ‎ ja tuli arabiaksi farsista ); fr.  barakki  "kasarmi" (sanasta cat. barraca ) jne.

Esperanton kieleen tuli sanojen paella ja barraca lisäksi katalaani sana porxo (lue porshu ), joka tarkoittaa "kirkon kuistia" tai "kuistia".

Kuten Espanjan kuninkaallisen akatemian sanakirjassa todetaan, espanja lainasi eri aikoina jopa 350 sanaa joko suoraan katalaanista tai sen välittämänä.

Espanjan lainatut sanat katalaanista

A abete poissa akotar osoite aguaitar alambor albergue alioli (sanasta cat. allioli ) amainar amprar andarivel anoranza anorar armatoste arreo (adverbi) arel arganel väitellä arreo atiparse avellanate averia B babazorro bacin [59] bacoreta bagre bajel bajoca baladre balda balduja ballener huonosti banda banderola barcella barraca bastaje bayoco Bel betun poika boja bojar boje bol raja (adjektiivi) borracha borraja botifarra bou bovaje brazola brocatel brollar buido taakka buriel [60] butifarra C varoa cadireta cajel [61] cajin kalonge camaerlengo Camota kanteli cantimplora canute villakuori capicúa (sanasta capicua , cap i cua ) pääkaupunki capistoste napainen carquerol karkinoli carrafa carraspique carreton Castanola cascabel [62] ceje selindraatti cepren chacena chafardero chamelo charnego [63] choca chueta chuleta chulla cimbel clave clavellina clota coca kodonoimaan yhtenäinen kammat konsleri luottavainen kongoja conrear myyjä kutsua corda cordel corondel correjel correo cortapisa crébol [64] krisoli cuartera cuarterada D datel derreria desgaire destre [65] yksityiskohdat doncel annos

E synnynnäinen [66] embunegar empeltre empesador ensaimada kuvitella escabel escalivada escarola escarpia Esclafar escoa escomesa escudella espinel esquife esquirol estoperoli estrepada F faena fajol falla fango pieru fásol [67] fideua tiedostot [68] fleje flojel foja [69] fona fonebol fonje [70] forastero pakkopurkki formalta formalte fornel fornel fornir francalete frao [71] frazada frejol [72] freo fuchina fuet fuete funar fustete G galdido gandaya garba genol goben gobernalle viljaa grao grapa Gresca Greuge ällöttävä grupada guaita guante H vaakasuoraan J jacena jaloque jamugar purkki [73] jaquir L lagotero liban linaje ( tekstistä llinyatge ) lisa kirjailija lonja M macarra maitines malcoraje mancha manigueta manjar [74] manuella margallon Mariol masada Masia masovero melis Melsa menge Mercader mercaderia merseria mero metallia hiirellä juoksupoika mirrauste mojada mojel muotti molsa Moncheta morel de sal moscatel mosen moskeija mostela [75] Mostellar [76] mote [77] muelle mujol Musola N nacar naipe nao naucher

neto nevereta ninot nolit noque novecentismo ( nimestä noucentisme ) romaani O oraje [78] puhua orgullo oriol oropimente ( orpimentista ) osta P pagel pajarel palafren palangre palenque palmejal ( paramitjalista ) panoli ( pa amb oli :sta ) pansido pantalla papeli paella pavorde maksaa peaje pebete ( pevetistä ) pelaire paletti percanzar percha perhel perno perol perpunte peseta (sanasta peceta , deminutiivi sanasta peça ) pesol petar Picaporte pilatero pincel pinjar pinonate piular sijoittaja plantaje poncella posliini Porsche pota pote preboste prensa proejar proel [79] prois K quijote R rabasaire rabassa morta rapa raiskata Regala remiche alue reloj reo todellinen retel vetäytyä riel ringlera rol ( rolde, rollo ) roketti rosca [80] rozagante S salicor salvaje Sastre sardiini semblante seo serpol serviola siroco sirria [81] sobrasada pohjallinen somaten sor sosa T tafetaani taula tercerol tifo [82] tirabeque tercerol tortel trabucaire luonne trebol trenque Treo totta turron tuson U usaje V vellutero ventresca viaje Z zadorija

Ulkomaiset lainat katalaaniksi

Katalonian kieli on historiansa aikana lainannut huomattavan määrän sanoja vierailta kieliltä, ​​erityisesti espanjasta, arabiasta (rakennus, maatalous, hallinto, tähtitiede, matematiikka, paikannimet, lukuisat antroponyymit), ranskasta (sanoja, kuten amatööri  "rakastaja, tuntija" , argot  "argo", bricolatge  "korjaus, pieni työ", aineisto  "dossier") ja englanniksi (Internet ja tietotekniikka:  e-mail , tai correu electrònic , "e-mail", el web  "web").

Puhekielessä käytetään joskus niiden espanjankielisiä vastineita katalaanisten sanojen sijasta (sanat kuten antes abansin  "ennen" sijaan, barco " vaixell  "laivan sijasta ", inglès anglèsin  "englanti, englantilainen" , después després sijaan  "jälkeen" jne.). Kirjallisessa kielessä vältetään espanjalaisten sanojen näin tiheä käyttö .

Katalonialaiset sukunimet

Kataloniankielisillä alueilla (paitsi Itä-Pyreneet ) lapsi saa virallisesti kaksi sukunimeä: isän (yleensä asetetaan ensimmäiselle sijalle) ja äidin. Sukunimiä yhdistää useimmiten (vaikka ei välttämättä) partikkeli i (käännetty venäjäksi "ja"), esimerkiksi arkkitehti Antonio Gaudin koko nimi ja sukunimi  on Antoni Placid Guillem Gaudi y Kurnet.

Koska katalaanit espanjalaistettiin väkisin Francon aikana (esimerkiksi sukunimen Pinyol kirjoitusasu voitiin muuttaa muotoon Piñol , Cases  muotoon Casas , Perpinyàsta  Perpiñáksi jne .), nyt Katalonian autonomisella alueella on yksinkertaistettu menettely nimen tai sukunimen korjaamiseksi [83 ] : sinun tulee ottaa yhteyttä Katalonian terveysministeriön paikalliseen toimistoon ( katso Servei Català de la Salut tai useammin CatSalut ) [84] ja korjata ns. henkilökohtainen pääsykortti lääketieteellisiin palveluihin. Tätä varten on hankittava Katalonian tutkimusinstituutin todistus [85] , joka todistaa nimen ja sukunimen katalaaninkielisen version oikeinkirjoituksen.

Muistiinpanot

1. ↑ Katalaani-Valencian-Balear . Ethnologue 2009 - Raportti kielelle Arkistoitu 24. heinäkuuta 2014 Wayback Machinessa » (en anglès). Etnologi - Maailman kielet. ethnologue.com, 2009. [Konsultointi: 30. kesäkuuta 2013]
2. ↑ (katalaani.) Katalonian autonomisen alueen perussäännön lopullisen version katalaanin kieltä koskevien määräysten vertailu ja teksti, jota Katalonian parlamentti tuki ennen Espanjan hallituksen kanssa käytyjä neuvotteluja Arkistoitu 8. helmikuuta 2009 Wayback Machine 
3. ↑ Erityisesti Swadeshin listan mukaan
4. ↑ "MSN Encarta - Languages ​​Spoken by More Than 10 Million People" mukaan kaikkien romaanisten kielten puhujamääräksi arvioidaan 690 miljoonaa ihmistä, katalaaniksi 9,1 miljoonaa ihmistä.
5. ↑ (katalaani) El català és la llengua més desprotegida de la UE i l'única amb més de 5 milions de parlants que no és oficial (ei saatavilla linkki)   
6. ↑ Voimassa 25. huhtikuuta 2006 annetun asetuksen nro 108/2006 mukaisesti, www.termcat.cat Arkistoitu 11. maaliskuuta 2019 Wayback Machine -sovellukseen  (katalaani) ,  (espanja) ,  (englanti)
7. ↑ Kielen normalisointikonsortion verkkosivusto arkistoitu 10. marraskuuta 2008 Wayback Machinessa  (katalaani) ,  (espanja) ,  (eng.) ,  (Fr.)
8. ↑ Perpignan Lewis Coulet rikkoi Guinnessin ennätysten kirjan pisimmän puheen maailmanennätyksen ja omisti saavutuksen katalaanin kielelle
9. ↑ 3 paikkaa oppia katalaania Arkistoitu 8. elokuuta 2014 Wayback Machinessa // Big City
10. ↑ Verkkosivusto gramota.ru Arkistoitu 3. marraskuuta 2012 Wayback Machinessa .
11. ↑ GOST 7.75-97 -standardin kielten nimien koodit  (linkki ei saavutettavissa)
12. ↑ Bigvava, 2002 , Foneettisen johdantokurssi. Oppitunti 1, s. 7.
13. ↑ 1 2 3 Bigwawa, 2002 , Katalonian kielestä, s. 5.
14. ↑ 1 2 Bigwawa, 2002 , Katalonian kielestä, s. 6.
15. ↑ Narumov, 2001 , s. 492.
16. ↑ Grinina, 2005 , s. 16-19.
17. ↑ Plavskin Z. I. 1400-luvun kirjallisuus. Renessanssi Kataloniassa, renessanssikulttuurin alku Kastiliassa  // Maailmankirjallisuuden historia: 8 osassa . - M  .: Nauka, 1983. - T. 3. - S. 337-338.
18. ↑ Katalonian kieli ja kirjallisuus // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
19. ↑ Katalonian kielen asema Katalonian autonomisella alueella, art. 3 of the Charter of Autonomy, 1979 Arkistoitu 23. heinäkuuta 2014 Wayback Machinessa 
20. ↑ Katalonian kielen asemasta Valenciassa perustuslaissa nro 5/1982, 1. heinäkuuta 1982  (katalaani)
21. ↑ Katalonian kielen asemasta Baleaareilla 19. huhtikuuta 1986 annetussa laissa nro 3/1986 "Kielistä" ("Kielellisestä normalisoinnista") Arkistoitu 22. lokakuuta 2007 Wayback Machinessa  (espanja)
22. ↑ Andorran perustuslaki Arkistoitu 5. joulukuuta 2008 Wayback Machinessa  (katalaani)
23. ↑ Andorran laki virallisen kielen käytöstä, 16. joulukuuta 1999  (linkki ei saavutettavissa)  (katalaani.)
24. ↑ Promozione e valorizzazione della cultura e della lingua della Sardegna. . Haettu 8. elokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 21. helmikuuta 2009. (määrätön)
25. ↑ Promozione e valorizzazione della cultura e della lingua della Sardegna (2) Arkistoitu 20. kesäkuuta 2012 Wayback Machinessa  (italia)
26. ↑ Peruskirja katalaanin kielen tukemiseksi Arkistoitu 25. maaliskuuta 2009.  (fr.)
27. ↑ Espanjan baskit, katalaanit ja galicialaiset voivat osoittaa valituksia Euroopan oikeusasiamiehelle omalla kielellään . Arkistoitu 11. marraskuuta 2011 Wayback Machinessa
28. ↑ Katalaani, ainutlaatuinen tapaus Euroopassa . (Englanti)
29. ↑ Katalaani, ainutlaatuinen tapaus Euroopassa , s. 1  .
30. ↑ Kielitieteilijät Joan Fuste ( kt. Joan Fuster ), Bodo Müller ( saksa:  Bodo Müller ) ja muut puhuivat oksitaanin ja katalaanin kielten välisestä yhteydestä - katso "Valencian oksitaanin ja roomalaisen kieliavaruudessa: leksikaalisia ja fraseologisia rinnastuksia" , Jordi Culumina -ja-castagne  (linkkiä ei saatavilla)
31. ↑ Vuonna 1977 oksitaanilainen ja ranskalainen kielitieteilijä Peire Bec ( ox. Peire Bec ) käytti termiä "oksitaani-romaani" , katso "Valencia oksitaanoromaanisessa kielitilassa: Lexical and Fraseological Parallels", Jordi Culumina y Castagne (ei saatavilla) . linkki)  
32. ↑ "Valencia oksitaanoromaanisessa kielitilassa: leksiset ja fraseologiset rinnakkaiset", Jordi Culumina y Castagne  (pääsemätön linkki)
33. ↑ "Oc Valencia International Centre for Research and Scientific Documentation" -sivusto . Käyttöpäivä: 8. elokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 7. joulukuuta 2008. (määrätön)
34. ↑ 1 2 Meyer−Lübke ja Antoni Griera, katso "History of the Catalan Language" Arkistoitu 22. marraskuuta 2008 Wayback Machinessa , skannaa. teksti, s. 5.  (katalaani)
35. ↑ Gordon, Raymond G., Jr. (toim.), 2005. Ethnologue: Languages ​​of the World, 15. painos. Dallas, Tex.: SIL International. Online-versio: www.ethnologue.com Arkistoitu 28. helmikuuta 2009 Wayback Machinessa .
36. ↑ RA Hall Jr., Introductory Linguistics. Näytä. Chilton Books / Rand McNally & Co., verkossa Encyclopædia Britannicassa: Luokittelu romaanisten kielten historialliseksi puuksi Arkistoitu 12. helmikuuta 2009 Wayback Machinessa .
37. ↑ Teoksessa Vers les sources des langues romanes, Eugeen Roegiest, op. 126 Arkistoitu 11. elokuuta 2014 Wayback Machinessa . (fr.)
38. ↑ Nouvelle classification des langues romanes, par Witold Manczak, julkaisussa Revue Romane, Bind 26, 1991, 1 . Haettu 8. elokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 17. tammikuuta 2012. (määrätön)
39. ↑ Narumov, 2001 , s. 492-493.
40. ↑ Ethnologuen hakuteoksen mukaan .
41. ↑ Raportista ei käy ilmi, mikä sardinian murre on otettu huomioon.
42. ↑ Haastattelu Maria Anžals-Pratsin, Ramon Lüll -instituutin kieliosaston puheenjohtajan kanssa osoitteessa traces.uab.es
43. ↑ Madridin koulut, joissa voit oppia katalaania: Edifici Trinitarias, la Facultat de Filologia de la Universitat Alcalá de Henares, la Universitat Complutense, laUNED, el Cercle Català a Madrid ja l'Escola Oficial d'Idiomes
44. ↑ Sivuston traces.uab.es mukaan
45. ↑ Käännösten määrä (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 8. elokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 26. toukokuuta 2008. (määrätön) 
46. ↑ Katalaanien käyttö Internetissä Arkistoitu 15. heinäkuuta 2013 Wayback Machinessa
47. ↑ Bigwawa, 2002 , Tietoja katalaanista, s. 5-6.
48. ↑ Servei d'Investigació i Estudis Sociolingüístics Arkistoitu 28. lokakuuta 2007 Wayback Machinessa , Fons de Dades Numèriques Arkistoitu 3. helmikuuta 2012 Wayback Machinessa , de la Conselleria de Cultura, Generalitat Valenciana. Dades de "llengua que parla a casa".
49. ↑ 1 2 Carbonell & Llisterri, 1999 , s. 62.
50. ↑ Carbonell & Llisterri, 1992 , s. 54-55.
51. ↑ Recasens & Espinosa, 2005 , s. yksi.
52. ↑ Carbonell & Llisterri, 1992 , s. 54.
53. ↑ Joutsen, Michael. Learner Englanti : Opettajan opas häiriöihin ja muihin ongelmiin, osa 1  . - Cambridge University Press , 2001.
54. ↑ 1 2 Katalaani oppikirja “Katalaani. Opeta itse." Anna Poch & Alan Yates, ISBN 0-340-87055-9 , sivu 183
55. ↑ Katalaani oppikirja katalaani. Opeta itse." Anna Poch & Alan Yates, ISBN 0-340-87055-9 , sivu 157
56. ↑ Katalaani oppikirja katalaani. Opeta itse." Anna Poch & Alan Yates, ISBN 0-340-87055-9 , sivu 77
57. ↑ Katalaanien syntaksi Enciclopèdia Catalana -verkkosivustolla . Haettu 9. heinäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 24. syyskuuta 2015. (määrätön)
58. ↑ Bigwawa, 2002 , § 39. Adjectius i pronoms possessius, s. 77-78.
59. ↑ Sanakirja Gran enciclopedia del mundo  : vanhasta katalaanista bacín , puolestaan ​​lainattu keskiaikaisesta latinasta bacīnum , espanja. tassa
60. ↑ Sanakirja GEM , johdettu sanasta burell .
61. ↑ GEM-sanakirja: cajel by caixell ; DRAE: cajel by catxell
62. ↑ GEM - sanakirja : cascabel _ _ _ _ _
63. ↑ kissalta. xarnego , joka puolestaan ​​tulee espanjasta. lucharnego , nocharniego
64. ↑ GEM-sanakirja: crébol (kat. crebol , johdettu latinan sanasta acryfulon , joka puolestaan ​​tulee kreikan sanasta κριφύλλον)
65. ↑ GEM-sanakirja: destre (sanasta Mallorquin destre , espanja estadal )
66. ↑ GEM-sanakirja: embornal (kat. amburnal , Asturoleon empruno , latinasta prono )
67. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta cat. fásol , joka puolestaan ​​tulee lat. phasŭlus ja phaselus )
    DRAE: (etymologia ei ole selvä).
68. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta cat. ja fr. filet , joka puolestaan ​​tulee lat. filum )
    DRAE: (fr.)
69. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta cat. folxa )
    DRAE: (sanasta cat. fotja )
70. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta cat. fonxe , joka puolestaan ​​tulee latinan sanasta fŭngĕus , sanasta fŭngus )
    DRAE: (etymologia epäselvä)
71. ↑ GEM-sanakirja: (sanasta cat. frau )
72. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta kat. fèsol , joka puolestaan ​​tulee lat. phasŭlus sanasta phaselus )
    DRAE: (lat. faseŏlus , joka puolestaan ​​tulee kreikan sanasta φάσηλος, vaikutteita mozarabilaisista sanoista brísol , gríjol )
73. ↑ GEM-sanakirja: (sanasta cat. pixar , johdettu lat. mixi , verbistä mingĕre )
74. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta cat. menjar , joka puolestaan ​​tulee lat. manducare )
    DRAE (muinaisesta katalaanista tai oksitaanista manjar ).
75. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta cat. mosta , joka puolestaan ​​tulee keltiberialaisesta ambibosta )
    DRAE: lat. mustela )
76. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta cat. mostell , joka puolestaan ​​tulee lat. mŭstum )
    DRAE: (sanasta Asturleone, joka puolestaan ​​tulee lat. *mustalĭa ja päätteestä -ar
77. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta cat. tai fr. mot , joka puolestaan ​​tulee lat. mŭttus )
    DRAE: (sanasta oxyt. tai fr. mot )
78. ↑ (kats., oksitaanista ja ranskasta, jotka puolestaan ​​tulevat latinan kielestä *auratǐcum )
79. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta oksitaani. proel , joka puolestaan ​​tulee lat. prora )
    DRAE: (sanasta cat. proer , joka puolestaan ​​tulee lat. prora )
80. ↑ GEM-sanakirja: (port. ja cat. rosca ).
81. ↑ Sanakirja GEM: (sanasta cat. aixerri )
    DRAE: (yhdestä esiromaanisista kielistä)
82. ↑ GEM-sanakirja: (luettelosta vinkistä )
83. ↑ Kielellistä normalisointia koskevan lain 1/1998 pykälän 19.1 mukaisesti katso Katalonian tutkimusinstituutin verkkosivuilta arkistoitu 23. syyskuuta 2009 Wayback Machinessa
84. ↑ Katalonian terveysministeriö (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 8. elokuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 12. joulukuuta 2008. (määrätön) 
85. ↑ Sähköinen lomake nimen ja sukunimen vaihtamiseksi katalaaniksi  (linkki ei saatavilla)

Kirjallisuus

• Bigvava I. O., Kharshiladze M. A. Katalonian kielen oppikirja: Alkeiskurssi: Osa 1 . - Oppikirja. - M . : Moskovan valtionyliopiston kustantamo, 2002. - 237 s. — ISBN 5211040341 ​​.
• Vasilyeva-Shvede O.K. Katalaanien paikasta romaanisten kielten joukossa // Uchen. sovellus. LGU. Ongelma. 59. Ser. philol. Tieteet. 1961. Nro 299.
• Grinina E. A. Professori V. S. Vinogradov ja katalaanin kielen tutkimus . - Julkaisussa: Issues of Ibero-Romance Philology: Artikkelikokoelma // Tieteellinen. - Moskovan valtionyliopiston kustantamo, 2005. - Numero. 7. - S. 16-19.
• Lamina K. V. Katalonian kieli nyky-Espanjassa // kirjassa. Iberica. Iberian niemimaan kansojen kulttuuri 1900-luvulla, L .: "Nauka" (Leningradin haara), 1989. S. 171-178
• Narumov B. P. Katalaani kieli  // Maailman kielet: romaaniset kielet  / Toimittajat: T. Yu. Zhdanova, O. I. Romanova, N. V. Rogova. - M  .: Academia, 2001. - S. 492-517. – 720 s. - (Euraasian kielet). — ISBN 5-87444-016-X .
• Shishmarev VF Esseitä Espanjan kielten historiasta. Tot. toim. akad. I. I. Meshchaninov. Näytä. 2. (1. - 1941). Sarja: Euroopan kansojen kielten historia. - Moskova, 2002
• Badia ja Margarit, Antoni M. (1981). El català, entre galloromània i iberoromània. Llengua i cultura als Paisos Catalans. 8ed. Barcelona: Toim. 62, s. 30-40. (katalaani)
• Badia ja Margarit, Antoni M. Gramàtica de la llengua catalana. - Barcelona, ​​1995.  (Katalaani)
• Cabello, Raimond. El Català a l'abast de tothom. - Barcelona: Miquel A. Salvatella, 1992. ISBN 84-7210-706-X  (katalaani) ,  (espanja)
• Carbonell J. F., Llisterri, J. . Katalaani // Journal of the International Phonetic Association , 1992, 22  (1–2). - P. 53. - doi : 10.1017/S0025100300004618 . . (Englanti)
• Carbonell J. F., Llisterri, J. . Katalaani // Kansainvälisen foneettisen liiton käsikirja: opas kansainvälisen foneettisen aakkoston käyttöön. - Cambridge: Cambridge University Press , 1999. - ISBN 978-0-521-63751-0 .  - s. 54-55. (Englanti)
• Colomina ja Castanyer, Jordi (1995). Els valencians i la llengua normativa. Textos universitaris. - Alacant: Institut de Cultura "Juan Gil-Albert". ISBN 84-7784-178-0 . (katalaani)
• Ibarz, Tony; Ibarz, Aleksanteri . Puhekielessä katalaani. - Routledge, 2005. - ISBN 0-415-23412-3  (englanti) ,  (katalaani)
• Kailuweit, Rolf . Català heavy - català light: una problemàtica de la "linguística de profans"  (katalaani)
• Nadal, JM & PRATS (1982). Historia de la llengua catalana. Dels inicis fins al S. XV. Barcelona: Ed.62. (katalaani)
• Rafel ja Fontanals, Joaquim. Gramatica catalana: curs elemental. - Barcelona: Edhasa, 1978. ISBN 84-350-0058-3  (katalaani)
• Recasens D., Espinosa A.. Artikulaatio-, sijainti- ja koartikulaatioominaisuudet kirkkaalle /l/ ja tummalle /l/: todisteita kahdesta katalaanien murteesta. — Journal of the International Phonetic Association , 2005, 35  (1). - s. 1-25. - doi : 10.1017/S0025100305001878 . . (Englanti)
• Sanchis i Guarner, Manuel (1934, 1967). La llengua dels valencians. 3 ja 4 painos. — Valencia, 2005. ISBN 84-7502-082-8 . (katalaani)
• Vanaanen, V. (1975). Latina vulgar ja lengua escrita. Johdanto al latin mautonta. Madrid: Gredos, s. 25-31. (Espanja)
• Yates, Alan . Opettele itsesi katalaania. - McGraw-Hill, 1993. - ISBN 0-8442-3755-8  (englanti) ,  (katalaani)

Linkit

• Katalaani // Suuri Neuvostoliiton tietosanakirja  : [30 nidettä]  / ch. toim. A. M. Prokhorov . - 3. painos - M .  : Neuvostoliiton tietosanakirja, 1969-1978.
• Katalonian kieli ja kirjallisuus // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 osassa (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
• Ivanova A. V. Pronominaaliset rakenteet, joissa on omistuskyvyn semantiikka espanjaksi ja katalaaniksi // Izvestiya RGPU im. A. I. Herzen. 2012. Nro 152
• Luettelo katalonialaisten kirjailijoiden teoksista, jotka on käännetty venäjäksi
• 800 vuotta katalaanilaista kirjallisuutta  (venäjäksi) ,  (katalaaniksi) ,  (englanniksi) ,  (espanjaksi) ,  (ranskaksi) ,  (nid.) ,  (unkariksi) ,  (italiaksi) ,  (port.) ,  (ruotsaksi.)

Tutkimus

• 3 paikkaa oppia katalaania // Big city
• Venäjä-katalaani ja katalaani-venäläinen sanakirja. Diccionari rus-català / català-rus. Svetlana Bank, Dorota Szmidt ja Monika Zgustova. Barcelona: Enciclopèdia catalana, 1999.  (venäjä) ,  (katalaani)
• Katalonian venäjän kielen kursseja Baleaarien saarilla
• Venäläis-katalaani yliopiston fraasisanakirja  (katalaani) ,  (venäjä)

Yksikieliset sanakirjat

• Katalaani sanakirja / Diccionari de la Llengua Catalana  (katalaani)
• Katalonian kielen suuri sanakirja / Gran Diccionari de la Llengua Catalana  (katalaani)
• Diccionari Català-Valencià-Balear d'Alcover i Moll  (katalaani)
• Valencian sanakirja / Diccionari valencià verkossa  (katalaani) (Valencian ääntäminen)

Temaattiset sivustot	Avaa hakemisto
Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri katalaani Hienoa norjalaista Iso venäläinen Brockhaus ja Efron maailman ympäri Pieni Brockhaus ja Efron Britannica (verkossa)
Bibliografisissa luetteloissa BNE : XX528064 BNF : 11937940w GND : 4120218-1 J9U : 987007284715605171 LCCN : sh85020782 NKC : ph121513

katalaani
Katalonian kirjallisuus Organyan saarnat Katalaani Wikipedia
Kirjallinen kieli	katalaani Valencian
Idän murteet	Keskikatalaani (alamurteet - salaatti Barcelona Tarragona ) Pohjoiskatalaani (alamurteet - kapsiri pohjoiskatalonialainen siirtymäkausi ) Baleaarit algerialainen
länsimaiset murteet	Luoteis (alamurteet - Ribagor Pallar ) Valencian siirtymämurre Valencian murre (alamurteet - Castellonian Keski-Valencian Etelä-Valencialainen alacani Murcian )
Kieliakatemiat	Katalonian tutkimusinstituutti Valencian kieliakatemia
Kielen rakenne	Aakkoset Kielioppi ( persoonalliset pronominit ) Katalaani-venäläinen käytännön transkriptio
Kielitieteilijät	Pumpeu Fabra Juan Curuminas Manuel Mila ja Fontanals Antonio Alcover

Romaaniset kielet
Latina † ( protokieli ) 1
Länsiromaaninen Ibero-romantiikka Asturleone asturialainen Galicia-Asturia Kantabrialainen Leonese Mirandese Extremaduraani aragonialainen aragonialainen juutalainen-aragonialainen † Galicia-portugali Galicialainen Portugalin kieli eurooppalainen brasilialainen fala de shalima espanja (kastilia) Galicialainen kalo castrapo castuo ladino portuñol vanha espanja † Chabacano yanito Mozarabia mozaraabia † Occitano-romantiikka oksitaani ( noin kielet ) pohjoinen vivaro-alppi Limusiini Auvergne eteläinen languedoc Provencen Kiva shuadit † Gascon aranilainen katalaani Itäinen algerialainen Baleaarit Roussillonista keskeinen Läntinen Valencian luoteeseen Gallo-romantiikka Öljykielet Ranskan kieli vanha ranska † keskiranska † belgialainen Cajun Quebec sveitsiläinen Angevin viininpunainen Vallonia gallo Lorraine Norman Picardie Poitevin-Saintonge Poitevin Saintonge Franche-Contian (Franco-Contian) samppanja Mosel Romansch † Ranskalais-Provencen ranskalais-provencen (Arpitan) Italialais-romantiikkaa Sardinialainen 2 Campidanian Logudorian gallurialainen pohjoisitalialainen gallo-italialainen Ligurialainen genovalainen Monaco Brigas Lombard länteen itämainen Piemontese Emiliano-Romagnole venetsialainen Istro-romantiikka (Istriot) Keski-italialainen juutalais-italialainen italialainen Korsikalainen roomalainen Toscanan Umbrian eteläitalialainen Abruzzo Apulian Calabrian napolilainen sisilialainen roomalainen Ladin roomalainen friulilainen murteita
Itäromanssi ( balkanin latina † → protoromanialainen †) Pohjois-Tonava Valakian † ( liturginen romania ) → romania moldova Etelä-Tonava aromanialainen Megleno-Romania istro-romanialainen (istriot) Dalmatialainen dalmatialainen †
muu Pidginejä , kreoleja ja sekalaisia Espanja Portugalin kieli Ranskan kieli
Huomautuksia † - kuollut , jaettu tai vaihdettu kieliä 1 on osa kielten italialaista haaraa 2 erotetaan joskus erilliseksi ryhmäksi

Katalonia teemoissa
Tarina	Esihistoriallinen Iberia Roomalainen Espanja Luettelo Barcelonan kreiveistä Katalonian perustuslaki Katalonian ruhtinaskunta Aragonian kruunu katoliset kuninkaat Habsburg Espanja Segadorin kansannousu Katalonian tasavalta (1641) Pyreneiden maailma Espanjan peräkkäissota Nueva Plantan asetukset renessanssi Katalonian osavaltio (1873) Katalonian tasavalta (1931) Katalonian autonomiastatus vuonna 1932 Katalonian osavaltio (1934) Vallankumouksellinen Katalonia Katalonian autonomiastatus 1979 Katalonian autonomiastatus 2006 Mielenosoitukset Kataloniassa (2012) Espanjan perustuslaillinen kriisi (2017) Katalonian itsenäisyysjulistus (2017) Katalonian tasavalta (2017) Mielenosoitukset Kataloniassa (2019) Mielenosoitukset Kataloniassa (2022)
Politiikka	Hallitus Poliittiset puolueet katalonismia Katalonian itsenäisyysliike yrittää julistaa itsenäisyyttä
Symbolit	Vaakuna Lippu ( Estelada / Sañera ) Hymn Katalonialainen aasi
Talous	Viininvalmistus Kuljetus Tiet Moottoritiet Rautatiet Matkailu
Maantiede	Iso alkukirjain kaupungit Joet Vuoret Väestö katalaanit
maakunnat	Barcelona Iso alkukirjain kaupungit alueilla kunnat Lleida Iso alkukirjain kaupungit alueilla kunnat Tarragona Iso alkukirjain kaupungit alueilla kunnat Girona Iso alkukirjain kaupungit alueilla kunnat
kulttuuri	Kieli (kielet katalaani Uskonto Koulutus Kirjallisuus Musiikki_ kuoro orkesteri Elokuva Arkkitehtuuri Urheilu olympialaiset Paralympialaiset FC Barcelona Lomat Keittiö Internet Katalaani Wikipedia Tiede
Portaali "Katalonia"